Brexit http://markok.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/159770/all Sat, 11 Nov 2017 07:00:10 +0200 fi Britannian tripla, joka vei maan politiikan sekaisin http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245912-britannian-tripla-joka-vei-maan-politiikan-sekaisin <p>Blogin&nbsp; otsikolla tarkoitan seuraavaa tapahtumasarjaa saarivaltakunnassa:</p><p>1) Pääministeri&nbsp;<a href="http://www.bbc.com/news/uk-politics-21013771">David Cameronin&nbsp;</a>onneton EU-puhe tammikuussa 2013</p><p>2) <a href="http://www.bbc.com/news/politics/eu_referendum/results">Kansanäänestys</a>&nbsp;kesäkuussa 2016, jossa muunnellun totuuden puhujat harhauttivat äänestäjiä</p><p>3)&nbsp; Asiansa huonosti esittävä&nbsp;&nbsp;<a href="http://www.independent.co.uk/news/uk/politics/theresa-may-tory-mps-election-result-meeting-conservatives-hung-parliament-a7786866.html">pääministeri</a>&nbsp;luuli voittavansa ennenaikaiset&nbsp;&nbsp;<a href="http://www.bbc.co.uk/news/election/2017/results/england">parlamenttivaalit&nbsp;</a>kesäkuussa 2017</p><p>****</p><p>Britannian &quot;brexit&quot;&nbsp; &nbsp;saattanut maan hallituksen ja sisäpolitiikan <a href="http://www.bbc.co.uk/news/uk-politics-40249644">sekasortoon&nbsp;</a>.&nbsp;Kaikki keskeiset asiat: EU-erolasku, Irlannin rajakysymys ja kansalaisten oikeudet, ovat Britannian omaa näkemystä vailla.</p><p><em><a href="http://www.bbc.com/news/uk-politics-41941414" rel="noopener" target="_blank">BBC</a>:n&nbsp; &nbsp;</em>mukaan Britannialla on pari viikkoa aikaa kertoa EU:lle näkemyksensä noista kolmesta&nbsp; asiasta, joita tätä ennen on&nbsp; kuudessa neuvottelussa EU:n puolella&nbsp; tuloksetta odotettu.</p><p>****</p><p>Mitä tästä opimme? Kansanäänestykseen ei pitäisi viedä asioita, joiden seurauksista ei äänestäjillä ole selvää käsitystä. Maiden välistä yhteistyötä kaikilla elämänalueilla tarvitaan jatkossa entistä enemmän niin Euroopassa kuin koko maapallolla.</p><p>****</p><p>Luottoluokittaja &nbsp;&nbsp;<a class="story-body__link-external" href="https://www.moodys.com/research/Moodys-downgrades-UKs-rating-to-Aa2-changes-outlook-to-stable--PR_372649" target="_blank">Moody&#39;s&nbsp;</a>&nbsp;laski Britannian luottoluokitusta.&nbsp;</p><p>****</p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Member_state_of_the_European_Union">Member state of the European Union</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Blogin  otsikolla tarkoitan seuraavaa tapahtumasarjaa saarivaltakunnassa:

1) Pääministeri David Cameronin onneton EU-puhe tammikuussa 2013

2) Kansanäänestys kesäkuussa 2016, jossa muunnellun totuuden puhujat harhauttivat äänestäjiä

3)  Asiansa huonosti esittävä  pääministeri luuli voittavansa ennenaikaiset  parlamenttivaalit kesäkuussa 2017

****

Britannian "brexit"   saattanut maan hallituksen ja sisäpolitiikan sekasortoon . Kaikki keskeiset asiat: EU-erolasku, Irlannin rajakysymys ja kansalaisten oikeudet, ovat Britannian omaa näkemystä vailla.

BBC:n   mukaan Britannialla on pari viikkoa aikaa kertoa EU:lle näkemyksensä noista kolmesta  asiasta, joita tätä ennen on  kuudessa neuvottelussa EU:n puolella  tuloksetta odotettu.

****

Mitä tästä opimme? Kansanäänestykseen ei pitäisi viedä asioita, joiden seurauksista ei äänestäjillä ole selvää käsitystä. Maiden välistä yhteistyötä kaikilla elämänalueilla tarvitaan jatkossa entistä enemmän niin Euroopassa kuin koko maapallolla.

****

Luottoluokittaja   Moody's  laski Britannian luottoluokitusta. 

****

Member state of the European Union

 

 

 

 

 

 

]]>
26 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245912-britannian-tripla-joka-vei-maan-politiikan-sekaisin#comments Brexit UK EU Sat, 11 Nov 2017 05:00:10 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245912-britannian-tripla-joka-vei-maan-politiikan-sekaisin
EU on valmis saattohoitoon http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243872-eu-on-valmis-saattohoitoon <p>Suomi vietiin osaksi Euroopan unionia <a href="http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Sivut/suomen-eu-jasenyys-oli-etujarjestojen-yhteisponnistus-vaitos-olli-korhonen.aspx">ennen näkemättömällä etujärjestöjen lobbauksella</a>, jota ilman kyllä-äänet eivät koskaan olisi voittaneet. Epävarmoja kansalaisia käännytettiin joukoittain EU-jäsenyyden taakse kyseenalaisin <a href="http://documents-prod-kaleva-fi.s3.amazonaws.com/default/69254f84-4f9f-11e4-8f82-22000a22931e-kaleva-eu-16101994-ilmoitus-pdf.pdf">propagandamainoksin</a>.</p><p>Propagandaa oli suorastaan pakko tehdä, koska maata oli valmisteltu EU-kuntoon vuodesta 1985 lähtien. Tuon vuoden jälkeen Suomi ei ole lainannut rahaa omalta keskuspankiltaan. Näin haluttiin totutella siihen, millaista olisi EU:ssa, jossa valtiot eivät saa lainata ilman korkoa omalta keskuspankiltaan. Sellaistahan se sitten oli, mitä 90-luvun alku mukanaan toi, yhtä juhlaa. Tilannetta pahensi Koiviston ajama vahvan markan politiikka ja pian koko pankkisektorin kriisiytyminen. Vuotta 1985 edeltäneet pari vuosikymmentä olivat kuitenkin olleet korkotasoltaan hyvin maltillisia, joten legenda euron tuomasta vakaudesta on vain historian väärintulkintaa ja parhain päin selittelyä. Mutta Suomi, maksajat, kuten saksalaislehdistö meitä kutsui, oli todistanut olevansa valmis EU:hun.</p><p>EU-päätöksen yhteydessä eduskunta päätti, että euroon liittymisestä tehtäisiin myöhemmin erillinen lakialoite eduskunnalle. Lakialoitetta ei kuitenkaan koskaan tehty, vaan päätös euroon liittymisestä tehtiin perustuslain vastaisesti eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä, kun perustuslaki olisi velvoittanut päätökseen 5/6 enemmistön. Suomen perustuslaissa oli tuolloin myös kohta, jonka mukaan maamme rahayksikkö on markka. Edelleen perustuslain mukaan ylin päätäntävalta kuuluu Suomen kansalle. Kun ylin päätösvalta siirrettiin EU:lle, myös tässä kohdassa rikottiin perustuslakia, ja rikotaan edelleen.</p><p>Suomi piti vielä saattaa &rdquo;eurokuntoon&rdquo;, mikä tarkoitti esim. kuntien valtionosuuksien puolittamista ja sitä seuranneita kunnallisverojen jatkuvia korotuksia ja kuntatalouden kriisiä, joka jatkuu yhä. Valuutan arvoon ei Suomella ole mahdollisuutta kajota, joten sopeutukset vaikeaan taloustilanteeseen on tehty heikentämällä työehtoja ja lisäämällä työttömyyttä. Tuotanto on siirretty halpojen työvoimakustannusten, heikon työsuojelun ja löysien ympäristönormien maihin. Pääomien vapauduttua pääomat ovat toden totta kaikonneet maastamme. Mutta niin lähtee myös koulutettu väestö sekä eläkeläiset, jotka <a href="https://yle.fi/uutiset/3-7884287">mieluummin elävät yltäkylläistä elämää halpojen elinkustannusten maissa</a> kuin kituuttavat pienellä eläkkeellään kalliissa Suomessa.</p><p>Suomi on ollut paria vuotta lukuun ottamatta <a href="http://https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/suomen-eu-jasenmaksut/">EU:n nettomaksaja</a>, joten saksalaislehdistö oli oikeassa toivottaessaan meidät tervetulleiksi maksajan paikalle EU:hun. Kun työstä saamamme hyödyt valuvat jatkuvasti pois maastamme, eivätkä jää meille, jotka olemme hyödyn tuottaneet, on tällaisesta elämäämme kurjistavasta järjestelmästä tietysti pian päästävä eroon.</p><p>Euroopan unioni on tienhaarassa. Britit jo saivat siitä tarpeekseen. Brexit jouduttanee pian tehtävää päätöstä joko integraation syventämisestä tai unionin purkamisesta. Nykyisellä mallilla EU on valmis saattohoitoon. Katalonian itsenäistymisäänestyksen tapahtumat viimeistään osoittivat, ettei EU pidä tavallisen ihmisen puolia, vaan päinvastoin sallii väkivallan heitä kohtaan. Nyt kun EU-maassa on rikos kävellä rauhassa äänestyspaikalle ja siitä hyvästä saa kumiluodista tai pampusta, on syytä todella kysyä, haluammeko demokratian ja ihmisoikeuksien nimeen vannovan petollisen pankkiiridynastian nimeltään EU jatkavan eurooppalaisten kansojen hallitsemista.</p><p>Espanjan perustuslain mukaan äänestys oli laiton. Harva maa on itsenäistynyt laillisesti. Suomen johdon hiljaisessa kiemurtelussa on paljon samaa kuin presidentti Koiviston fundeeraamisessa Viron itsenäistyessä. Syy tähän outoon käytökseen tosin on nyt toisella ilmansuunnalla. Laillisuuteen tietysti voi vedota (niin tehtiin myös 30-luvun Saksassa), mutta niin vain on perustuslakia tulkittu täällä pohjoisen &rdquo;säntillisessä ja kurinalaisessa&rdquo; Suomessakin vallanpitäjiä miellyttävällä tavalla, kuten europäätös aikanaan osoitti. Kataloniassa rauhan projekti suuntasi aseet itseään kohti. Se voi olla lähtölaukaus suurille muutoksille.</p><p>&nbsp;</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi vietiin osaksi Euroopan unionia ennen näkemättömällä etujärjestöjen lobbauksella, jota ilman kyllä-äänet eivät koskaan olisi voittaneet. Epävarmoja kansalaisia käännytettiin joukoittain EU-jäsenyyden taakse kyseenalaisin propagandamainoksin.

Propagandaa oli suorastaan pakko tehdä, koska maata oli valmisteltu EU-kuntoon vuodesta 1985 lähtien. Tuon vuoden jälkeen Suomi ei ole lainannut rahaa omalta keskuspankiltaan. Näin haluttiin totutella siihen, millaista olisi EU:ssa, jossa valtiot eivät saa lainata ilman korkoa omalta keskuspankiltaan. Sellaistahan se sitten oli, mitä 90-luvun alku mukanaan toi, yhtä juhlaa. Tilannetta pahensi Koiviston ajama vahvan markan politiikka ja pian koko pankkisektorin kriisiytyminen. Vuotta 1985 edeltäneet pari vuosikymmentä olivat kuitenkin olleet korkotasoltaan hyvin maltillisia, joten legenda euron tuomasta vakaudesta on vain historian väärintulkintaa ja parhain päin selittelyä. Mutta Suomi, maksajat, kuten saksalaislehdistö meitä kutsui, oli todistanut olevansa valmis EU:hun.

EU-päätöksen yhteydessä eduskunta päätti, että euroon liittymisestä tehtäisiin myöhemmin erillinen lakialoite eduskunnalle. Lakialoitetta ei kuitenkaan koskaan tehty, vaan päätös euroon liittymisestä tehtiin perustuslain vastaisesti eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä, kun perustuslaki olisi velvoittanut päätökseen 5/6 enemmistön. Suomen perustuslaissa oli tuolloin myös kohta, jonka mukaan maamme rahayksikkö on markka. Edelleen perustuslain mukaan ylin päätäntävalta kuuluu Suomen kansalle. Kun ylin päätösvalta siirrettiin EU:lle, myös tässä kohdassa rikottiin perustuslakia, ja rikotaan edelleen.

Suomi piti vielä saattaa ”eurokuntoon”, mikä tarkoitti esim. kuntien valtionosuuksien puolittamista ja sitä seuranneita kunnallisverojen jatkuvia korotuksia ja kuntatalouden kriisiä, joka jatkuu yhä. Valuutan arvoon ei Suomella ole mahdollisuutta kajota, joten sopeutukset vaikeaan taloustilanteeseen on tehty heikentämällä työehtoja ja lisäämällä työttömyyttä. Tuotanto on siirretty halpojen työvoimakustannusten, heikon työsuojelun ja löysien ympäristönormien maihin. Pääomien vapauduttua pääomat ovat toden totta kaikonneet maastamme. Mutta niin lähtee myös koulutettu väestö sekä eläkeläiset, jotka mieluummin elävät yltäkylläistä elämää halpojen elinkustannusten maissa kuin kituuttavat pienellä eläkkeellään kalliissa Suomessa.

Suomi on ollut paria vuotta lukuun ottamatta EU:n nettomaksaja, joten saksalaislehdistö oli oikeassa toivottaessaan meidät tervetulleiksi maksajan paikalle EU:hun. Kun työstä saamamme hyödyt valuvat jatkuvasti pois maastamme, eivätkä jää meille, jotka olemme hyödyn tuottaneet, on tällaisesta elämäämme kurjistavasta järjestelmästä tietysti pian päästävä eroon.

Euroopan unioni on tienhaarassa. Britit jo saivat siitä tarpeekseen. Brexit jouduttanee pian tehtävää päätöstä joko integraation syventämisestä tai unionin purkamisesta. Nykyisellä mallilla EU on valmis saattohoitoon. Katalonian itsenäistymisäänestyksen tapahtumat viimeistään osoittivat, ettei EU pidä tavallisen ihmisen puolia, vaan päinvastoin sallii väkivallan heitä kohtaan. Nyt kun EU-maassa on rikos kävellä rauhassa äänestyspaikalle ja siitä hyvästä saa kumiluodista tai pampusta, on syytä todella kysyä, haluammeko demokratian ja ihmisoikeuksien nimeen vannovan petollisen pankkiiridynastian nimeltään EU jatkavan eurooppalaisten kansojen hallitsemista.

Espanjan perustuslain mukaan äänestys oli laiton. Harva maa on itsenäistynyt laillisesti. Suomen johdon hiljaisessa kiemurtelussa on paljon samaa kuin presidentti Koiviston fundeeraamisessa Viron itsenäistyessä. Syy tähän outoon käytökseen tosin on nyt toisella ilmansuunnalla. Laillisuuteen tietysti voi vedota (niin tehtiin myös 30-luvun Saksassa), mutta niin vain on perustuslakia tulkittu täällä pohjoisen ”säntillisessä ja kurinalaisessa” Suomessakin vallanpitäjiä miellyttävällä tavalla, kuten europäätös aikanaan osoitti. Kataloniassa rauhan projekti suuntasi aseet itseään kohti. Se voi olla lähtölaukaus suurille muutoksille.

 

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

]]>
18 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243872-eu-on-valmis-saattohoitoon#comments Brexit Espanja EU Katalonia Perustuslaki Tue, 03 Oct 2017 22:21:05 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243872-eu-on-valmis-saattohoitoon
Väärin äänestetty http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243447-vaarin-aanestetty <p>Saksan liittopäivävaalitulos oli jatkoa Brexitille, Yhdysvaltain presidentinvaaleille ja eräille muillekin äänestyksille: väärä tulos. Sen enempää jenkit, britit kuin nyt myöskään saksalaiset eivät näytä ymmärtävän, miten heidän pitäisi äänestää.</p><p>Ottamatta kantaa siihen, ovatko nuo vaalitulokset hyviä vaiko huonoja, suomalaistenkin toimittajien ja &quot;asiantuntijoiden&quot; soisi vähemmän moralisoivan äänestystuloksia maailmalla. Heidän pitäisi välittää enemmän tietoja ja vähemmän mielipiteitään.</p><p>Nykyisin sekä Ylellä että MTV:llä on maailmalla toimittajia, jotka eivät millään kykene sulattamaan sen enempää brittien Brexit-tulosta kuin USAn presidentinvaalitulostakaan. Sympatiat ja antipatiat näkyvät niin selkeästi, että heidän esimiestensä kannattaisi nyt toppuutella alaisiaan ja kehottaa heitä kertaamaan sitä journalismin perustetta, että uutistoiminnassa faktojen kertomiset pitäisi selkeästi erottaa mielipiteiden kertomisesta.&nbsp;</p><p>Kun toimittaja kertoo asioista yksisilmäisesti, hän varmaankin ajattelee voivansa jotenkin vaikuttaa suomalaisten mielipiteisiin toimittajan itsensä toivomaan suuntaan. Näin ei kuitenkaan usein käy, koska tuputtaminen voi pikemminkin ärsyttää ihmisiä kääntymään juuri siihen päinvastaiseen suuntaan.</p><p>Saksan vaalituloksen kommentointi valittelemalla SPD:n ja kristillisdemarien (Merkel) suosion laskua ja laitaoikeiston etenemistä ei ole journalismia vaan samanlaista mielipiteen ilmaisua kuin olivat taannoiset Trumpin valinnasta ja Brexit-tuloksesta marisemiset.&nbsp;&nbsp;</p><p>Jos tällainen journalismi jatkuu ja laajenee, tulevista Suomen presidentinvaaleista voi tulla sangen mielenkiintoiset tästä näkökulmasta. Ennen kuin yhtään ääntä on annettu, kakkia ehdokkaita tulee kohdella samanvertaisesti - mistä voi tulla liian suuri vaatimus valtamedian toimittajille.</p><p>Jos &quot;kakki&quot; menee oikein pieleen, valtaeliitin etukäteistoiveet kariutuvat ja &quot;väärät&quot; ehdokkaat pärjäävät liian hyvin, poru tulee olemaan melkoinen. Jos kansa - tuo ennakoimaton - ei äänestäkään (kiistatta parasta ehdokasta) Sauli Niinistöä heti ekalla kierroksella presidentiksi ja Pekka Haavistoa toiseksi, maailmankirjat menevät sekaisin.</p><p>Ja peräti suuri haloo ynnä marmatus nousee, jos Laura Huhtasaari - saatikka Paavo Väyrynen - saavat &quot;liikaa&quot; ääniä: voi meitä, edistys päättyy, kivikausi uhkaa ja pimeys laskeutuu Suomen päälle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksan liittopäivävaalitulos oli jatkoa Brexitille, Yhdysvaltain presidentinvaaleille ja eräille muillekin äänestyksille: väärä tulos. Sen enempää jenkit, britit kuin nyt myöskään saksalaiset eivät näytä ymmärtävän, miten heidän pitäisi äänestää.

Ottamatta kantaa siihen, ovatko nuo vaalitulokset hyviä vaiko huonoja, suomalaistenkin toimittajien ja "asiantuntijoiden" soisi vähemmän moralisoivan äänestystuloksia maailmalla. Heidän pitäisi välittää enemmän tietoja ja vähemmän mielipiteitään.

Nykyisin sekä Ylellä että MTV:llä on maailmalla toimittajia, jotka eivät millään kykene sulattamaan sen enempää brittien Brexit-tulosta kuin USAn presidentinvaalitulostakaan. Sympatiat ja antipatiat näkyvät niin selkeästi, että heidän esimiestensä kannattaisi nyt toppuutella alaisiaan ja kehottaa heitä kertaamaan sitä journalismin perustetta, että uutistoiminnassa faktojen kertomiset pitäisi selkeästi erottaa mielipiteiden kertomisesta. 

Kun toimittaja kertoo asioista yksisilmäisesti, hän varmaankin ajattelee voivansa jotenkin vaikuttaa suomalaisten mielipiteisiin toimittajan itsensä toivomaan suuntaan. Näin ei kuitenkaan usein käy, koska tuputtaminen voi pikemminkin ärsyttää ihmisiä kääntymään juuri siihen päinvastaiseen suuntaan.

Saksan vaalituloksen kommentointi valittelemalla SPD:n ja kristillisdemarien (Merkel) suosion laskua ja laitaoikeiston etenemistä ei ole journalismia vaan samanlaista mielipiteen ilmaisua kuin olivat taannoiset Trumpin valinnasta ja Brexit-tuloksesta marisemiset.  

Jos tällainen journalismi jatkuu ja laajenee, tulevista Suomen presidentinvaaleista voi tulla sangen mielenkiintoiset tästä näkökulmasta. Ennen kuin yhtään ääntä on annettu, kakkia ehdokkaita tulee kohdella samanvertaisesti - mistä voi tulla liian suuri vaatimus valtamedian toimittajille.

Jos "kakki" menee oikein pieleen, valtaeliitin etukäteistoiveet kariutuvat ja "väärät" ehdokkaat pärjäävät liian hyvin, poru tulee olemaan melkoinen. Jos kansa - tuo ennakoimaton - ei äänestäkään (kiistatta parasta ehdokasta) Sauli Niinistöä heti ekalla kierroksella presidentiksi ja Pekka Haavistoa toiseksi, maailmankirjat menevät sekaisin.

Ja peräti suuri haloo ynnä marmatus nousee, jos Laura Huhtasaari - saatikka Paavo Väyrynen - saavat "liikaa" ääniä: voi meitä, edistys päättyy, kivikausi uhkaa ja pimeys laskeutuu Suomen päälle.

]]>
32 http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243447-vaarin-aanestetty#comments Brexit Saksan vaalit Suomen vaalit USA:n vaalit Mon, 25 Sep 2017 21:43:51 +0000 Jari Rusanen http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243447-vaarin-aanestetty
Brexit ei kannattanut, Briteille käy nolosti http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240971-brexit-ei-kannattanut-briteille-kay-nolosti <p>Brittiläisillä on suuria vaikeuksia Brexitinsä kanssa, hallitus on erimielinen ja kalliiksi tulee, takkiin tulee. &nbsp;</p><p>Britit ovat kuitenkin päättäväisiä ja haluavat viedä brexitin hamaan loppuun asti. Tuskin sitä enää voitaisiin muutenkaan &nbsp;peruuttaa.</p><p>Britit eivät uskoneet EU:n ulkopuolella pysytellyttä Norjaa, jonka pääministeri ennen Englannin brexit- vaaleja sanoi ettei kannata.</p><p>Norjalaiset eivät ole EU:ssa siksi etteivät kansalaiset jäsenyyttä kannattaneet, lähinnä kai sen takia että pelkäsivät EU:n asettavan kalastukselle rajoituksia. &nbsp;</p><p>Norja ei siksi taida noudattaa EU:n maatalouteen liittyviä direktiivejä, mutta muita direktiivejä kyllä sitäkin tarkemmin ja Vaikka Norja ei saa maataloudelleen tukea, se maksaa silti EU:n sisämarkkinoille pääsystä lähes saman mitä &nbsp;jäsenmaat.</p><hr /><p><a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002891814.html" title="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002891814.html">http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002891814.html</a></p><p>Tuosta linkistä näkee mitä Norjan pääministeri &nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Erna_Solberg" title="Erna Solberg">Erna Solberg</a>&nbsp;on asiasta sanonut.</p><p>Hän sanoo että EU:n ulkopulelle jättäytymisestä on ollut Norjalle haittaa ja hän toivoisi että Norjalla olisi päätösvaltaa EU:n elimissä.</p><p>Hän sanoi ennen brexit äänestystä ettei Englannin kannattaisi erota ja nyt näyttää siltä että tämä pitää paikkansa, ei olisi kannattanut erota.</p><p>Silti Suomessa on vielä eroa haikailevia ja eroa puolustetaan Norjalaisten menestyksellä ja Brexitin tulevalla menestyksellä. &nbsp;Eivät ilmeisesti usko Norjan pääministeriä, jonka pitäisi sen asian paremmin tietää.</p> Brittiläisillä on suuria vaikeuksia Brexitinsä kanssa, hallitus on erimielinen ja kalliiksi tulee, takkiin tulee.  

Britit ovat kuitenkin päättäväisiä ja haluavat viedä brexitin hamaan loppuun asti. Tuskin sitä enää voitaisiin muutenkaan  peruuttaa.

Britit eivät uskoneet EU:n ulkopuolella pysytellyttä Norjaa, jonka pääministeri ennen Englannin brexit- vaaleja sanoi ettei kannata.

Norjalaiset eivät ole EU:ssa siksi etteivät kansalaiset jäsenyyttä kannattaneet, lähinnä kai sen takia että pelkäsivät EU:n asettavan kalastukselle rajoituksia.  

Norja ei siksi taida noudattaa EU:n maatalouteen liittyviä direktiivejä, mutta muita direktiivejä kyllä sitäkin tarkemmin ja Vaikka Norja ei saa maataloudelleen tukea, se maksaa silti EU:n sisämarkkinoille pääsystä lähes saman mitä  jäsenmaat.


http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002891814.html

Tuosta linkistä näkee mitä Norjan pääministeri  Erna Solberg on asiasta sanonut.

Hän sanoo että EU:n ulkopulelle jättäytymisestä on ollut Norjalle haittaa ja hän toivoisi että Norjalla olisi päätösvaltaa EU:n elimissä.

Hän sanoi ennen brexit äänestystä ettei Englannin kannattaisi erota ja nyt näyttää siltä että tämä pitää paikkansa, ei olisi kannattanut erota.

Silti Suomessa on vielä eroa haikailevia ja eroa puolustetaan Norjalaisten menestyksellä ja Brexitin tulevalla menestyksellä.  Eivät ilmeisesti usko Norjan pääministeriä, jonka pitäisi sen asian paremmin tietää.

]]>
100 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240971-brexit-ei-kannattanut-briteille-kay-nolosti#comments Raha Brexit Ero EU:sta Sun, 06 Aug 2017 15:45:32 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240971-brexit-ei-kannattanut-briteille-kay-nolosti
Tanskan Brexit kipuilut http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240489-tanskan-brexit-kipuilut <p>&nbsp;</p><p>Naton ja transaltantisen wanna kerhon jäsen Tanska kokee olevansa väliinputoja Britannian Brexitin tapahtuessa. Tanskalla kuten Britannialla on oma valuutta mutta on sitoutunut vahvasti eurooppaan. Kovasanainen arvostelu kertoo Tanskan olevan vaikeassa tilanteessa missä sillä on vahvat siteet Britanniaan mutta ei niinkään eurooppaan loppujen lopuksi. Uskoisin Tanskan odottavan lopullisen Brexitin tapahtumista ennenkuin tekevät omat johtopäätöksensä. Tämä voisi olla myös Dexit ja liittyminen Britannian ja Usan kanssa samaan alliansiin joka voisi vetää myös Norjan mukanaan.</p><p>Kauppa ja liiketoiminta kyllä sopetuuu uusiin järjestelmiin ja sääntöihin vaikka ne olisivat mitkä tahansa koska niiden on pakko sen tehdä.</p><p>&nbsp;</p><p>Elämme mielenkiintoisia aikoja.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005301746.html" title="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005301746.html">http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005301746.html</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Naton ja transaltantisen wanna kerhon jäsen Tanska kokee olevansa väliinputoja Britannian Brexitin tapahtuessa. Tanskalla kuten Britannialla on oma valuutta mutta on sitoutunut vahvasti eurooppaan. Kovasanainen arvostelu kertoo Tanskan olevan vaikeassa tilanteessa missä sillä on vahvat siteet Britanniaan mutta ei niinkään eurooppaan loppujen lopuksi. Uskoisin Tanskan odottavan lopullisen Brexitin tapahtumista ennenkuin tekevät omat johtopäätöksensä. Tämä voisi olla myös Dexit ja liittyminen Britannian ja Usan kanssa samaan alliansiin joka voisi vetää myös Norjan mukanaan.

Kauppa ja liiketoiminta kyllä sopetuuu uusiin järjestelmiin ja sääntöihin vaikka ne olisivat mitkä tahansa koska niiden on pakko sen tehdä.

 

Elämme mielenkiintoisia aikoja.

 

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005301746.html

 

]]>
57 http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240489-tanskan-brexit-kipuilut#comments Brexit Tanska Tue, 25 Jul 2017 09:11:07 +0000 Olli-Pekka Wallin http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240489-tanskan-brexit-kipuilut
Britannia: Brexitin seuraukset konkretisoitumassa http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240401-brittania-brexitin-seuraukset-konkretisoitumassa <p>Brexitin seuraukset alkavat pikkuhiljaa konkretisoitua Lontoon finassikeskuksessa. Useat jättipankit, kuten Goldman &nbsp;Sachs, Morgan Stanley , Citygroup ja japanilainen Nomura ovat siirtymässä Lontoosta Brexitin jälkeen jäljelle jääneen EU:n alueelle. &nbsp;Frankfurtiin, Pariisiin, Dupliniin? Kuka mihinkin, pääasia tuntuu vain olevan, että pois Britanniasta.</p><p><a href="http://www.bild.de/geld/wirtschaft/brexit/morgan-stanley-brexit-flucht-52607862.bild.html" title="http://www.bild.de/geld/wirtschaft/brexit/morgan-stanley-brexit-flucht-52607862.bild.html">http://www.bild.de/geld/wirtschaft/brexit/morgan-stanley-brexit-flucht-5...</a></p><p>Myös halpalentoyhtiö Ryanair uhkaa siirtää Englannin laivastonsa muualle Britanniasta &quot;kovan Brexitin&quot; toteutuessa.</p><p><a href="http://www.bild.de/geld/wirtschaft/ryanair/droht-mit-abzug-der-england-flotte-52619082.bild.html" title="http://www.bild.de/geld/wirtschaft/ryanair/droht-mit-abzug-der-england-flotte-52619082.bild.html">http://www.bild.de/geld/wirtschaft/ryanair/droht-mit-abzug-der-england-f...</a></p><p>Jos nämä suunnitelmat toteutuvat, tarkoittaa se tuhansia hyväpaikkaisia työpaikkoja. Kerrannaisvaikutuksineen suunnitelmien vaikutukset ovat moninkertaiset.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Brexitin seuraukset alkavat pikkuhiljaa konkretisoitua Lontoon finassikeskuksessa. Useat jättipankit, kuten Goldman  Sachs, Morgan Stanley , Citygroup ja japanilainen Nomura ovat siirtymässä Lontoosta Brexitin jälkeen jäljelle jääneen EU:n alueelle.  Frankfurtiin, Pariisiin, Dupliniin? Kuka mihinkin, pääasia tuntuu vain olevan, että pois Britanniasta.

http://www.bild.de/geld/wirtschaft/brexit/morgan-stanley-brexit-flucht-52607862.bild.html

Myös halpalentoyhtiö Ryanair uhkaa siirtää Englannin laivastonsa muualle Britanniasta "kovan Brexitin" toteutuessa.

http://www.bild.de/geld/wirtschaft/ryanair/droht-mit-abzug-der-england-flotte-52619082.bild.html

Jos nämä suunnitelmat toteutuvat, tarkoittaa se tuhansia hyväpaikkaisia työpaikkoja. Kerrannaisvaikutuksineen suunnitelmien vaikutukset ovat moninkertaiset.

]]>
186 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240401-brittania-brexitin-seuraukset-konkretisoitumassa#comments Brexit Britannia Jättipankit Ryanair Sat, 22 Jul 2017 12:26:45 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240401-brittania-brexitin-seuraukset-konkretisoitumassa
Moninaisuus on kaunista – tietyissä tapauksissa http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240255-moninaisuus-on-kaunista-tietyissa-tapauksissa <p>Suomessa on omaksuttu melkoinen mainstream-linja lähestulkoon kaikessa politiikassa, jota täällä harjoitetaan. Siltikin moninaisuus &ndash; siis poikkeaminen mainstreamista &ndash; on mielestäni kaunista, ainakin näissä tapauksissa:</p><p>&nbsp;</p><ul><li>Saarivaltio, joka halusi palauttaa itselleen kontrollin rajoistaan &ndash; ja oikeastaan kaikesta muustakin.</li><li>Touhua, jossa Suomessa jopa viranomaiset olivat tänä vuonna mukana poliisia myöten kutsutaan itänaapurissamme selkeästi propagandaksi ja se on siellä kiellettyä.</li><li>Itä-Euroopan maat, jotka vastustavat maahantuloa, koska niillä on historiallisia, huonoja kokemuksia tietyltä suunnalta tulevasta väestöryhmästä.</li></ul><p>&nbsp;</p><p>Suomessa ei juuri tällaista ajattelua huomaa missään, paitsi Perussuomalaisten piirissä &ndash; niin entisten kuin nykyisten. Mihin Suomen liberaali linja, jossa kaikkeen sanotaan &ldquo;kyllä&rdquo; vielä johtaakaan? Ei mihinkään hyvään, jos minä saan sanoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Tulisiko kääntää kelkka ympäri vielä, kun se on mahdollista?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on omaksuttu melkoinen mainstream-linja lähestulkoon kaikessa politiikassa, jota täällä harjoitetaan. Siltikin moninaisuus – siis poikkeaminen mainstreamista – on mielestäni kaunista, ainakin näissä tapauksissa:

 

  • Saarivaltio, joka halusi palauttaa itselleen kontrollin rajoistaan – ja oikeastaan kaikesta muustakin.
  • Touhua, jossa Suomessa jopa viranomaiset olivat tänä vuonna mukana poliisia myöten kutsutaan itänaapurissamme selkeästi propagandaksi ja se on siellä kiellettyä.
  • Itä-Euroopan maat, jotka vastustavat maahantuloa, koska niillä on historiallisia, huonoja kokemuksia tietyltä suunnalta tulevasta väestöryhmästä.

 

Suomessa ei juuri tällaista ajattelua huomaa missään, paitsi Perussuomalaisten piirissä – niin entisten kuin nykyisten. Mihin Suomen liberaali linja, jossa kaikkeen sanotaan “kyllä” vielä johtaakaan? Ei mihinkään hyvään, jos minä saan sanoa.

 

Tulisiko kääntää kelkka ympäri vielä, kun se on mahdollista?

]]>
11 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240255-moninaisuus-on-kaunista-tietyissa-tapauksissa#comments Brexit Helsinki Pride Itä-Eurooppa Orbán Unkari Tue, 18 Jul 2017 16:27:34 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240255-moninaisuus-on-kaunista-tietyissa-tapauksissa
Maatalousministeri puhuu puuta heinää http://findianajones.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239889-maatalousministeri-puhuu-puuta-heinaa <p>Perjantaina Yle otsikoi juttunsa &rdquo;<em>Brexit uhkaa leikata Suomen maataloustuista jopa 100 miljoonaa euroa</em>&rdquo;. Otsikko perustuu maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän puheisiin siitä, että Britannian lähtö tekee loven EU:n budjettiin.</p><p>Onhan se totta, mutta siinä joko unohtuu tai tahallaan unohtuu eräs tabu, josta myöskään tiedotusvälineet eivät ole rohjenneet kertoa. Tabu on se, että Suomi on vuosikausia maksanut osan brittien EU-jäsenmaksuista. Ja se osuus on enemmän, mitä Jari Leppä nyt pelkää brexitin johdosta koituvan menetyksiä.</p><p>Valtiovarainministeriön budjettikatsaus kertoo, että &rdquo;<em>Suomi maksaa noin 5,2 mrd. euron suuruisesta maksualennuksesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle 129 milj. euroa v. 2017</em>.&rdquo; On selvää, että kun UK poistuu listalta, niin Suomi säästää siinä (tämän vuoden lukujen mukaan) 129 miljoonaa. Toki asiat saadaan näyttämään vaikka miltä, jos niitä tuijotetaan vain yhden momentin perspektiivistä. Kuitenkin oikea tapa arvioida vaikutuksia olisi tarkastella kokonaiskuvaa. Sen jälkeen voitaisiinkin otsikoida: &rdquo;Brexitin johdosta Suomelle luvassa noin 30 miljoonan säästöt&rdquo;.</p><p>Muutenkin Ylen juttu on täynnä dramatiikkaa vailla todellisuuspohjaa. Jos jotain dramaattista haluttaisiin sanoa, niin siihen löytyy sisältöä, kun jatkamme VM:n budjettikatsauksen lukemista. &rdquo;<em>Valtiontalouden tasolla Suomen arvioidaan maksavan EU:n budjettiin ja Euroopan kehitysrahastoon 1 957 milj. euroa v. 2017. </em><em>EU:n budjetista arvioidaan saatavan tuloja noin 1 078 milj. euroa, mikä on 153 milj. euroa vähemmän kuin v. 2016.</em>&rdquo;</p><p>Kun siis vähennämme EU:sta aiheutuvat menot sieltä saatavista tuloista, niin huomaamme, että ollaan pakkasen puolella. Suomi maksaa 879 miljoonaa enemmän kuin saa takaisin. Se on jo paljon &ndash; lähes miljardi vuodessa - mutta daramaattinen käänne voi tapahtua jo lähiaikoina.</p><p>Ylen jutussa mainitaan myös, että &rdquo;unionilla on tulevina vuosina edessään uusia merkittäviä menoeriä, kuten terrorismin torjunta, maahanmuutto ja yhteisen puolustuspolitiikan rakentaminen.&rdquo; Varmasti onkin, mikäli Eurooppa seuraa Macronin ja Merkelin &rdquo;tiekarttaa&rdquo;. Kyseinen tiekartta johtaa nimittäin liittovaltioon, minkä jälkeen Suomenkin nettojäsenmaksut voivat vielä huimasti kohota.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perjantaina Yle otsikoi juttunsa ”Brexit uhkaa leikata Suomen maataloustuista jopa 100 miljoonaa euroa”. Otsikko perustuu maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän puheisiin siitä, että Britannian lähtö tekee loven EU:n budjettiin.

Onhan se totta, mutta siinä joko unohtuu tai tahallaan unohtuu eräs tabu, josta myöskään tiedotusvälineet eivät ole rohjenneet kertoa. Tabu on se, että Suomi on vuosikausia maksanut osan brittien EU-jäsenmaksuista. Ja se osuus on enemmän, mitä Jari Leppä nyt pelkää brexitin johdosta koituvan menetyksiä.

Valtiovarainministeriön budjettikatsaus kertoo, että ”Suomi maksaa noin 5,2 mrd. euron suuruisesta maksualennuksesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle 129 milj. euroa v. 2017.” On selvää, että kun UK poistuu listalta, niin Suomi säästää siinä (tämän vuoden lukujen mukaan) 129 miljoonaa. Toki asiat saadaan näyttämään vaikka miltä, jos niitä tuijotetaan vain yhden momentin perspektiivistä. Kuitenkin oikea tapa arvioida vaikutuksia olisi tarkastella kokonaiskuvaa. Sen jälkeen voitaisiinkin otsikoida: ”Brexitin johdosta Suomelle luvassa noin 30 miljoonan säästöt”.

Muutenkin Ylen juttu on täynnä dramatiikkaa vailla todellisuuspohjaa. Jos jotain dramaattista haluttaisiin sanoa, niin siihen löytyy sisältöä, kun jatkamme VM:n budjettikatsauksen lukemista. ”Valtiontalouden tasolla Suomen arvioidaan maksavan EU:n budjettiin ja Euroopan kehitysrahastoon 1 957 milj. euroa v. 2017. EU:n budjetista arvioidaan saatavan tuloja noin 1 078 milj. euroa, mikä on 153 milj. euroa vähemmän kuin v. 2016.

Kun siis vähennämme EU:sta aiheutuvat menot sieltä saatavista tuloista, niin huomaamme, että ollaan pakkasen puolella. Suomi maksaa 879 miljoonaa enemmän kuin saa takaisin. Se on jo paljon – lähes miljardi vuodessa - mutta daramaattinen käänne voi tapahtua jo lähiaikoina.

Ylen jutussa mainitaan myös, että ”unionilla on tulevina vuosina edessään uusia merkittäviä menoeriä, kuten terrorismin torjunta, maahanmuutto ja yhteisen puolustuspolitiikan rakentaminen.” Varmasti onkin, mikäli Eurooppa seuraa Macronin ja Merkelin ”tiekarttaa”. Kyseinen tiekartta johtaa nimittäin liittovaltioon, minkä jälkeen Suomenkin nettojäsenmaksut voivat vielä huimasti kohota.

 

 

]]>
10 http://findianajones.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239889-maatalousministeri-puhuu-puuta-heinaa#comments Brexit EU-jäsenmaksu Jari Leppä Maatalousministeri Sun, 09 Jul 2017 10:25:35 +0000 Juha Hämäläinen http://findianajones.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239889-maatalousministeri-puhuu-puuta-heinaa
EUROOPAN UNIONIN KOMISSION MAAHANMUUTTOSUUNNITELMAT (+ kätevä EU-linkkilista) http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239717-euroopan-unionin-komission-maahanmuuttosuunnitelmat-kateva-eu-linkkilista <p>Euroopan unionin komissio suunnittelee maahanmuuttopoliittisia toimenpiteitä suomalaisten keskeisellä kesälomakaudella eli heinäkuussa. Tietyssä mielessä tämä on jo perinne, EU ja sen keskeiset päättävät toimielimet ovat jo monena vuonna pitäneet tärkeitä kokouksiaan suomalaisten ollessa kesälomalla.</p><p>Voinee sanoa, että Euroopan unioni tekee tärkeitä päätöksiä ja suunnitelmia suomalaisten &ndash; tässä tapauksessa melko lailla koko Suomen kansan, EU-päätösten valmisteluun ja itse päätöksentekoon osallistuvia virkamiehin ja poliitikkoja lukuun ottamatta &ndash; selän takana.</p><p>Osa toimenpiteistä koskee &rdquo;solidaarista taakanjakoa&rdquo; eli pakkomaahanotto-politiikkaa. Tällä kertaa mukana on tosin myös sellaisia järkeviä ja kannatettavia toimenpidesuosituksia, joilla pyritään torjumaan Euroopan unionin alueelle pyrkijöiden määrää.</p><p>Tämä ei silti pidä antaa hämätä: työn alla on jo Dublin IV -asetus, joka syventäisi pakkomaahanotto-velvoitteita (tästä enemmän alempana).</p><p>On syytä toivoa, ettei Brexit vie mukanaan englanninkielisiä EU-suunnitelmia ja -raportteja. Kaikki suomalaiset eivät suinkaan osaa saksaa, ranskaa, italiaa tai espanjaa. Yleensä ennen huippukokouksia vain lyhyt lehdistötiedote on saatavana suomeksi.</p><p>Olennaista on myös muistaa, että yksityiskohtaisemmat suunnitelmat ja -toimenpideohjelmat ovat huomattavasti pidempiä ja kirjoitettu vierailla kielillä. Muistatte ehkä pyhäkoulusta tai jostain muusta yhteydestä sen vanhan tiedon, mistä piru usein löytyy.</p><p>Myös komissiossa toki tiedetään, että varsin harva viitsii tai ehtii lukea niitä kokonaan.</p><p>Kirjoituksen lopusta löydätte linkit kaikkiin Dublin-asetuksiin eli turvapaikanhakijoita koskeviin asetuksiin,&nbsp;Dublin IV -esitykseen sekä muita aihepiiriin liittyviä lähdetietoja.</p><p>Komission toimista huolimatta toivotan kaikille lukijoille mukavaa ja rauhallista kesää.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Euroopan komission lehdistötiedotteessa todetaan seuraavaa:</em></p><p>&rdquo;Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude <strong>Juncker</strong> sanoo, että Välimeren vaikea tilanne ei ole uusi eikä ohimenevä ilmiö. Hän toteaa:<em> &rdquo;Olemme edistyneet kahden ja puolen vuoden aikana valtavasti kohti todellista EU:n muuttoliikepolitiikkaa. Tilanne on kuitenkin niin vakava, että yhteisiä toimia on nopeutettava tuntuvasti. Emme saa jättää Italiaa oman onnensa nojaan. Työmme keskiössä on ollut solidaarisuus &ndash; niin sotaa ja vainoa pakenevia kohtaan kuin suurimman paineen alaisina olevia jäsenvaltioitammekin kohtaan. Meidän on myös tuettava Libyaa ihmissalakuljetuksen torjunnassa ja rajavalvonnan lisäämisessä, jotta voimme vähentää Eurooppaan henkensä kaupalla pyrkivien ihmisten määrää.&rdquo;</em></p><p>(Euroopan komissio &ndash; Lehdistötiedote: Keskisen Välimeren reitti: komission ehdottamalla toimintasuunnitelmalla tuetaan Italiaa, vähennetään painetta ja edistetään solidaarisuutta, Strasbourg 4. heinäkuuta 2017, <a href="http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-1882_fi.htm">http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-1882_fi.htm</a> )</p><p>Lehdistötiedotteen mukaan jäsenvaltioiden olisi:</p><p>&rdquo;nopeutettava Euroopan parlamentin kanssa keskustelua <strong>Dublin-järjestelmän uudistamisesta</strong> turvapaikkahakemusten jakamiseksi EU:n sisällä, jotta järjestelmä, jolla näihin haasteisiin vastataan tulevaisuudessa, on nykyistä vakaampi.&rdquo;</p><p>Lisäksi komission toimintasuunnitelmassa (Commission action plan) todetaan, että:</p><p>&ldquo;Member States need to step up relocations from Italy, showing more flexibility in accepting the applicants Italy proposed for relocation, responding more quickly to Italian requests, increasing their pledges and pledging more regularly.&rdquo;</p><p>(Action plan on measures to support Italy, reduce pressure along the Central Mediteranian route and increase solidarity, Brussels, 4.7.2017 SEC(2017) 339, page 3, <a href="https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/what-we-do/policies/european-agenda-migration/20170704_action_plan_on_the_central_mediterranean_route_en.pdf">https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/what-we-do/policies/european-agenda-migration/20170704_action_plan_on_the_central_mediterranean_route_en.pdf</a> )</p><p>NYT TYÖN ALLA olevan Dublin IV -suunnitelman mukaan: &ldquo;In particular, this proposal aims to: &ldquo;ensure fair sharing of responsibilities between Member States by complementing the current system with a corrective allocation mechanism. This mechanism would be activated automatically in cases where Member States would have to deal with a disproportionate number of asylum seekers; [&hellip;.]&rdquo;</p><p>(Proposal for a REGULATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL establishing the criteria and mechanisms for determining the Member State responsible for examining an application for international protection lodged in one of the Member States by a third-country national or a stateless person (recast), Brussels, 4.5.2016 COM(2016) 270 final 2016/0133 (COD), page 4, <a href="https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/what-we-do/policies/european-agenda-migration/proposal-implementation-package/docs/20160504/dublin_reform_proposal_en.pdf">https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/what-we-do/policies/european-agenda-migration/proposal-implementation-package/docs/20160504/dublin_reform_proposal_en.pdf</a>)</p><p>Eli tuotantolinjalla on AUTOMAATTINEN ja PAKOTTAVA mekanismi.</p><p>Saattaa olla, että etukäteen suunniteltu &rdquo;hallituskriisi&rdquo; ja persujen pilkkominen toteutettiin juuri tästä syystä, vaikka kotimaisessa keskustelussa on esillä oikeastaan vain EU:n puolustuksen syventäminen, jonka tiedetään lämmittävän useamman suomalaisen sydäntä. Valtiovarainministeri Orpohan on jo ehtinyt esittää pakolaiskiintiön suurentamista, noin niin kuin esimakuna tulevasta.</p><p>Jo vuoden 2015 komission loppuraportissa &ldquo;A EUROPEAN AGENDA ON MIGRATION&rdquo;, jossa käsiteltiin Dublin-järjestelmää ja myös EU:n yhteistä turvapaikkajärjestelmää (The Common European Asylum System), todettiin, että &rdquo;The inflows it was facing were of a different nature and scale. When the Commission undertakes its evaluation of the Dublin system in 2016, it will also be able to draw on the experience from the relocation and resettlement mechanisms. This will help to determine whether a revision of the legal parameters of Dublin will be needed to achieve a fairer distribution of asylum seekers in Europe.&rdquo;</p><p>(A EUROPEAN AGENDA ON MIGRATION: COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS, Brussels, 13.5.2015 COM(2015) 240 final, page 13, <a href="https://ec.europa.eu/anti-trafficking/sites/antitrafficking/files/communication_on_the_european_agenda_on_migration_en.pdf">https://ec.europa.eu/anti-trafficking/sites/antitrafficking/files/communication_on_the_european_agenda_on_migration_en.pdf</a> )</p><p>Toisin sanoen, PAKKOMAAHANOTTO-POLITIIKAN suunnittelua ja toteuttamista jatketaan, vaikkakin viime aikoina vähemmän näkyvänä komiteatyönä <strong>Dublin-järjestelmän &rdquo;uudistamisen&rdquo; puitteissa.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><em>Myös järkeviä toimenpiteitä on vireillä</em></p><p>On kuitenkin syytä huomata, että tällä kertaa komissio suunnittelee myös järkeviä ja kannatettavia toimenpiteitä, joista osa on ollut esillä jo aikaisemmin, kuten:</p><p>- &rdquo;Tätä varten Italian olisi nopeasti toteutettava käynnissä oleva Libyan etsintä- ja pelastuskapasiteettia koskeva Italian rannikkovartioston toteutettavuustutkimus, jotta Libyaan voitaisiin nopeammin perustaa täysin toimiva meripelastuskeskus. Näin Libya voisi ottaa järjestämis-/koordinointivastuun huomattavasti useammista etsintä- ja pelastusoperaatioista kuin tällä hetkellä.&rdquo;</p><p>- &rdquo;Komissio käynnistää yhdessä UNHCR:n kanssa uuden prosessin uudelleensijoittamissitoumusten saamiseksi. Ensimmäisenä on tarkoitus uudelleensijoittaa kansainvälistä suojelua tarvitsevia Libyasta, Egyptistä, Nigeristä, Etiopiasta ja Sudanista.&rdquo; Uudelleensijoittaminen tehtäisiin käsittääkseni Afrikan sisällä.</p><p>- &rdquo;EU ja sen jäsenvaltiot tehostavat yhteistyötään Malin ja Nigerin kanssa estääkseen liikkumisen kohti Libyaa.&rdquo;</p><p>- &rdquo;EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä Libyan kanssa, jotta rajavalvontaa maan ulkorajoilla (erityisesti etelärajalla) voidaan merkittävästi ja nopeasti vahvistaa ja padota Libyaan suuntautuvat muuttovirrat. [&hellip;]&rdquo;</p><p>- Italian olisi &rdquo;sovellettava nopeutettuja palauttamismenettelyjä.&rdquo;</p><p>- &rdquo;Hyödynnettävä laajemmin hakemuksen tutkimatta jättämisen perusteita, etenkin silloin kun perusteena voidaan käyttää ensimmäisen turvapaikkamaan tai turvallisen kolmannen maan käsitteitä, ja sovellettava laajemmin nopeutettuja menettelyjä, etenkin silloin kun hakija tulee turvallisesta lähtömaasta tai on johtanut viranomaisia harhaan.&rdquo;</p><p>- &rdquo;Sovellettava asuinpaikkaa ja vapaata liikkumisoikeutta koskevia rajoituksia ja vältettävä matkustusasiakirjojen antamista turvapaikanhakijoille, jotta voidaan vähentää edelleen liikkumista, lukuun ottamatta tilanteita, joissa se on sallittava &rdquo;vakavista humanitaarisista syistä&rdquo;.&rdquo;</p><p>Koko esitys löytyy linkistä: <a href="http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-1882_fi.htm">http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-1882_fi.htm</a></p><p>Katso myös: &nbsp;European Commission - Press release Central Mediterranean Route: Commission proposes Action Plan to support Italy, reduce pressure and increase solidarity, Strasbourg, 4 July 2017, <a href="http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-1882_en.htm">http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-1882_en.htm</a></p><p>Sekä:</p><p>JOINT COMMUNICATION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE EUROPEAN COUNCIL AND THE COUNCIL. Migration on the Central Mediterranean route. Managing flows, saving lives, Brussels, 25.1.2017 JOIN(2017) 4 final, <a href="https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/what-we-do/policies/european-agenda-migration/proposal-implementation-package/docs/20170125_migration_on_the_central_mediterranean_route_-_managing_flows_saving_lives_en.pdf">https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/what-we-do/policies/european-agenda-migration/proposal-implementation-package/docs/20170125_migration_on_the_central_mediterranean_route_-_managing_flows_saving_lives_en.pdf</a></p><p>HUOM! Tässä jälkimmäisessä loppuraportissa käsitellään pääasiassa näitä järkeviä esityksiä.</p><p>Myös komission lehdistötiedotteessa on paljon lisää toimenpidesuosituksia: Euroopan komissio &ndash; Lehdistötiedote, <a href="http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-1882_fi.htm">http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-1882_fi.htm</a></p><p>&nbsp;</p><p><em>LINKKILISTA PAKKOMAAHANOTTOPOLITIIKAN KEHITYKSESTÄ, MUKANA DUBLIN-ASETUKSET:</em></p><p>- &rdquo;Uudelleensijoittaminen ja uudelleenasuttaminen&rdquo; (Relocation and Resettlement), 13 June 2017, <a href="https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/what-we-do/policies/european-agenda-migration/20170613_factsheet_relocation_and_resettlement_en.pdf">https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/what-we-do/policies/european-agenda-migration/20170613_factsheet_relocation_and_resettlement_en.pdf</a></p><p>- European Commission - Press release: &nbsp;European Agenda on Migration: Commission calls on all parties to sustain progress and make further efforts, Strasbourg, 13 June 2017, <a href="http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-1587_en.htm">http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-1587_en.htm</a></p><p>- <a href="/ec.europa.eu/home-affairs/what-we-do/policies/european-agenda-migration/proposal-implementation-package_en%0d">European Agenda on Migration - all legislative documents, legislative documents, 8 February 2016, https://ec.europa.eu/home-affairs/what-we-do/policies/european-agenda-migration/proposal-implementation-package_en</a></p><p>- Alkuperäinen Dublin I -asetus 1990, Suomen versio 1997, YLEISSOPIMUS Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemisesta (97/C254/01), <a href="http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:41997A0819(01)&amp;from=FI">http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:41997A0819(01)&amp;from=FI</a></p><p>- Dublin II -asetus vuodelta 2003, <a href="http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=URISERV%3Al33153">http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=URISERV%3Al33153</a> (&rdquo;vanhaa Dublinia).</p><p>- Dublin III -asetus vuodelta 2013, Suomen versio, EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 604/2013,annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu). <a href="http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013R0604&amp;from=FI">http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013R0604&amp;from=FI</a></p><p><strong>Dublin IV -esitys eli &ldquo;Proposal for a REGULATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL establishing the criteria and mechanisms for determining the Member State responsible for examining an application for international protection lodged in one of the Member States by a third -country national or a stateless person (recast), Brussels, 4.5.2016 COM(2016) 270 final 2016/0133 (COD), </strong><a href="https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/what-we-do/policies/european-agenda-migration/proposal-implementation-package/docs/20160504/dublin_reform_proposal_en.pdf">https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/what-we-do/policies/european-agenda-migration/proposal-implementation-package/docs/20160504/dublin_reform_proposal_en.pdf</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan unionin komissio suunnittelee maahanmuuttopoliittisia toimenpiteitä suomalaisten keskeisellä kesälomakaudella eli heinäkuussa. Tietyssä mielessä tämä on jo perinne, EU ja sen keskeiset päättävät toimielimet ovat jo monena vuonna pitäneet tärkeitä kokouksiaan suomalaisten ollessa kesälomalla.

Voinee sanoa, että Euroopan unioni tekee tärkeitä päätöksiä ja suunnitelmia suomalaisten – tässä tapauksessa melko lailla koko Suomen kansan, EU-päätösten valmisteluun ja itse päätöksentekoon osallistuvia virkamiehin ja poliitikkoja lukuun ottamatta – selän takana.

Osa toimenpiteistä koskee ”solidaarista taakanjakoa” eli pakkomaahanotto-politiikkaa. Tällä kertaa mukana on tosin myös sellaisia järkeviä ja kannatettavia toimenpidesuosituksia, joilla pyritään torjumaan Euroopan unionin alueelle pyrkijöiden määrää.

Tämä ei silti pidä antaa hämätä: työn alla on jo Dublin IV -asetus, joka syventäisi pakkomaahanotto-velvoitteita (tästä enemmän alempana).

On syytä toivoa, ettei Brexit vie mukanaan englanninkielisiä EU-suunnitelmia ja -raportteja. Kaikki suomalaiset eivät suinkaan osaa saksaa, ranskaa, italiaa tai espanjaa. Yleensä ennen huippukokouksia vain lyhyt lehdistötiedote on saatavana suomeksi.

Olennaista on myös muistaa, että yksityiskohtaisemmat suunnitelmat ja -toimenpideohjelmat ovat huomattavasti pidempiä ja kirjoitettu vierailla kielillä. Muistatte ehkä pyhäkoulusta tai jostain muusta yhteydestä sen vanhan tiedon, mistä piru usein löytyy.

Myös komissiossa toki tiedetään, että varsin harva viitsii tai ehtii lukea niitä kokonaan.

Kirjoituksen lopusta löydätte linkit kaikkiin Dublin-asetuksiin eli turvapaikanhakijoita koskeviin asetuksiin, Dublin IV -esitykseen sekä muita aihepiiriin liittyviä lähdetietoja.

Komission toimista huolimatta toivotan kaikille lukijoille mukavaa ja rauhallista kesää.

 

Euroopan komission lehdistötiedotteessa todetaan seuraavaa:

”Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoo, että Välimeren vaikea tilanne ei ole uusi eikä ohimenevä ilmiö. Hän toteaa: ”Olemme edistyneet kahden ja puolen vuoden aikana valtavasti kohti todellista EU:n muuttoliikepolitiikkaa. Tilanne on kuitenkin niin vakava, että yhteisiä toimia on nopeutettava tuntuvasti. Emme saa jättää Italiaa oman onnensa nojaan. Työmme keskiössä on ollut solidaarisuus – niin sotaa ja vainoa pakenevia kohtaan kuin suurimman paineen alaisina olevia jäsenvaltioitammekin kohtaan. Meidän on myös tuettava Libyaa ihmissalakuljetuksen torjunnassa ja rajavalvonnan lisäämisessä, jotta voimme vähentää Eurooppaan henkensä kaupalla pyrkivien ihmisten määrää.”

(Euroopan komissio – Lehdistötiedote: Keskisen Välimeren reitti: komission ehdottamalla toimintasuunnitelmalla tuetaan Italiaa, vähennetään painetta ja edistetään solidaarisuutta, Strasbourg 4. heinäkuuta 2017, http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-1882_fi.htm )

Lehdistötiedotteen mukaan jäsenvaltioiden olisi:

”nopeutettava Euroopan parlamentin kanssa keskustelua Dublin-järjestelmän uudistamisesta turvapaikkahakemusten jakamiseksi EU:n sisällä, jotta järjestelmä, jolla näihin haasteisiin vastataan tulevaisuudessa, on nykyistä vakaampi.”

Lisäksi komission toimintasuunnitelmassa (Commission action plan) todetaan, että:

“Member States need to step up relocations from Italy, showing more flexibility in accepting the applicants Italy proposed for relocation, responding more quickly to Italian requests, increasing their pledges and pledging more regularly.”

(Action plan on measures to support Italy, reduce pressure along the Central Mediteranian route and increase solidarity, Brussels, 4.7.2017 SEC(2017) 339, page 3, https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/what-we-do/policies/european-agenda-migration/20170704_action_plan_on_the_central_mediterranean_route_en.pdf )

NYT TYÖN ALLA olevan Dublin IV -suunnitelman mukaan: “In particular, this proposal aims to: “ensure fair sharing of responsibilities between Member States by complementing the current system with a corrective allocation mechanism. This mechanism would be activated automatically in cases where Member States would have to deal with a disproportionate number of asylum seekers; [….]”

(Proposal for a REGULATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL establishing the criteria and mechanisms for determining the Member State responsible for examining an application for international protection lodged in one of the Member States by a third-country national or a stateless person (recast), Brussels, 4.5.2016 COM(2016) 270 final 2016/0133 (COD), page 4, https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/what-we-do/policies/european-agenda-migration/proposal-implementation-package/docs/20160504/dublin_reform_proposal_en.pdf)

Eli tuotantolinjalla on AUTOMAATTINEN ja PAKOTTAVA mekanismi.

Saattaa olla, että etukäteen suunniteltu ”hallituskriisi” ja persujen pilkkominen toteutettiin juuri tästä syystä, vaikka kotimaisessa keskustelussa on esillä oikeastaan vain EU:n puolustuksen syventäminen, jonka tiedetään lämmittävän useamman suomalaisen sydäntä. Valtiovarainministeri Orpohan on jo ehtinyt esittää pakolaiskiintiön suurentamista, noin niin kuin esimakuna tulevasta.

Jo vuoden 2015 komission loppuraportissa “A EUROPEAN AGENDA ON MIGRATION”, jossa käsiteltiin Dublin-järjestelmää ja myös EU:n yhteistä turvapaikkajärjestelmää (The Common European Asylum System), todettiin, että ”The inflows it was facing were of a different nature and scale. When the Commission undertakes its evaluation of the Dublin system in 2016, it will also be able to draw on the experience from the relocation and resettlement mechanisms. This will help to determine whether a revision of the legal parameters of Dublin will be needed to achieve a fairer distribution of asylum seekers in Europe.”

(A EUROPEAN AGENDA ON MIGRATION: COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS, Brussels, 13.5.2015 COM(2015) 240 final, page 13, https://ec.europa.eu/anti-trafficking/sites/antitrafficking/files/communication_on_the_european_agenda_on_migration_en.pdf )

Toisin sanoen, PAKKOMAAHANOTTO-POLITIIKAN suunnittelua ja toteuttamista jatketaan, vaikkakin viime aikoina vähemmän näkyvänä komiteatyönä Dublin-järjestelmän ”uudistamisen” puitteissa.

 

Myös järkeviä toimenpiteitä on vireillä

On kuitenkin syytä huomata, että tällä kertaa komissio suunnittelee myös järkeviä ja kannatettavia toimenpiteitä, joista osa on ollut esillä jo aikaisemmin, kuten:

- ”Tätä varten Italian olisi nopeasti toteutettava käynnissä oleva Libyan etsintä- ja pelastuskapasiteettia koskeva Italian rannikkovartioston toteutettavuustutkimus, jotta Libyaan voitaisiin nopeammin perustaa täysin toimiva meripelastuskeskus. Näin Libya voisi ottaa järjestämis-/koordinointivastuun huomattavasti useammista etsintä- ja pelastusoperaatioista kuin tällä hetkellä.”

- ”Komissio käynnistää yhdessä UNHCR:n kanssa uuden prosessin uudelleensijoittamissitoumusten saamiseksi. Ensimmäisenä on tarkoitus uudelleensijoittaa kansainvälistä suojelua tarvitsevia Libyasta, Egyptistä, Nigeristä, Etiopiasta ja Sudanista.” Uudelleensijoittaminen tehtäisiin käsittääkseni Afrikan sisällä.

- ”EU ja sen jäsenvaltiot tehostavat yhteistyötään Malin ja Nigerin kanssa estääkseen liikkumisen kohti Libyaa.”

- ”EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä Libyan kanssa, jotta rajavalvontaa maan ulkorajoilla (erityisesti etelärajalla) voidaan merkittävästi ja nopeasti vahvistaa ja padota Libyaan suuntautuvat muuttovirrat. […]”

- Italian olisi ”sovellettava nopeutettuja palauttamismenettelyjä.”

- ”Hyödynnettävä laajemmin hakemuksen tutkimatta jättämisen perusteita, etenkin silloin kun perusteena voidaan käyttää ensimmäisen turvapaikkamaan tai turvallisen kolmannen maan käsitteitä, ja sovellettava laajemmin nopeutettuja menettelyjä, etenkin silloin kun hakija tulee turvallisesta lähtömaasta tai on johtanut viranomaisia harhaan.”

- ”Sovellettava asuinpaikkaa ja vapaata liikkumisoikeutta koskevia rajoituksia ja vältettävä matkustusasiakirjojen antamista turvapaikanhakijoille, jotta voidaan vähentää edelleen liikkumista, lukuun ottamatta tilanteita, joissa se on sallittava ”vakavista humanitaarisista syistä”.”

Koko esitys löytyy linkistä: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-1882_fi.htm

Katso myös:  European Commission - Press release Central Mediterranean Route: Commission proposes Action Plan to support Italy, reduce pressure and increase solidarity, Strasbourg, 4 July 2017, http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-1882_en.htm

Sekä:

JOINT COMMUNICATION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE EUROPEAN COUNCIL AND THE COUNCIL. Migration on the Central Mediterranean route. Managing flows, saving lives, Brussels, 25.1.2017 JOIN(2017) 4 final, https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/what-we-do/policies/european-agenda-migration/proposal-implementation-package/docs/20170125_migration_on_the_central_mediterranean_route_-_managing_flows_saving_lives_en.pdf

HUOM! Tässä jälkimmäisessä loppuraportissa käsitellään pääasiassa näitä järkeviä esityksiä.

Myös komission lehdistötiedotteessa on paljon lisää toimenpidesuosituksia: Euroopan komissio – Lehdistötiedote, http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-1882_fi.htm

 

LINKKILISTA PAKKOMAAHANOTTOPOLITIIKAN KEHITYKSESTÄ, MUKANA DUBLIN-ASETUKSET:

- ”Uudelleensijoittaminen ja uudelleenasuttaminen” (Relocation and Resettlement), 13 June 2017, https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/what-we-do/policies/european-agenda-migration/20170613_factsheet_relocation_and_resettlement_en.pdf

- European Commission - Press release:  European Agenda on Migration: Commission calls on all parties to sustain progress and make further efforts, Strasbourg, 13 June 2017, http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-1587_en.htm

- European Agenda on Migration - all legislative documents, legislative documents, 8 February 2016, https://ec.europa.eu/home-affairs/what-we-do/policies/european-agenda-migration/proposal-implementation-package_en

- Alkuperäinen Dublin I -asetus 1990, Suomen versio 1997, YLEISSOPIMUS Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemisesta (97/C254/01), http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:41997A0819(01)&from=FI

- Dublin II -asetus vuodelta 2003, http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=URISERV%3Al33153 (”vanhaa Dublinia).

- Dublin III -asetus vuodelta 2013, Suomen versio, EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 604/2013,annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu). http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013R0604&from=FI

Dublin IV -esitys eli “Proposal for a REGULATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL establishing the criteria and mechanisms for determining the Member State responsible for examining an application for international protection lodged in one of the Member States by a third -country national or a stateless person (recast), Brussels, 4.5.2016 COM(2016) 270 final 2016/0133 (COD), https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/what-we-do/policies/european-agenda-migration/proposal-implementation-package/docs/20160504/dublin_reform_proposal_en.pdf

]]>
3 http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239717-euroopan-unionin-komission-maahanmuuttosuunnitelmat-kateva-eu-linkkilista#comments Brexit Dublin IV EU ja maahanmuuttopolitiikka EU:n komissio Suomi Wed, 05 Jul 2017 12:57:18 +0000 Petri Minkkinen http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239717-euroopan-unionin-komission-maahanmuuttosuunnitelmat-kateva-eu-linkkilista
"Jullikalla" vielä haasteita http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239291-jullikalla-viela-haasteita <p>Vuosi sitten ennen juhannusta Timo Soini kertoi olevansa &quot;jullikka&quot;, joka istuu ministerinä koko vaalikauden. Hänen mukaansa hallitus oli jo silloin tehnyt kaikki vaikeat ratkaisut.</p><p><a href="http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219228-soini-on-jullikka-joka-istuu-ministerina-koko-hallituskauden" title="http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219228-soini-on-jullikka-joka-istuu-ministerina-koko-hallituskauden">http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219228-soini-on-jullikka-joka-ist...</a></p><p>Vuosi on kulunut ja paljon on tapahtunut. Soini on jättänyt perussuomalaiset. Puolue on hajonnut, mutta &quot;jullikka&quot; istuu yhä hallituksessa. Hallituksen enemmistö on tosin aika paljon kaventunut. Hallituksen ongelmana tuntuu juuri nyt taas olevan Soinin jo vuosi sitten mainitsema &quot;niin vaikea ja monimutkainen&quot; sote-uudistus. Brexitkin on vielä aivan levällään.</p><p>Soinin nelivuotinen hallituskausi ei tässä vaiheessa ole mitenkään varma. Mutta aika &quot;jullikka&quot; kuitenkin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuosi sitten ennen juhannusta Timo Soini kertoi olevansa "jullikka", joka istuu ministerinä koko vaalikauden. Hänen mukaansa hallitus oli jo silloin tehnyt kaikki vaikeat ratkaisut.

http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219228-soini-on-jullikka-joka-istuu-ministerina-koko-hallituskauden

Vuosi on kulunut ja paljon on tapahtunut. Soini on jättänyt perussuomalaiset. Puolue on hajonnut, mutta "jullikka" istuu yhä hallituksessa. Hallituksen enemmistö on tosin aika paljon kaventunut. Hallituksen ongelmana tuntuu juuri nyt taas olevan Soinin jo vuosi sitten mainitsema "niin vaikea ja monimutkainen" sote-uudistus. Brexitkin on vielä aivan levällään.

Soinin nelivuotinen hallituskausi ei tässä vaiheessa ole mitenkään varma. Mutta aika "jullikka" kuitenkin.

]]>
13 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239291-jullikalla-viela-haasteita#comments Brexit hallitus Sote Timo Soini Vaalikausi Tue, 27 Jun 2017 09:40:06 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239291-jullikalla-viela-haasteita
Sipilän uusin vientituote: Peruutukset http://karitorikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239142-sipilan-uusin-vientituote-peruutkset <p>Kauppalehden mukaan (<a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sipila-brexitin-peruuntuminen-on-mahdollista/ZYFbiEnD?ext=ltr&amp;utm_source=Kauppalehti_Uutiskirje&amp;utm_medium=" title="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sipila-brexitin-peruuntuminen-on-mahdollista/ZYFbiEnD?ext=ltr&amp;utm_source=Kauppalehti_Uutiskirje&amp;utm_medium=">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sipila-brexitin-peruuntuminen-on-mahd...</a>)&nbsp; brexitin peruuntuminen on pääministerimme mukaan mahdollista. Ainakin Eurooppaneuvoston pj. Donald Tusk&nbsp; on ainakin harrastanut tämän suuntaista ääneenajattelua.<br /><br />Kyllä meidän pääministeri on sitten taitava kauppamies. Peruutukset kunniaan!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kauppalehden mukaan (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sipila-brexitin-peruuntuminen-on-mahdollista/ZYFbiEnD?ext=ltr&utm_source=Kauppalehti_Uutiskirje&utm_medium=)  brexitin peruuntuminen on pääministerimme mukaan mahdollista. Ainakin Eurooppaneuvoston pj. Donald Tusk  on ainakin harrastanut tämän suuntaista ääneenajattelua.

Kyllä meidän pääministeri on sitten taitava kauppamies. Peruutukset kunniaan!

]]>
1 http://karitorikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239142-sipilan-uusin-vientituote-peruutkset#comments Brexit Fri, 23 Jun 2017 09:49:49 +0000 Kari Torikka http://karitorikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239142-sipilan-uusin-vientituote-peruutkset
EU:n teroittaa kynäänsä! http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239127-eun-teroittaa-kynaansa <p>EU-valtioiden johtajat ovat pitäneet huippukokousta. Macronin mahtivoitto ja Brexit ovat nostaneet ranskalaisten painoarvoa. Toki ansionsa &ndash; niin koomista kuin se onkin, on myös Le Penin kompuroinnilla. Nyt Macronia kuunnellaan herkällä korvalla. Macron toi painokkaasti esiin sen, että ranskalaiset (toisin kuin saksalaiset) ovat laiminlyöneet rakenteelliset uudistukset ja nyt ne ovat edessä. &nbsp;Tosiasioitten tunnustaminen on hyvä alku. Macron on saanut paljon positiivista vastakaikua Saksasta, sekä poliittiselta puolelta, että yrityssektorilta. &nbsp;Macronin ja Merkelin vuoropuhelu on samanmoista kuin takavuosina Kohlin ja Mitterandin. &nbsp;</p><p>EU:n on aika teroittaa kynänsä ja laittaa tehokkaampi vaihde päälle talouden- ja turvallisuuden kehittäminen kärkenä. Macronilla näyttää olevan muita euromaita selkeämpi näkökulma valuutta-alueen kehittämiseksi. Nykyinen ei kanna pidemmän päälle. Siitä vallitsee sentään kohtuullinen yksimielisyys myös Saksan kanssa. Macron on toistanut vaalikampanjan liittyneen näkemyksen yhteisen ministeriön tarpeesta ja siirtomekanismien kehittämisestä. Nyt siitä on vakavasti keskusteltava. Kaiken kaikkiaan Macron on lyhyessä ajassa tuonut raikkaan tuulahduksen EU:n keskustelukulttuuriin.</p><p>Brexit neuvottelujen ensiaskeleet on otettu. Mayn epäonnistuminen ylimääräisissä vaaleissa ja UKIP-puolueen mahalasku ovat selvästi muuttaneet ääntä kellossa. Mayn avaus, että EU-kansalaiset voisivat säilyttää oleskeluoikeutensa Iso-Britanniassa, lämmitti selvästi ilmapiiriä ja Merkeliltäkin alkoi irrota hymyntapainen. Liike-elämä on myös aktivoitunut saarivaltakunnassa vaatimaan, että Brexit-neuvotteluihin on mentävä elinkeinoelämän edut edellä. Miten loppujen lopuksi koko prosessissa tulee sitten käymään. Ovet eivät ole vielä sulkeutuneet.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU-valtioiden johtajat ovat pitäneet huippukokousta. Macronin mahtivoitto ja Brexit ovat nostaneet ranskalaisten painoarvoa. Toki ansionsa – niin koomista kuin se onkin, on myös Le Penin kompuroinnilla. Nyt Macronia kuunnellaan herkällä korvalla. Macron toi painokkaasti esiin sen, että ranskalaiset (toisin kuin saksalaiset) ovat laiminlyöneet rakenteelliset uudistukset ja nyt ne ovat edessä.  Tosiasioitten tunnustaminen on hyvä alku. Macron on saanut paljon positiivista vastakaikua Saksasta, sekä poliittiselta puolelta, että yrityssektorilta.  Macronin ja Merkelin vuoropuhelu on samanmoista kuin takavuosina Kohlin ja Mitterandin.  

EU:n on aika teroittaa kynänsä ja laittaa tehokkaampi vaihde päälle talouden- ja turvallisuuden kehittäminen kärkenä. Macronilla näyttää olevan muita euromaita selkeämpi näkökulma valuutta-alueen kehittämiseksi. Nykyinen ei kanna pidemmän päälle. Siitä vallitsee sentään kohtuullinen yksimielisyys myös Saksan kanssa. Macron on toistanut vaalikampanjan liittyneen näkemyksen yhteisen ministeriön tarpeesta ja siirtomekanismien kehittämisestä. Nyt siitä on vakavasti keskusteltava. Kaiken kaikkiaan Macron on lyhyessä ajassa tuonut raikkaan tuulahduksen EU:n keskustelukulttuuriin.

Brexit neuvottelujen ensiaskeleet on otettu. Mayn epäonnistuminen ylimääräisissä vaaleissa ja UKIP-puolueen mahalasku ovat selvästi muuttaneet ääntä kellossa. Mayn avaus, että EU-kansalaiset voisivat säilyttää oleskeluoikeutensa Iso-Britanniassa, lämmitti selvästi ilmapiiriä ja Merkeliltäkin alkoi irrota hymyntapainen. Liike-elämä on myös aktivoitunut saarivaltakunnassa vaatimaan, että Brexit-neuvotteluihin on mentävä elinkeinoelämän edut edellä. Miten loppujen lopuksi koko prosessissa tulee sitten käymään. Ovet eivät ole vielä sulkeutuneet. 

]]>
18 http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239127-eun-teroittaa-kynaansa#comments Brexit EU Fri, 23 Jun 2017 05:34:48 +0000 Seppo Turunen http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239127-eun-teroittaa-kynaansa
Ranska valitsi toivon, Englanti on epätoivoisessa tilassa ja tilanteessa. http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238883-ransska-valitsi-toivon-englanti-on-epatoivoisessa-tilassa <p>Englannin lähtiessä neuvottelemaan brexitistään, se on epätoivoisessa tilassa. Kovan linjan brexit kärsi vaaleissa tappion ja maassa on hallituskriisi.</p> <p>Ranska taas valitsi toivon, eli yhteistyön linjan Saksan kanssa.</p> <p>EU:n uusi yhtenäistäminen alkaa syksyllä Saksan vaalien jälkeen, jos Saksan vaalit päättyvät Merkkelin, eli EU- myönteisen politiikan voittoon, kuten Ranskankin vaalit.</p> <p>Englanti ei ole enää sisällä EU:ssa, vaikka eroneuvotteluja ei ole edes aloitettu, joten se ei nyt pääse EU:n uutta tulemista enää EU:n sisältä käsin sabotoimaan. &nbsp;</p> <p>Eroneuvottelut, eli brexit, varsinkin jos Englanti asettaa kovia ehtoja, kuten May ennen vaaleja lupasi, tulee yhtenäistämään EU:ta lisää, kun Englannin kovia vaatimuksia vastaan käydään yhteistuumin.</p> <hr /><p>Tältä se maailma nyt tältä osin näyttää, se näyttää siis hyvältä.</p> <p>Huomenna kaikki voi olla toisin, se on mahdollista, kuten nähtiin perussuomalaisten puoluekokoustragedian yhteydessä. &nbsp;</p> <p>Vihreiden vallanvaihto sen sijaan meni hyvin ja sopuisasti. Vihreät &nbsp;osasivat viisaasti vaihtaa entisen populistipuheenjohtajansa parempaan, ainakin nyt se siltä näyttää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Englannin lähtiessä neuvottelemaan brexitistään, se on epätoivoisessa tilassa. Kovan linjan brexit kärsi vaaleissa tappion ja maassa on hallituskriisi.

Ranska taas valitsi toivon, eli yhteistyön linjan Saksan kanssa.

EU:n uusi yhtenäistäminen alkaa syksyllä Saksan vaalien jälkeen, jos Saksan vaalit päättyvät Merkkelin, eli EU- myönteisen politiikan voittoon, kuten Ranskankin vaalit.

Englanti ei ole enää sisällä EU:ssa, vaikka eroneuvotteluja ei ole edes aloitettu, joten se ei nyt pääse EU:n uutta tulemista enää EU:n sisältä käsin sabotoimaan.  

Eroneuvottelut, eli brexit, varsinkin jos Englanti asettaa kovia ehtoja, kuten May ennen vaaleja lupasi, tulee yhtenäistämään EU:ta lisää, kun Englannin kovia vaatimuksia vastaan käydään yhteistuumin.


Tältä se maailma nyt tältä osin näyttää, se näyttää siis hyvältä.

Huomenna kaikki voi olla toisin, se on mahdollista, kuten nähtiin perussuomalaisten puoluekokoustragedian yhteydessä.  

Vihreiden vallanvaihto sen sijaan meni hyvin ja sopuisasti. Vihreät  osasivat viisaasti vaihtaa entisen populistipuheenjohtajansa parempaan, ainakin nyt se siltä näyttää.

]]>
13 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238883-ransska-valitsi-toivon-englanti-on-epatoivoisessa-tilassa#comments Brexit EU Frexit Mon, 19 Jun 2017 07:22:44 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238883-ransska-valitsi-toivon-englanti-on-epatoivoisessa-tilassa
Ranskalaisista pastilleista Jyväskylän tussahdukseen. http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238352-ranskalaisista-pastilleista-jyvaskylan-tussahdukseen <p>Harvinaisen mielenkiintoinen viikko huipentui eilen Ranskan vaaleihin. Ensimmäiseen kierrokseen. Äänestäjät tuntuvat luottavan uudistusmieliseen Macroniin. Toivottavasti ranskalaiset ovat valmiita myös käytännössä tekemään uhrauksia paremman tulevaisuuden puolesta. Niitä tarvitaan. Muuten ei &rdquo;gallialainen kunnian kukko&rdquo; laula. Tässä ajassa jossa elämme, tarvitaan avoimen markkinatalouden valtioihin johtajia, joihin luotetaan. Omassa maassa ja myös erityisesti niissä maissa, joitten kanssa kauppasuhde on tärkeä. Le Penin tuska jatkuu. Taitaa jäädä parlamenttipaikat jopa alle viiteen. Sillä ei oppositiota johdeta.</p><p>Iso-Britanniassa usko omaan erinomaisuuteen romahti viikon &rdquo;Brexit-vaaleissa&rdquo;. Nuorilla ei ole haikailua siirtomaavallan aikoihin, koska heitä kiinnostaa tämä päivä ja huominen. Jos jotain positiivista tähänastisesta Brexit-farssista hakee, on se nuorten tietoisuuden lisääntyminen siihen, että asioihin voidaan oikeasti vaikuttaa. Entistä kivikkoisempi on brittien tie tulevissa neuvotteluissa. Kivet hidastavat matkaa.&nbsp; Kansantalouden mittarit ja elinkeinoelämän reaktiot kertovat aikanaan onnistumisesta.</p><p>Yhdysvalloissa &ndash; suomalaisen formulakuskin sanoja lainatakseni &rdquo;kisa elää&rdquo;. &nbsp;Donald Trump voinee olla lyhyisiin yöuniinsa varsin tyytyväinen. On nimittäin lyhyemmät painajaiset. No- muutti sentään vaimo samaan rakennukseen. Siivottavaa riittää. Mediatietojen mukaan Trump olisi antanut Reinbusille heinäkuun 4. &nbsp;saakka aikaa &rdquo;kuivattaa valkoisen talon suo&rdquo;. Sisältä.</p><p>Siinä missä Trump käy rikkomassa posliinia, rouva Merkel rakentaa siltoja. Pikaiset reissut Meksikoon ja Argentiinaan ovat oikeita toimenpiteitä koko EU:n näkökulmasta. &rdquo;Amiga Merkel&rdquo;, jota ilmaisua tunnutaan käyttävän latinaisen Amerikan maissa, osaa hommansa. Elinkeinoelämä Saksassa ja EU-maissa kiittää.</p><p>Sitten vielä Jyväskylän trilleriin. Kommentoin pari viikkoa sitten johonkin blogiin, että luettuani lehdistä (mm. Karjalainen) Terhon ja Halla-ahon kannattajien haastatteluja, tilanne alkoi näyttää varsin selvältä. Terhon taakse tuskin oli syntynyt montakaan &rdquo;junttausryhmää&rdquo;. Sellaisia, että lyödään auto täyteen kannattajia ja lähdetään Jyväskylään. Demokratiassa fanaattisuus on sallittua ja nyt se korjasi koko potin. Toki positiivisena näen sen, että tulemme lähikuukausina ja - vuosina näkemään, miten suuri on se joukko, joka ryhmittyy juntatun kolmikon taustalle. Aktiivisesti. Mitä sitten saadaan suuressa mittakaavassa aikaiseksi - ei synny ilman luottamusta. Luottamusta maan sisältä ulkopuolelta. Sitä Huhtasaari ja Hakkarainen tarvitsevat, kun alkavat kiertää maakuntia ja kuntia. Halla-aho puolestaan hoitelee suhteet ulkomailla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Harvinaisen mielenkiintoinen viikko huipentui eilen Ranskan vaaleihin. Ensimmäiseen kierrokseen. Äänestäjät tuntuvat luottavan uudistusmieliseen Macroniin. Toivottavasti ranskalaiset ovat valmiita myös käytännössä tekemään uhrauksia paremman tulevaisuuden puolesta. Niitä tarvitaan. Muuten ei ”gallialainen kunnian kukko” laula. Tässä ajassa jossa elämme, tarvitaan avoimen markkinatalouden valtioihin johtajia, joihin luotetaan. Omassa maassa ja myös erityisesti niissä maissa, joitten kanssa kauppasuhde on tärkeä. Le Penin tuska jatkuu. Taitaa jäädä parlamenttipaikat jopa alle viiteen. Sillä ei oppositiota johdeta.

Iso-Britanniassa usko omaan erinomaisuuteen romahti viikon ”Brexit-vaaleissa”. Nuorilla ei ole haikailua siirtomaavallan aikoihin, koska heitä kiinnostaa tämä päivä ja huominen. Jos jotain positiivista tähänastisesta Brexit-farssista hakee, on se nuorten tietoisuuden lisääntyminen siihen, että asioihin voidaan oikeasti vaikuttaa. Entistä kivikkoisempi on brittien tie tulevissa neuvotteluissa. Kivet hidastavat matkaa.  Kansantalouden mittarit ja elinkeinoelämän reaktiot kertovat aikanaan onnistumisesta.

Yhdysvalloissa – suomalaisen formulakuskin sanoja lainatakseni ”kisa elää”.  Donald Trump voinee olla lyhyisiin yöuniinsa varsin tyytyväinen. On nimittäin lyhyemmät painajaiset. No- muutti sentään vaimo samaan rakennukseen. Siivottavaa riittää. Mediatietojen mukaan Trump olisi antanut Reinbusille heinäkuun 4.  saakka aikaa ”kuivattaa valkoisen talon suo”. Sisältä.

Siinä missä Trump käy rikkomassa posliinia, rouva Merkel rakentaa siltoja. Pikaiset reissut Meksikoon ja Argentiinaan ovat oikeita toimenpiteitä koko EU:n näkökulmasta. ”Amiga Merkel”, jota ilmaisua tunnutaan käyttävän latinaisen Amerikan maissa, osaa hommansa. Elinkeinoelämä Saksassa ja EU-maissa kiittää.

Sitten vielä Jyväskylän trilleriin. Kommentoin pari viikkoa sitten johonkin blogiin, että luettuani lehdistä (mm. Karjalainen) Terhon ja Halla-ahon kannattajien haastatteluja, tilanne alkoi näyttää varsin selvältä. Terhon taakse tuskin oli syntynyt montakaan ”junttausryhmää”. Sellaisia, että lyödään auto täyteen kannattajia ja lähdetään Jyväskylään. Demokratiassa fanaattisuus on sallittua ja nyt se korjasi koko potin. Toki positiivisena näen sen, että tulemme lähikuukausina ja - vuosina näkemään, miten suuri on se joukko, joka ryhmittyy juntatun kolmikon taustalle. Aktiivisesti. Mitä sitten saadaan suuressa mittakaavassa aikaiseksi - ei synny ilman luottamusta. Luottamusta maan sisältä ulkopuolelta. Sitä Huhtasaari ja Hakkarainen tarvitsevat, kun alkavat kiertää maakuntia ja kuntia. Halla-aho puolestaan hoitelee suhteet ulkomailla.

]]>
4 http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238352-ranskalaisista-pastilleista-jyvaskylan-tussahdukseen#comments Angela Merkel Brexit Kotimaa Macron Trump Mon, 12 Jun 2017 05:18:46 +0000 Seppo Turunen http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238352-ranskalaisista-pastilleista-jyvaskylan-tussahdukseen
Brittiäänestäjät vastasivat peliin – PM May eroaa http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238171-brittiaanestajat-vastasivat-peliin-pm-may-eroaa <p>Englannin pääministeri <strong>Theresa May</strong> otti ison <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9659281">riskin</a> |1, kuten aikanaan, myös konservatiivien, PM <strong>David Cameron</strong>, joka lupasi kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä. Cameron hävisi oman &rdquo;hyvän ideansa&rdquo; menestyä parlamenttivaleissa &ndash; syntyi Brexit. Nyt pm. May joutuu eroamaan &ndash; riskipelinsä jälkeen, kuten Cameron.</p><p>|1 <em>Vallan pönkitysyritys epäonnistui </em>~ <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/vallan-ponkittyminen-jai-haaveeksi-paine-paaministerin-vaihtamiseksi-kasvaa-konservatiiveja-jarkyttavan-vaalituloksen-varmistuessa/6464494">http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/vallan-ponkittyminen-jai-haaveeksi-paine-paaministerin-vaihtamiseksi-kasvaa-konservatiiveja-jarkyttavan-vaalituloksen-varmistuessa/6464494</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn kavensi konservatiivien etumatkaa, ja nyt Britannian parlamenttissa ei ole kenelläkään täyttä enemmistövaltaa &ndash; yksin. On aika ryhtyä yhteistyöhön, mutta miten käy Brexit </strong>|*<strong> eroneuvottelujen kansan tahdon mukaisesti?</strong></p><p>|* <em>Kun englantilaiset lakaisivat pöydän puhtaaksi</em> ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/06/britannia-loi-uuden-alun-poyta-on.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/06/britannia-loi-uuden-alun-poyta-on.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>[U] 24.01.2013, kun pm. David Cameron esitteli nokkelan ideansa menestyä vaaleissa ---</p><p>Englannin pääministeri <strong>David Cameron </strong>[konservatiivit] ilmoitti sen, mitä hänen pitikin ilmoittaa &ndash; itsensä, puolueensa ja kansakuntansa edun takia. Nyt peli on selvä, annettu porkkana saattaa äänestyttää Cameronin puolueen seuraavallekin valtakaudelle ja tuolloin on lupaus lunastettava &ndash; kansa kertokoot sitten kyllä tai ei EU:lle &ndash; aikaa on nyt pohtia tarkasti, mikä on todellisuudessa etu Englannille.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Cameronilla on eräs etu ja valttikortti, mitä ei muilla Euroopassa niin laajana ole &ndash; nimittäin USA:n tuki. Englanti on aina ollut amerikkalaisten vankkumattomasti uskollinen kumppani &ndash; niin sodassa kuin rauhassa.</strong></p><p>Englannin esimerkki saattaa levitä muualle EU:hun, niin ilman euroa toimiviin kuin eurolla ratsastaviin. Eurohan ei ole koskaan ollut valuuttana kriisissä &ndash; kriisissä ovat vain ylivelkaantuneet, jotka&nbsp;<em>näyttö- ja vertailutaloudessaan&nbsp;</em>söivät enemmän kuin tienasivat 1] &ndash; unohtaen samalla, että koko läntinen Eurooppa on&nbsp;<em>maailmanlaajuisesti työn uudelleenjaon taistelussa </em>2]</p><p>EU rakennettiin 3] euron jykevöittämänä ja Saksan johtamana vastapainoksi nousevalla maailmanmahdille, <em>maailman suurimmalle liukuhihnalle</em>, Kiinalle 4], mutta myös kestäväksi kilpailijaksi USA:lle, joka nousee omasta ahdingostaan, vaikka Kiina sen rahoittamisen lopettaisikin.</p><p><em>Jatkuu linkin</em> ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/01/ovela-veto-parjata-vaaleissa-david.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/01/ovela-veto-parjata-vaaleissa-david.html</a> &ndash; <em>alta</em>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä Brexit, saako se mutkia matkaansa?</strong></p><p>Kuinka hyvin yhteistyöhön pakotettu brittiparlamentti ja uusi tuleva pääministeri kykenevät noudattamaan kansan tahtoa ja luomaan parhaan mahdollisen erotien EU&#39; n ahdistavista, mutta lopulta selkeyttävistä säännöistä, velvollisuuksista ja laajasta byrokratiainhimillisyydestä, jossa direktiiviprosessionaalinen idealismi vesittää asemoitumista tiennäyttäjäjohtajana!</p><p>...</p><p>[U] 24.06.2016 &ndash; kun arvioitiin Brexit huomista ---</p><p>Se on nyt siinä. Englantilaiset ovat vahvan väkevästi äänestäneet brexitistä &ndash; erosta Euroopan Unionista. Median ja EU-johtajien osin pelotteleva uhittelu ei kantanut hedelmää. Englantilaiset pitivät päänsä suoran kansanvallan osoituksessa. Itsenäisyyden kaipuu ja oman reviirin hallinta ylittivät maalliset puheet jostain materiaalisesta hyvinvoinnista.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tulos oli hämmästyttävä &ndash;</strong></p><p>&hellip; 51,9 prosenttia kansasta äänesti kyllä brexitille (17.410.742 ääntä) vastassaan EU-kannattajat 48,1 prosentilla (16.141.241 ääntä). Äänestysinto oli koskettavat 72,2 prosenttia. Kansa on nyt puhunut ja tuonut esille suorademokratian välittömyyden &ndash; [<a href="http://www.bbc.com/news/politics/eu_referendum/results">BBC</a>]</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Median ei enää kannata manipuloida, ei pelotella eikä uhkailla</strong></p><p>Nyt on rakentamisen aika. Kansakunta tulee eheyttää uudelle itsenäisyyden tiellä päättämään omista asioistaan ja neuvottelemaan yhteistoiminnan eurooppalaiseen perheeseen &ndash; kaupallisesti, ympäristöllisesti ja turvallisuuspoliittisesti, muistaen, että Eurooppa ulottuu aina Venäjän Uralille saakka!</p><p><em>Jatkuu linkin</em> ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/06/brexit-sexit-2.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/06/brexit-sexit-2.html</a> &ndash; <em>alta</em>.</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>Entä nyt, kun on pakko tehdä yhteistyötä?</strong></p><p>Englannissa on kirkas kaksipuoluejärjestelmä, jossa ollaan ja ei olla vastuussa &ndash; toinen laatii lakeja ja toinen haraa vastaan, tai joissain harvinaisissa tapauksissa osaa arvostaa kilpailijansa tekemää kansalaiset huomioivaa hyvää päätöstä. Iso-Britannia on nyt suuren valinkauhan edessä. Kuinka määritetään neuvottelutie pois EU&#39; sta?&nbsp;</p><p>Samalla on osattava täyttää Jeremy Corbyn&#39; in voiton lupaukset &ndash; ne muut asiat, jotka vaikuttavat nyt ja heti kuin huomenna arkielämään. Brexit elää omalla raiteella, mutta tuohon raiteeseen on tehtävä liittymiä arkielämän uudistettavista säännöistä, kun kerrankin on pöytä lakaistu vanhasta puhtaaksi! |**</p><p>|** ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/06/brexit-sexit.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/06/brexit-sexit.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>EKSTRA</strong></p><p>... Jokapäiväisen elämän arkiasiat voittivat, mutta nuo jokapäiväiset uudistukset linkitetään alkaviin Brexit neuvottelusaavutuksiin? ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9659317">https://yle.fi/uutiset/3-9659317</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p>&nbsp;</p><p>AL | US | VU | T | BL | BL | FB | FB | BLOG 145607</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> Eng PM May eroaa_09062017.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 09062017</p><p>&nbsp;</p><p>|562_5120|</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Englannin pääministeri Theresa May otti ison riskin |1, kuten aikanaan, myös konservatiivien, PM David Cameron, joka lupasi kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä. Cameron hävisi oman ”hyvän ideansa” menestyä parlamenttivaleissa – syntyi Brexit. Nyt pm. May joutuu eroamaan – riskipelinsä jälkeen, kuten Cameron.

|1 Vallan pönkitysyritys epäonnistui ~ http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/vallan-ponkittyminen-jai-haaveeksi-paine-paaministerin-vaihtamiseksi-kasvaa-konservatiiveja-jarkyttavan-vaalituloksen-varmistuessa/6464494 -

 

Työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn kavensi konservatiivien etumatkaa, ja nyt Britannian parlamenttissa ei ole kenelläkään täyttä enemmistövaltaa – yksin. On aika ryhtyä yhteistyöhön, mutta miten käy Brexit |* eroneuvottelujen kansan tahdon mukaisesti?

|* Kun englantilaiset lakaisivat pöydän puhtaaksi ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/06/britannia-loi-uuden-alun-poyta-on.html -

 

[U] 24.01.2013, kun pm. David Cameron esitteli nokkelan ideansa menestyä vaaleissa ---

Englannin pääministeri David Cameron [konservatiivit] ilmoitti sen, mitä hänen pitikin ilmoittaa – itsensä, puolueensa ja kansakuntansa edun takia. Nyt peli on selvä, annettu porkkana saattaa äänestyttää Cameronin puolueen seuraavallekin valtakaudelle ja tuolloin on lupaus lunastettava – kansa kertokoot sitten kyllä tai ei EU:lle – aikaa on nyt pohtia tarkasti, mikä on todellisuudessa etu Englannille.

 

Cameronilla on eräs etu ja valttikortti, mitä ei muilla Euroopassa niin laajana ole – nimittäin USA:n tuki. Englanti on aina ollut amerikkalaisten vankkumattomasti uskollinen kumppani – niin sodassa kuin rauhassa.

Englannin esimerkki saattaa levitä muualle EU:hun, niin ilman euroa toimiviin kuin eurolla ratsastaviin. Eurohan ei ole koskaan ollut valuuttana kriisissä – kriisissä ovat vain ylivelkaantuneet, jotka näyttö- ja vertailutaloudessaan söivät enemmän kuin tienasivat 1] – unohtaen samalla, että koko läntinen Eurooppa on maailmanlaajuisesti työn uudelleenjaon taistelussa 2]

EU rakennettiin 3] euron jykevöittämänä ja Saksan johtamana vastapainoksi nousevalla maailmanmahdille, maailman suurimmalle liukuhihnalle, Kiinalle 4], mutta myös kestäväksi kilpailijaksi USA:lle, joka nousee omasta ahdingostaan, vaikka Kiina sen rahoittamisen lopettaisikin.

Jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/01/ovela-veto-parjata-vaaleissa-david.htmlalta.

 

Entä Brexit, saako se mutkia matkaansa?

Kuinka hyvin yhteistyöhön pakotettu brittiparlamentti ja uusi tuleva pääministeri kykenevät noudattamaan kansan tahtoa ja luomaan parhaan mahdollisen erotien EU' n ahdistavista, mutta lopulta selkeyttävistä säännöistä, velvollisuuksista ja laajasta byrokratiainhimillisyydestä, jossa direktiiviprosessionaalinen idealismi vesittää asemoitumista tiennäyttäjäjohtajana!

...

[U] 24.06.2016 – kun arvioitiin Brexit huomista ---

Se on nyt siinä. Englantilaiset ovat vahvan väkevästi äänestäneet brexitistä – erosta Euroopan Unionista. Median ja EU-johtajien osin pelotteleva uhittelu ei kantanut hedelmää. Englantilaiset pitivät päänsä suoran kansanvallan osoituksessa. Itsenäisyyden kaipuu ja oman reviirin hallinta ylittivät maalliset puheet jostain materiaalisesta hyvinvoinnista.

 

Tulos oli hämmästyttävä –

… 51,9 prosenttia kansasta äänesti kyllä brexitille (17.410.742 ääntä) vastassaan EU-kannattajat 48,1 prosentilla (16.141.241 ääntä). Äänestysinto oli koskettavat 72,2 prosenttia. Kansa on nyt puhunut ja tuonut esille suorademokratian välittömyyden – [BBC]

 

Median ei enää kannata manipuloida, ei pelotella eikä uhkailla

Nyt on rakentamisen aika. Kansakunta tulee eheyttää uudelle itsenäisyyden tiellä päättämään omista asioistaan ja neuvottelemaan yhteistoiminnan eurooppalaiseen perheeseen – kaupallisesti, ympäristöllisesti ja turvallisuuspoliittisesti, muistaen, että Eurooppa ulottuu aina Venäjän Uralille saakka!

Jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/06/brexit-sexit-2.htmlalta.

 

...

Entä nyt, kun on pakko tehdä yhteistyötä?

Englannissa on kirkas kaksipuoluejärjestelmä, jossa ollaan ja ei olla vastuussa – toinen laatii lakeja ja toinen haraa vastaan, tai joissain harvinaisissa tapauksissa osaa arvostaa kilpailijansa tekemää kansalaiset huomioivaa hyvää päätöstä. Iso-Britannia on nyt suuren valinkauhan edessä. Kuinka määritetään neuvottelutie pois EU' sta? 

Samalla on osattava täyttää Jeremy Corbyn' in voiton lupaukset – ne muut asiat, jotka vaikuttavat nyt ja heti kuin huomenna arkielämään. Brexit elää omalla raiteella, mutta tuohon raiteeseen on tehtävä liittymiä arkielämän uudistettavista säännöistä, kun kerrankin on pöytä lakaistu vanhasta puhtaaksi! |**

|** ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/06/brexit-sexit.html -

 

EKSTRA

... Jokapäiväisen elämän arkiasiat voittivat, mutta nuo jokapäiväiset uudistukset linkitetään alkaviin Brexit neuvottelusaavutuksiin? ~ https://yle.fi/uutiset/3-9659317 -

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

 

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

AL | US | VU | T | BL | BL | FB | FB | BLOG 145607

 

DOC Eng PM May eroaa_09062017.doc – OpenOffice Writer

PVM 09062017

 

|562_5120|

]]>
17 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238171-brittiaanestajat-vastasivat-peliin-pm-may-eroaa#comments Brexit Iso-Britannia Jeremy Corbyn Theresa May Uhkapeli Fri, 09 Jun 2017 06:38:05 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238171-brittiaanestajat-vastasivat-peliin-pm-may-eroaa