Ansiotulovero http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/152542/all Sun, 29 Oct 2017 18:41:21 +0200 fi Ansiotulovero pois? http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245202-ansiotulovero-pois <p>Suomessa verotetaan melkein kaikkea muuta paitsi veroja. Kait joku kohta veroveronkin keksii. Veroja maksetaan tietenkin ansiotuloista ja pääomatuloista. Tämän lisäksi mm. sähköstä, vakuutuksista, ruoasta, kulutustavaroista, parturissa käymisestä ja muista palveluista, alkoholista ja tupakasta sekä kiinteistöjen omistamisesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Autoilun verottaminen kaikin mahdollisin keinoin on jo käsite. Perintöveroa maksetaan siitä omaisuudesta, jonka hankkimista varten ihminen kävi töissä saadakseen tuloja, josta maksettiin ansiovero ja myöhemmin muita veroja kuten arvonlisäveroja. Sama tavara verotetaan siis vielä kertaalleen, vaikka se on verotettu jo moneen kertaan. Nykyään pitää maksaa Yle-veroakin, vaikkei omistaisi edes televisiota eikä kuuntelisi radiotakaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän lisäksi on muita pakollisia kuluja, jotka on pakko maksaa. Halusi tai ei. Eikä niitä voi edes kilpailuttaa tai muuten niiden suuruuteen itse vaikuttaa. Tällaisia ovat vaikkapa sähkönsiirtomaksu tai palkasta perittävät eläkemaksut tai työmatkakulut.</p><p>&nbsp;</p><p>Ihmisille maksetaan erilaisia tukia arjessa pärjäämiseen (kuten opintotuki tai työttömyyskorvaus). Joita osaa tietenkin verotetaan. Valtio siis antaa vasemmalla kädellä ja oikealla kädellä se ottaa itse antamastaan almusta itselleen siivun. Jotkut haaveilevat perustulosta, joka tietenkin toteutettaisiin niin, että lisätään verotusta ja verottajan työmäärää eli kuluja ja pidetään kaikki muut tuetkin ennallaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Verotuksesta saa tietenkin tehdä erilaisia vähennyksiä. Koska oman auton käyttö on verotuksen takia tehty huomattavan kalliiksi ja sitä myöden töissä käyminen, niin onhan luonnollista että valtio antaa helpotuksia asiaan, jonka se on itse luonut. Luomalla ensin verotuksen ja sen jälkeen oikeuden vähentää sitä itse luomaansa ankaraa verorasitusta päästään jo hyvin lähelle ikiliikkujaa, jonka ylläpito maksaa niin paljon, että sitä verotusta pitää korottaa verotuksen itsensä takia.</p><p>&nbsp;</p><p>Mietin sellaista radikaalia vaihtoehtoa, että mitäs jos lopetettaisiin ansiotuloverotus kokonaan? Pidetään vaikka kaikki muut verot ja maksut ennallaan mutta ansiotuloverotus pois. Putoaisiko kokonaisveropotti muka radikaalisti (kulutushan lisääntyisi väistämättä ja sitä myöten alvit) ja vaikka tippuisi, eikö sitä kompensoisi se, että tukipotti pienenisi myös väistämättä, kun työnteko olisi lähes aina kannattavaa? Eikö sitä kompensoisi verottajan pienentynyt työmäärä eli kulujen tippuminen sekä erinäisten paperinpyörittämisten ja kyttäilyjen radikaali väheneminen? Kun pimeää työtä ei enää olisi olemassakaan, niin sitä ei tarvitsi vahtiakaan. Eikä tarvitsi pyörittää jokavuotista verorumbaa palautusten ja mätkyjen osalta tai erinäisten liitteiden lähettämistä vähennysten takia.</p><p>&nbsp;</p><p>Vai olisiko seurauksena kuitenkin yhteiskunnan romahdus jollain sellaisella tavalla, jota minä en vain saa päähäni?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa verotetaan melkein kaikkea muuta paitsi veroja. Kait joku kohta veroveronkin keksii. Veroja maksetaan tietenkin ansiotuloista ja pääomatuloista. Tämän lisäksi mm. sähköstä, vakuutuksista, ruoasta, kulutustavaroista, parturissa käymisestä ja muista palveluista, alkoholista ja tupakasta sekä kiinteistöjen omistamisesta.

 

Autoilun verottaminen kaikin mahdollisin keinoin on jo käsite. Perintöveroa maksetaan siitä omaisuudesta, jonka hankkimista varten ihminen kävi töissä saadakseen tuloja, josta maksettiin ansiovero ja myöhemmin muita veroja kuten arvonlisäveroja. Sama tavara verotetaan siis vielä kertaalleen, vaikka se on verotettu jo moneen kertaan. Nykyään pitää maksaa Yle-veroakin, vaikkei omistaisi edes televisiota eikä kuuntelisi radiotakaan.

 

Tämän lisäksi on muita pakollisia kuluja, jotka on pakko maksaa. Halusi tai ei. Eikä niitä voi edes kilpailuttaa tai muuten niiden suuruuteen itse vaikuttaa. Tällaisia ovat vaikkapa sähkönsiirtomaksu tai palkasta perittävät eläkemaksut tai työmatkakulut.

 

Ihmisille maksetaan erilaisia tukia arjessa pärjäämiseen (kuten opintotuki tai työttömyyskorvaus). Joita osaa tietenkin verotetaan. Valtio siis antaa vasemmalla kädellä ja oikealla kädellä se ottaa itse antamastaan almusta itselleen siivun. Jotkut haaveilevat perustulosta, joka tietenkin toteutettaisiin niin, että lisätään verotusta ja verottajan työmäärää eli kuluja ja pidetään kaikki muut tuetkin ennallaan.

 

Verotuksesta saa tietenkin tehdä erilaisia vähennyksiä. Koska oman auton käyttö on verotuksen takia tehty huomattavan kalliiksi ja sitä myöden töissä käyminen, niin onhan luonnollista että valtio antaa helpotuksia asiaan, jonka se on itse luonut. Luomalla ensin verotuksen ja sen jälkeen oikeuden vähentää sitä itse luomaansa ankaraa verorasitusta päästään jo hyvin lähelle ikiliikkujaa, jonka ylläpito maksaa niin paljon, että sitä verotusta pitää korottaa verotuksen itsensä takia.

 

Mietin sellaista radikaalia vaihtoehtoa, että mitäs jos lopetettaisiin ansiotuloverotus kokonaan? Pidetään vaikka kaikki muut verot ja maksut ennallaan mutta ansiotuloverotus pois. Putoaisiko kokonaisveropotti muka radikaalisti (kulutushan lisääntyisi väistämättä ja sitä myöten alvit) ja vaikka tippuisi, eikö sitä kompensoisi se, että tukipotti pienenisi myös väistämättä, kun työnteko olisi lähes aina kannattavaa? Eikö sitä kompensoisi verottajan pienentynyt työmäärä eli kulujen tippuminen sekä erinäisten paperinpyörittämisten ja kyttäilyjen radikaali väheneminen? Kun pimeää työtä ei enää olisi olemassakaan, niin sitä ei tarvitsi vahtiakaan. Eikä tarvitsi pyörittää jokavuotista verorumbaa palautusten ja mätkyjen osalta tai erinäisten liitteiden lähettämistä vähennysten takia.

 

Vai olisiko seurauksena kuitenkin yhteiskunnan romahdus jollain sellaisella tavalla, jota minä en vain saa päähäni?

]]>
22 http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245202-ansiotulovero-pois#comments Ansiotulovähennys Ansiotulovero Byrokratian purku Suomalainen byrokratia Verotus Sun, 29 Oct 2017 16:41:21 +0000 Antti Rautio http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245202-ansiotulovero-pois
Palkansaajan tuloveroprosentin kehitys http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245126-palkansaajan-tuloveroprosentin-kehitys <p>Veronmaksajien sivuilta löytyy <a href="https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Palkansaajan-tuloveroprosentin-kehitys/">Palkansaajan tuloveroprosentin kehitys</a>-otsakkeella oleva laskelma työntekijöiden kokonaituloveroista eri vuosilta ja eri tulotasoilla. Se ei kuitenkaan suoraan kertonut, että montako euroa (tai markkaa) monesta eurosta verotettiin. Siispä <a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__pal__ati/statfin_ati_pxt_002_fi.px/?rxid=716248c4-3066-4166-ad0c-c1e69c921302">ansiotaso-</a> ja <a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__hin__khi/statfin_khi_pxt_009.px/?rxid=74964921-0cc3-4a67-bc9e-05c5b8177e78">elinkustannusindeksi</a> avuksi. 2017 luvut ovat merkattu tähdellä (*), koska ne ovat Veronmaksajien omia arvioita ja inflaatiot sun muut on laskettu viimeisimmän tiedon, eikä vuosikeskiarvojen pohjalta. Vuosiksi arpoutuivat 1995 ja 2017, koska tästä tuoreestakin vuodesta löytyi tietoa ja 1995 on ollut kaikkein kovin tuloverotus mittausvälillä.</p><p>&nbsp;</p><p>Prosenttiyksiköissä mitattuna pienituloisten verotus on laskenut eniten, jopa siinä määrin, että ettei verojen määrä ole noussut oikeastaan yhtään vuosien varrella, vaikka palkat ovatkin. Euroissa mitattuna eniten ovat hyötyneet isopalkkaiset.</p><p>&nbsp;</p><p>Ainakin se tuli tässä mieleen, että loppuukohan koskaan mäkätys ja tyhjän huutelu maailman kovimmista veroista. Muisti ei ainakaan kauaksi näillä kanna.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Veronmaksajien sivuilta löytyy Palkansaajan tuloveroprosentin kehitys-otsakkeella oleva laskelma työntekijöiden kokonaituloveroista eri vuosilta ja eri tulotasoilla. Se ei kuitenkaan suoraan kertonut, että montako euroa (tai markkaa) monesta eurosta verotettiin. Siispä ansiotaso- ja elinkustannusindeksi avuksi. 2017 luvut ovat merkattu tähdellä (*), koska ne ovat Veronmaksajien omia arvioita ja inflaatiot sun muut on laskettu viimeisimmän tiedon, eikä vuosikeskiarvojen pohjalta. Vuosiksi arpoutuivat 1995 ja 2017, koska tästä tuoreestakin vuodesta löytyi tietoa ja 1995 on ollut kaikkein kovin tuloverotus mittausvälillä.

 

Prosenttiyksiköissä mitattuna pienituloisten verotus on laskenut eniten, jopa siinä määrin, että ettei verojen määrä ole noussut oikeastaan yhtään vuosien varrella, vaikka palkat ovatkin. Euroissa mitattuna eniten ovat hyötyneet isopalkkaiset.

 

Ainakin se tuli tässä mieleen, että loppuukohan koskaan mäkätys ja tyhjän huutelu maailman kovimmista veroista. Muisti ei ainakaan kauaksi näillä kanna.

]]>
5 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245126-palkansaajan-tuloveroprosentin-kehitys#comments Ansiotulovero Sat, 28 Oct 2017 03:45:45 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245126-palkansaajan-tuloveroprosentin-kehitys
Pääomaverotus ja EK:n ylläpitämät katteettomat uhkakuvat http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242805-paaomaverotus-ja-ekn-yllapitamat-katteettomat-uhkakuvat <p>Suomessa on jostain syystä onnistuttu pitämään yllä mielikuvaa yritysten ja pääoman verotuksen korkeasta tasosta vaikkei tämä ole pitkään aikaan pitänyt paikkaansa. Lisäksi on tehokkaasti luotu uhkakuva siitä, että niihin tehdyt korotukset ajaisivat Suomen perikatoon ja ulkomaiset investoinnit häviäisivät. Suurimpana rummuttajana näille ovat EK sekä sitä sitten tahdissa komppaavat Kokoomus ja Keskustan Sipilä-siipi. Kumpi noista on kitaristi ja kumpi basisti olkoon kunkin päätettävissä - Siniset vaikuttaa lähinnä bändin roudarilta.</p><p>Tarkastellaampa hetki nykytilaa ja jatkuvasti hoettuja väittämiä. Pääomaverotuksen osalta viittaan VATT:n tutkimusjohtajan tutkimukseen, josta uutisoitiin mm <a href="https://www.taloustaito.fi/Sijoitukset/Osakkeet/VATT-Suomi-on-keskikastia-porssiosakkeiden-osinkojen-verotuksessa/">Taloustieto-lehdessä</a>. Kyseisessä tutkimuksessa vertailtiin osinkoverotusta sekä ns voitonjaon kokonaisveroastetta, jossa tarkastellaan sekä yhtiön että omistajan veroja. Kyseisessä vertailussa mukana olivat Suomen lisäksi Pohjoismaat, EU:n suurimmat jäsenmaat sekä kolme suurta OECD:n jäsentä USA, Japani ja Kanada.</p><p><strong>Väite 1: Osinkoverotus on Suomessa jo nyt korkea</strong></p><p>Ei ole - kyseisen selvityksen mukaan&nbsp;Suomi on pörssiosakkeiden osinkojen verotuksessa kansainvälistä keskitasoa tai jopa sen kevyemmällä puolella.</p><p><strong>Väite 2: Niin mutta jos&nbsp;</strong><strong>lasketaan mukaan yhteisövero, niin kokonaisveroaste on kansainvälisesti todella korkea</strong></p><p>Ei ole - kyseisen selvityksen mukaan voitonjaon kokonaisveroasteen vertailussa Suomen verotus oli kolmanneksi kevein. Kevein verotus oli edelleen Virolla ja toiseksi kevyin Puolalla. Eli tilanne muuttuu vertailussa aivan toiseen suuntaan kuin väitetään.</p><p><strong>Väite 3: Suomen yhteisövero on korkea</strong></p><p>Ei ole - 20%:n yhteisöverolla Suomi on reilusti EU-maiden keskiarvon alapuolella. EU-maiden keskiarvo vuonna 2016 oli 22,10%. EU:n ulkopuolelta esimerkiksi USA:n yhteisövero on 35%, joka on OECD-maiden korkein.</p><p><strong>Väite 4: Jos osinkoverotusta kiristetään, ulkomainen pääoma häviää Suomesta</strong></p><p>Ei häviä. Viimeistään hallintarekisteriväännöissä luulisi tulleen selväksi, että Suomeen verovelvollinen maksaa osingoistaan verot Suomeen myös silloin kun ne on saatu ulkomailta. Sama toimii kääntäen eli esimerkiksi muussa EU-maassa verovelvollinen maksaa veronsa tuohon maahan. Tällöin ulkomaisiin sijoittajiin osinkoveron suuruus Suomessa ei käytännössä vaikuta mitenkään.</p><p><strong>Väite 5: Suomeen saadaan huonosti ulkomaisia investointeja, ne vähätkin voi loppua</strong></p><p>Ei vaikuta siltä -&nbsp;<a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/suomi-pohjoismaiden-suosituin-suorien-ulkomaisten-investointien-kohdemaa-kasvua-viime-vuonna-perati-27-6661309">Talouselämä-lehti kertoi heinäkuussa</a>: &quot;Suomi on edelleen Pohjoismaiden suosituin suorien ulkomaisten investointien kohdemaa, käy ilmi&nbsp;<strong>EY</strong>:n European Investment Monitorista. Positiivinen kehitys on jatkunut jo viisi perättäistä vuotta. Pohjoismaisesta EY Nordic Attractiveness -raportista ilmenee, että Suomi lukeutui viime vuonna Euroopan suurimpien kasvajien joukkoon, sijalle 7. Suorat ulkomaiset investoinnit lisääntyivät Suomessa 27 prosentilla edellisvuoden 105 projektista 133 projektiin.&quot;</p><p><strong>Ketä mielikuvien ylläpitäminen palvelee?</strong></p><p>Uhkakuvien ylläpito palvelee erityisesti suuryritysten ja pääoman tarpeita. EK niiden merkittävimpänä edustajana lobbaa todella tehokkaasti - heidän puolellaan olevat tai asioista ymmärtämättömät poliitikot toistelevat samoja uhkakuvia. Sipilän hallitus on ollut lähes täysin EK:n linjoilla, ja itse väitän että tämä hallitus ei ole ollut edes yrittäjien asialla vaan suurten pääomien ja suuryritysten. Erityisesti suhtautuminen yritystukiin eroaa merkittävästi Suomen Yrittäjien ja EK:n välillä.&nbsp;Nykyisellä politiikalla hallitus tukee pysähtyneisyyttä kasvun ja uudistumisen sijaan säilyttäen lähinnä olemassaolevien isojen yritysten ja omistajien etuja sekä asemaa. Näin ei luoda uutta kasvua sekä vientiä eikä talouden rakenne uudistu riittävästi avoimella kilpailulla.</p><p><strong>Ansiotuloverotuksen taso verrattuna pääomaverotukseen on arvovalinta</strong></p><p>Tänään <a href="http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242774-tarkein-unohtui">Arno Kotron blogissa</a> nostettiin esille ansiotuloverotus ja verrattin sitä pääomaverotukseen. Suomessa pääomaverotus on siis kansainvälisessä vertailussa alhaisella tasolla. Toisaalta ansiotuloverotuksemme on vertailussa aivan toisella suunnalla. Miksi näin?</p><p>Mielestäni tämä on arvovalinta eikä vain noiden uhkakuvien luoma pakkotilanne. Suomessa halutaan näköjään ennemmin korkeat verot työstä ja pääomille taas kevyemmät verot.</p><p>Onko tämä enemmistön tietoinen valinta vai onko siihen nöyrrytty uhkakuvien toteutumisen pelossa?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on jostain syystä onnistuttu pitämään yllä mielikuvaa yritysten ja pääoman verotuksen korkeasta tasosta vaikkei tämä ole pitkään aikaan pitänyt paikkaansa. Lisäksi on tehokkaasti luotu uhkakuva siitä, että niihin tehdyt korotukset ajaisivat Suomen perikatoon ja ulkomaiset investoinnit häviäisivät. Suurimpana rummuttajana näille ovat EK sekä sitä sitten tahdissa komppaavat Kokoomus ja Keskustan Sipilä-siipi. Kumpi noista on kitaristi ja kumpi basisti olkoon kunkin päätettävissä - Siniset vaikuttaa lähinnä bändin roudarilta.

Tarkastellaampa hetki nykytilaa ja jatkuvasti hoettuja väittämiä. Pääomaverotuksen osalta viittaan VATT:n tutkimusjohtajan tutkimukseen, josta uutisoitiin mm Taloustieto-lehdessä. Kyseisessä tutkimuksessa vertailtiin osinkoverotusta sekä ns voitonjaon kokonaisveroastetta, jossa tarkastellaan sekä yhtiön että omistajan veroja. Kyseisessä vertailussa mukana olivat Suomen lisäksi Pohjoismaat, EU:n suurimmat jäsenmaat sekä kolme suurta OECD:n jäsentä USA, Japani ja Kanada.

Väite 1: Osinkoverotus on Suomessa jo nyt korkea

Ei ole - kyseisen selvityksen mukaan Suomi on pörssiosakkeiden osinkojen verotuksessa kansainvälistä keskitasoa tai jopa sen kevyemmällä puolella.

Väite 2: Niin mutta jos lasketaan mukaan yhteisövero, niin kokonaisveroaste on kansainvälisesti todella korkea

Ei ole - kyseisen selvityksen mukaan voitonjaon kokonaisveroasteen vertailussa Suomen verotus oli kolmanneksi kevein. Kevein verotus oli edelleen Virolla ja toiseksi kevyin Puolalla. Eli tilanne muuttuu vertailussa aivan toiseen suuntaan kuin väitetään.

Väite 3: Suomen yhteisövero on korkea

Ei ole - 20%:n yhteisöverolla Suomi on reilusti EU-maiden keskiarvon alapuolella. EU-maiden keskiarvo vuonna 2016 oli 22,10%. EU:n ulkopuolelta esimerkiksi USA:n yhteisövero on 35%, joka on OECD-maiden korkein.

Väite 4: Jos osinkoverotusta kiristetään, ulkomainen pääoma häviää Suomesta

Ei häviä. Viimeistään hallintarekisteriväännöissä luulisi tulleen selväksi, että Suomeen verovelvollinen maksaa osingoistaan verot Suomeen myös silloin kun ne on saatu ulkomailta. Sama toimii kääntäen eli esimerkiksi muussa EU-maassa verovelvollinen maksaa veronsa tuohon maahan. Tällöin ulkomaisiin sijoittajiin osinkoveron suuruus Suomessa ei käytännössä vaikuta mitenkään.

Väite 5: Suomeen saadaan huonosti ulkomaisia investointeja, ne vähätkin voi loppua

Ei vaikuta siltä - Talouselämä-lehti kertoi heinäkuussa: "Suomi on edelleen Pohjoismaiden suosituin suorien ulkomaisten investointien kohdemaa, käy ilmi EY:n European Investment Monitorista. Positiivinen kehitys on jatkunut jo viisi perättäistä vuotta. Pohjoismaisesta EY Nordic Attractiveness -raportista ilmenee, että Suomi lukeutui viime vuonna Euroopan suurimpien kasvajien joukkoon, sijalle 7. Suorat ulkomaiset investoinnit lisääntyivät Suomessa 27 prosentilla edellisvuoden 105 projektista 133 projektiin."

Ketä mielikuvien ylläpitäminen palvelee?

Uhkakuvien ylläpito palvelee erityisesti suuryritysten ja pääoman tarpeita. EK niiden merkittävimpänä edustajana lobbaa todella tehokkaasti - heidän puolellaan olevat tai asioista ymmärtämättömät poliitikot toistelevat samoja uhkakuvia. Sipilän hallitus on ollut lähes täysin EK:n linjoilla, ja itse väitän että tämä hallitus ei ole ollut edes yrittäjien asialla vaan suurten pääomien ja suuryritysten. Erityisesti suhtautuminen yritystukiin eroaa merkittävästi Suomen Yrittäjien ja EK:n välillä. Nykyisellä politiikalla hallitus tukee pysähtyneisyyttä kasvun ja uudistumisen sijaan säilyttäen lähinnä olemassaolevien isojen yritysten ja omistajien etuja sekä asemaa. Näin ei luoda uutta kasvua sekä vientiä eikä talouden rakenne uudistu riittävästi avoimella kilpailulla.

Ansiotuloverotuksen taso verrattuna pääomaverotukseen on arvovalinta

Tänään Arno Kotron blogissa nostettiin esille ansiotuloverotus ja verrattin sitä pääomaverotukseen. Suomessa pääomaverotus on siis kansainvälisessä vertailussa alhaisella tasolla. Toisaalta ansiotuloverotuksemme on vertailussa aivan toisella suunnalla. Miksi näin?

Mielestäni tämä on arvovalinta eikä vain noiden uhkakuvien luoma pakkotilanne. Suomessa halutaan näköjään ennemmin korkeat verot työstä ja pääomille taas kevyemmät verot.

Onko tämä enemmistön tietoinen valinta vai onko siihen nöyrrytty uhkakuvien toteutumisen pelossa?

 

 

]]>
26 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242805-paaomaverotus-ja-ekn-yllapitamat-katteettomat-uhkakuvat#comments Ansiotulovero Elinkeinoelämän keskusliitto Investoinnit Suomeen Juha Sipilän hallitus Pääomaverotus Wed, 13 Sep 2017 15:54:06 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242805-paaomaverotus-ja-ekn-yllapitamat-katteettomat-uhkakuvat
Kokoomuksen Jaskari haluaa korottaa palkansaajien veroja http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239575-kokoomuksen-jaskari-haluaa-korottaa-palkansaajien-veroja <p>Harri Jaskari ehdotti perjantaisessa blogissaan ammattiyhdistysten jäsenmaksujen verovähennyksen poistoa. Käytännössä tämä tarkoittaisi liittoon kuuluville palkansaajille veron korotusta, sillä he maksaisivat enemmän veroja vähennysoikeuden poiston myötä.</p><p>Kokoomuksen Jaskari kirjoittaa:&nbsp;</p><p>&quot;<em>Tässä tulee väkisinkin mieleen, pitäisikö ammattiliittojen verokohtelua muuttaa. Esimerkiksi jäsenmaksujen vähennysoikeuden poisto toisi valtion kassaan jo 300 miljoonaa euroa lisää. Tämän summan voisi täysimääräisesti käyttää vaikka työn verotuksen alentamiseen &ndash; tai sitten valtion velan lyhentämiseen</em>.&quot;</p><p>Mikäli hän käyttäisi verokertymän valtion velan lyhentämiseen olisi kyseessä yli kahdelle miljoonalle ammattiliittoon kuuluvalle suora veronkorotus. Jos sitä taas käytettäisiin työn verotuksen alentamiseen palautuisi näille osa, mutta osa sirtyisi muille tahoille. Molemmissa tapauksissa suomalaisen liittoon kuuluvan palkansaajan maksama vero kasvaisi.</p><p>Jos Jaskarin ideologista suuntaumista katsoo, niin todennäköisesti hän mielellään toteuttaisi palkansaajien veronkorotuksilla ylimmän usein liittoihin kuulumattoman tuloluokan veronalennuksen.</p><p>Joka tapauksessa yllättävää, että Kokoomuspoliitikko ajaa veronkorotuksia. Ilmeisesti esimerkiksi voimakkaasti työtä tekevään keskiluokkaan kohdistuva veronkorotuskin on ihan jees mikäli silä saatettaisiin vähentää ammattiliittojen vaikutusvaltaa.</p><p>Mikäli Jaskarin ajatuksen pohjalta edettäisiin tulisi myös pitää huolta, että työnantajajärjestöjen jäsenmaksut eivät ole vähennyskelpoisia - tasapuolisuuden vuoksi näin on ilman muuta toimittava. Veikkaan tällä olevan vaikutuksia myös työnantajien järjestäytymisasteeseen.</p><p>En yhtään ihmettele, että esimerkiksi yhä useampi korkeakoulutettu palkansaaja ei enää kannata Kokoomusta. Tässäkin Jaskarin ehdotus aiheuttaisi heille lisää maksettavia veroja, sillä sitä veroahan ei maksa ammattiliitto vaan työntekijä. EK:n puolesta työntekijöitä vastaan tuntuu olevan Jaskarin jatkuva linja.</p><p>PS. Yle kertoi artikkelissaan myös seuraavaa: <em>&quot;Poikkeuksen tekee suurin työnantajaliitto Teknologiateollisuus. Se on 250 miljoonan euron varallisuudellaan rikkaampi kuin yksikään ammattiliitto</em>.&quot; Lisäksi todettiin: &quot;<em>Metsäteollisuus ei halunnut toimittaa tilinpäätöstään Ylelle</em>.&quot; Mihinkäs Teknologiateollisuus tuota varallisuutta tarvitsee - johdon lakkokassaan?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Harri Jaskari ehdotti perjantaisessa blogissaan ammattiyhdistysten jäsenmaksujen verovähennyksen poistoa. Käytännössä tämä tarkoittaisi liittoon kuuluville palkansaajille veron korotusta, sillä he maksaisivat enemmän veroja vähennysoikeuden poiston myötä.

Kokoomuksen Jaskari kirjoittaa: 

"Tässä tulee väkisinkin mieleen, pitäisikö ammattiliittojen verokohtelua muuttaa. Esimerkiksi jäsenmaksujen vähennysoikeuden poisto toisi valtion kassaan jo 300 miljoonaa euroa lisää. Tämän summan voisi täysimääräisesti käyttää vaikka työn verotuksen alentamiseen – tai sitten valtion velan lyhentämiseen."

Mikäli hän käyttäisi verokertymän valtion velan lyhentämiseen olisi kyseessä yli kahdelle miljoonalle ammattiliittoon kuuluvalle suora veronkorotus. Jos sitä taas käytettäisiin työn verotuksen alentamiseen palautuisi näille osa, mutta osa sirtyisi muille tahoille. Molemmissa tapauksissa suomalaisen liittoon kuuluvan palkansaajan maksama vero kasvaisi.

Jos Jaskarin ideologista suuntaumista katsoo, niin todennäköisesti hän mielellään toteuttaisi palkansaajien veronkorotuksilla ylimmän usein liittoihin kuulumattoman tuloluokan veronalennuksen.

Joka tapauksessa yllättävää, että Kokoomuspoliitikko ajaa veronkorotuksia. Ilmeisesti esimerkiksi voimakkaasti työtä tekevään keskiluokkaan kohdistuva veronkorotuskin on ihan jees mikäli silä saatettaisiin vähentää ammattiliittojen vaikutusvaltaa.

Mikäli Jaskarin ajatuksen pohjalta edettäisiin tulisi myös pitää huolta, että työnantajajärjestöjen jäsenmaksut eivät ole vähennyskelpoisia - tasapuolisuuden vuoksi näin on ilman muuta toimittava. Veikkaan tällä olevan vaikutuksia myös työnantajien järjestäytymisasteeseen.

En yhtään ihmettele, että esimerkiksi yhä useampi korkeakoulutettu palkansaaja ei enää kannata Kokoomusta. Tässäkin Jaskarin ehdotus aiheuttaisi heille lisää maksettavia veroja, sillä sitä veroahan ei maksa ammattiliitto vaan työntekijä. EK:n puolesta työntekijöitä vastaan tuntuu olevan Jaskarin jatkuva linja.

PS. Yle kertoi artikkelissaan myös seuraavaa: "Poikkeuksen tekee suurin työnantajaliitto Teknologiateollisuus. Se on 250 miljoonan euron varallisuudellaan rikkaampi kuin yksikään ammattiliitto." Lisäksi todettiin: "Metsäteollisuus ei halunnut toimittaa tilinpäätöstään Ylelle." Mihinkäs Teknologiateollisuus tuota varallisuutta tarvitsee - johdon lakkokassaan?

]]>
20 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239575-kokoomuksen-jaskari-haluaa-korottaa-palkansaajien-veroja#comments Ammattiyhdistykset Ansiotulovero Harri Jaskari Kokoomus Veronkorotus Sun, 02 Jul 2017 07:37:18 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239575-kokoomuksen-jaskari-haluaa-korottaa-palkansaajien-veroja
Veronkevennykset ovat hyödyttömiä pienipalkkaisten alojen työntekijöille http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237315-veronkevennykset-ovat-hyodyttomia-pienipalkkaisten-alojen-tyontekijoille <p>Uusi Suomi julkaisi <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/221450-ay-liikkeen-jyrkka-ei-ihmetyttaa-harri-jaskari-miksi-palkankorotus-ainoa-vaihtoehto" target="_blank">artikkelin kansanedustaja Harri Jaskarin (kok) blogikirjoituksen pohjalta</a>, jossa ihmetellään sitä, miksi ammattiyhdistysliike haluaa niin jyrkästi palkankorotuksia mieluummin kuin veronkevennyksiä työntekijöiden aseman parantamiseksi. Artikkeli toteaa, että &quot;esimerkiksi julkisten alojen liitto JHL, joka vaatii useiden prosenttien palkankorotuksia syksyn neuvotteluista, katsoo veronkevennysten olevan pois julkisen sektorin työpaikkojen rahoituksesta ja julkisista palveluista&quot;.</p><p>Paljon yksinkertaisempikin syy tähän lähestymistapaan neuvottelupöydissä löytyy, jos jaksaa kaivaa esiin muutamia asiapapereita. Ensinnäkin, JHL:n sivuilta löytyy heidän voimassaolevia työehtosopimuksiaan, joiden teksteistä ilmenee useilla aloilla sellaisia työehtosopimuksen mukaisia minimipalkkoja, jotka lähtevät liikkeelle hieman 1600&euro;:n yläpuolelta ja kohoavat yli 10 vuoden ikälisien seurauksena noin 1800&euro; paikkeille. Ks. esimerkiksi <a href="http://www.jhl.fi/files/attachments/edunvalvonta/yksityiset_alat/sosiaaliala/palkat_sospalvtaul_2016.pdf" target="_blank">yksityisen sosiaali- ja palvelualan G-palkkataulukon tehtäväluokkia G10-G12</a>. Toiseksi, jos otetaan tarkasteluun 1800&euro; palkka ja tutkitaan valtion tuloveroasteikkoa, havaitaan pienellä laskutoimituksella, että</p><p>12*1800&euro;=21600&euro; vuosipalkka</p><p>Siitä menee valtion tuloveroa 8&euro;+0.0625*(21600&euro;-16900&euro;)=301.75&euro;, mikä on noin <strong>25&euro;/kk</strong>. Vero on niin pieni, että vaikka sen poistaisi kokonaan, vastaa se edelleen vain vajaan 1.4%:n palkankorotusta ja sen jälkeen ei valtion ansiotuloveroa keventämällä voisi enää tuon palkkaluokan henkilöiden tulotasoa parantaa edes inflaatiokorjatusti millään.</p><p>On siis selvää, että näissä tapauksissa ainoa oikeudenmukainen tapa reagoida kuluttajahintojen nousuun ja mitata osa talouskasvun hedelmistä kyseisen alan työntekijöille on palkankorotus. Sellaisilla veronkevennyksillä, jotka ovat realistisia toteuttaa alkaa muutenkin olla edes vähäisellä tavalla näkyvää vaikutusta ansiotasoon vasta noin 4000&euro;-5000&euro; kuukausipalkoista ylöspäin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uusi Suomi julkaisi artikkelin kansanedustaja Harri Jaskarin (kok) blogikirjoituksen pohjalta, jossa ihmetellään sitä, miksi ammattiyhdistysliike haluaa niin jyrkästi palkankorotuksia mieluummin kuin veronkevennyksiä työntekijöiden aseman parantamiseksi. Artikkeli toteaa, että "esimerkiksi julkisten alojen liitto JHL, joka vaatii useiden prosenttien palkankorotuksia syksyn neuvotteluista, katsoo veronkevennysten olevan pois julkisen sektorin työpaikkojen rahoituksesta ja julkisista palveluista".

Paljon yksinkertaisempikin syy tähän lähestymistapaan neuvottelupöydissä löytyy, jos jaksaa kaivaa esiin muutamia asiapapereita. Ensinnäkin, JHL:n sivuilta löytyy heidän voimassaolevia työehtosopimuksiaan, joiden teksteistä ilmenee useilla aloilla sellaisia työehtosopimuksen mukaisia minimipalkkoja, jotka lähtevät liikkeelle hieman 1600€:n yläpuolelta ja kohoavat yli 10 vuoden ikälisien seurauksena noin 1800€ paikkeille. Ks. esimerkiksi yksityisen sosiaali- ja palvelualan G-palkkataulukon tehtäväluokkia G10-G12. Toiseksi, jos otetaan tarkasteluun 1800€ palkka ja tutkitaan valtion tuloveroasteikkoa, havaitaan pienellä laskutoimituksella, että

12*1800€=21600€ vuosipalkka

Siitä menee valtion tuloveroa 8€+0.0625*(21600€-16900€)=301.75€, mikä on noin 25€/kk. Vero on niin pieni, että vaikka sen poistaisi kokonaan, vastaa se edelleen vain vajaan 1.4%:n palkankorotusta ja sen jälkeen ei valtion ansiotuloveroa keventämällä voisi enää tuon palkkaluokan henkilöiden tulotasoa parantaa edes inflaatiokorjatusti millään.

On siis selvää, että näissä tapauksissa ainoa oikeudenmukainen tapa reagoida kuluttajahintojen nousuun ja mitata osa talouskasvun hedelmistä kyseisen alan työntekijöille on palkankorotus. Sellaisilla veronkevennyksillä, jotka ovat realistisia toteuttaa alkaa muutenkin olla edes vähäisellä tavalla näkyvää vaikutusta ansiotasoon vasta noin 4000€-5000€ kuukausipalkoista ylöspäin.

]]>
14 http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237315-veronkevennykset-ovat-hyodyttomia-pienipalkkaisten-alojen-tyontekijoille#comments Ammattiyhdistysliike Ansiotulovero JHL Työehtosopimus Mon, 22 May 2017 18:19:13 +0000 Mikko Nummelin http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237315-veronkevennykset-ovat-hyodyttomia-pienipalkkaisten-alojen-tyontekijoille
Tunnetko kevenneen verotuksesi? http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236593-tunnetko-kevenneen-verotuksesi <p>Monesti on aika isotöistä laskea paljonko maksaa veroja. Onneksi siihen on laiskureita. Verottaja sivuilla on suhteellisen helppokäyttöiset laskurit joilla voi tuloveronsa laskea. EVA on julkaisut laskurin jolla voi laskea kokonaisveroasteensa. Sillä on helppoa laskea omalla kulutus profiilillaan ja tuloillaan kokonaisveroaste. Laskin itselleni muutaman esimerkin. Oletin tulojeni pysyvän välillä 1500 &euro; kk &ndash; 5000 &euro; kk. Veroaste vaihteli välillä 55% - 59%. Kuluni ovat suhteellisen vakaat, velaton omakotitalo ja vanha auto. Ei mainittavia pääomatuloja.</p><p><br />Työtulo 1500</p><p>Verot 738&euro;</p><p>Työnantaja maksut 341&euro;</p><p>Ostovoima 762&euro;</p><p>vero pros 58.59</p><p><br />&nbsp;</p><p>Työtulo 3000</p><p>Verot 1366&euro;</p><p>TA maksut 682&euro;</p><p>Ostovoima 1634&euro;</p><p>vero pros 55.62</p><p><br />&nbsp;</p><p>Työtulo 5000</p><p>Verot 2366&euro;</p><p>TA maksut 1137&euro;</p><p>Ostovoima 2634&euro;</p><p>vero pros 57.08</p><p>Kuten luvuista ilmenee, minä maksaisin melkoisen saman prosentin tuloista riippumatta. Todellisuudessa verotukseni olisi hiukan regressiivisempää koska kiinteistövero, sähkövero ja auton käyttömaksut ovat tuloista riippumattomia ja kulutusmenoni eivät kasva kovinkaan paljoa 2000 &euro; kk tulojen jälkeen. Eivät myöskään laske tulojen pudotessa sen alle jos jostakin saan velkaa tai tilillä on katetta.</p><p>Laske omat verosi EVA laskurilla: <a href="http://www.totuusveroistasi.fi/">http://www.totuusveroistasi.fi/</a></p><p><br />&nbsp;</p><p>Verotuksen alentaminen on ollut jokaisen hallituksen tärkein tavoite siitä alkaen kun <strong>Erkki Liikanen</strong> valtionvarain ministerinä lanseerasi tunnuksen <strong>&rdquo;Verotus kevenee&rdquo;</strong>. Liikasesta tuli ministeri 1987. Kokonaisveroaste oli 38,7% bruttokansantuotteesta. 2015 veroaste oli 43,1%.</p><p>Joku voi ihmetellä miksi minä maksan tuloista riippumatta noin 60% jos kerran kokonaisveroaste on miltei 20% matalampi. Syynä on pääomatulojen ja työtulojen verotuksen eriyttäminen sekä ikävä tapani tuhlata saamani rahat kulutusverojen rasittamiin tuotteisiin ja palveluihin. Säästäminen kannattaa jos veroja pelkää. Luulet että tienaat satasen kun ostat tarjouksesta tonnilla 1100 euron siivouksen kotiisi. Todellisuudessa maksat miltei 200&euro; arvonlisäveroa. (Onneksi en sotke joten en tarvitse siivousta.)</p><p>Kokeilin varmuuden vuoksi kuinka kävisi jos ottaisin tulot pääomatulona:</p><p>työtulo 10</p><p>pääomatulo 18000</p><p>Verot 991&euro;</p><p>TA maksut 93&euro;</p><p>Ostovoima 925&euro;</p><p>vero pros 53.96</p><p><br />&nbsp;</p><p>työtulo 10</p><p>pääomatulo 36000</p><p>Verot 1461&euro;</p><p>TA maksut 93&euro;</p><p>Ostovoima 1955&euro;</p><p>vero pros 44.29</p><p><br />&nbsp;</p><p>työtulo 10</p><p>pääomatulo 60000</p><p>Verot 2141&euro;</p><p>TA maksut 93&euro;</p><p>Ostovoima 3275&euro;</p><p>vero pros 40.56</p><p>Elikkä pääomasijoittajana pääsisin keskimääräiseen veroasteeseen. Jokin mättää vieläkin, eihän voi olla niin että joku maksaa reilusti yli keskiarvon ja toinen keskiarvon. Jonkun täytyy maksaa reilusti vähemmän? Näin on. Osa pääomatulonsaajista ei maksa ollenkaan tuloveroa. Sen pystyy kiertämään aivan laillisesti jos rahaa on riittävästi. Omistaa riittävän suuren osan yrityksestä jne. Pääomatulojen verottomuus on niin yleistä että keskimääräinen veroaste on alle 5%.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Jos tuota verotusta haluaisi alentaa, täytyisi tehdä hiukan toisenlaista politiikkaa. Esim. kaupungissa on asuntopula ja 100 työtöntä rakentajaa. Mikä on edullisin tapa toimia?</p><ul><li><p>Nopea ratkaisu on ampua työttömät, eivätpähän maleksi leipäjonoissa. Tätä käytettiin 1918 kuten perutun juhlakolikon kuvasta näkyi. Euroopan sosiaalinen peruskirja sen kummiskin kieltää joten EU jäsenyys vaarantuu jos ampumaan ryhtyy.</p></li><li><p>Toinen ja laajalti käytetty keino on rahdata työttömät ulkomaille töihin. Itä-Euroopan maat näin tekevät ja saamme viikoittain lukea lehdistä Viron, Puolan, Tsekin &hellip; talousihmeistä. (Ihme ettei Hesari ole vielä keksinyt laskea Viron työllistymistä. Saisi juhlavat luvut kun laskisi jokaisen Suomeen lähtevän laivan matkustajamäärät yhteen ja kirjoittaisi. Viron työttömyys alentunut kuukauden aikana 640 000 henkilöllä.)</p></li><li><p>Suomessa yleisin tapa on maksaa työttömille pienehkö korvaus jolla he pysyvät hengissä. Korvauksia on monta erilaista. Ansiosidonnainen on melko kevyt, hallintokuluja ei juuri ole, se ei myöskään rasita valtiota koska maksu tulee yksityisiltä työttömyyskassoilta. (Ansiosidonnainen on peruspäivärahan päälle tuleva osuus. Peruspäiväraha osuuden maksaa valtio eli veronmaksajat.)</p></li><li><p>Peruspäiväraha on kevyt maksaa, hallintokulut vain hiukan suuremmat kuin ansiosidonnaisessa.</p></li><li><p>Työmarkkinatuki on hiukan byrokraattisempi.</p></li><li><p>Toimeentulotuki on melko tehokas. Lähes 90% valtion maksamasta rahasta menee uhrien elättämiseen, vain 12,5% byrokratian pyörittämiseen.</p></li><li><p>Eräs utopistinen ajatus on pistää ne työttömät rakentamaan asuntoja. Tällöin tonnin kululla saataisiin parin tonnin asunto ja asuntopula poistuisi. Valtiot tienaisi säästämällä toimeentulotuki menot, saisi asunnon ja rosentin voiton. (vanhan kansan liikemiehet tekivät rosentin voiton, ostivat markalla, myivät kahdelle. Siihen matemaattiseen viisauteen pohjautuu monen nykyisin rikkaan peritty omaisuus.)</p></li></ul><p>Noita vaihtoehtoja kun tutkii, hiukan näyttää, heikoin vaihtoehto verotuksen alentamiseen on toimeentulotuki, toisena tulee työmarkkinatuki. Tehokkain keino on työllistää ja siten muuttaa kulu tuloksi. Ellei työllistäminen kiinnosta, kouluttaa kaikki lääkäreiksi ja rahtaa ulkomaille töihin. Tuon tietäen olemme päätynyt nopeisiin ratkaisuihin.</p><ul><li><p>Ei työllistetä.</p></li><li><p>Lakkautetaan koulutus.</p></li><li><p>Lyhennetään ansiosidonnaista.</p></li><li><p>Pyritään pudottamaan työttömät toimeentulotuelle.</p></li><li><p>Siirretään toimeentulotuki Kelalle joka tunnettuna byrokratian kehtona kykenee nostamaan maksatuskulut 100% läpikulkevasta rahasta. (Ylipalkattu johto imee kuormasta setelirahat, ammattitaidoton työvoima ei kykene hoitamaan kolikoitakaan perille.)</p></li><li><p>Ostetaan pommittajia niin paljon kuin velkaa saadaan.</p></li><li><p>Korvataan kotimainen työvoima &rdquo;edullisella&rdquo; ulkomaisella.</p></li></ul><p>Näyttää siltä että <strong>&rdquo;Verotus kevenee&rdquo;</strong> saadaan odottaa. Leipäjonoissa sentään on odotettavissa kasvua. Leipäjonojahan ei rahoita valtio vaan yksityiset lahjoittajat eli tämä on kustannusneutraali tapa käsitellä ylijäämä väestöä. Kuten Mikael Jungner totesi, se on myöskin ihanteellinen.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Lähteet:</p><ul><li><p>EVA verolaskuri <a href="http://www.totuusveroistasi.fi/">http://www.totuusveroistasi.fi/</a></p></li><li><p>Veroprosenttilaskuri <a href="http://prosentti.vero.fi/VPL2017/Sivut/Aloitus.aspx?kieli=fi-FI">http://prosentti.vero.fi/VPL2017/Sivut/Aloitus.aspx?kieli=fi-FI</a></p></li><li><p>Veroasteet : <a href="https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/Veroaste/">https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/Veroaste/</a></p></li><li><p>Maistuisiko 3% osinkovero: <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/maistuisiko-kolmen-prosentin-osinkovero-3437074">http://www.talouselama.fi/uutiset/maistuisiko-kolmen-prosentin-osinkovero-3437074</a></p></li><li><p>Toimeentulotuen kustannustehokkuus. Juho Saaren kirja. Sosiaaliturvariippuvuus sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa. s.67 <a href="http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/100775/Saari_Sosiaaliturvariippuvuus.pdf?sequence=1">http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/100775/Saari_Sosiaaliturvariippuvuus.pdf?sequence=1</a></p></li><li><p>Leipäjonot ekologinen tapa jakaa ruokaa. <a href="http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/485189-mikael-jungner-haluaa-suomeen-lisaa-leipajonoja-ekologisesti-kestava-tapa-jakaa">http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/485189-mikael-jungner-haluaa-suomeen-lisaa-leipajonoja-ekologisesti-kestava-tapa-jakaa</a></p></li></ul><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Monesti on aika isotöistä laskea paljonko maksaa veroja. Onneksi siihen on laiskureita. Verottaja sivuilla on suhteellisen helppokäyttöiset laskurit joilla voi tuloveronsa laskea. EVA on julkaisut laskurin jolla voi laskea kokonaisveroasteensa. Sillä on helppoa laskea omalla kulutus profiilillaan ja tuloillaan kokonaisveroaste. Laskin itselleni muutaman esimerkin. Oletin tulojeni pysyvän välillä 1500 € kk – 5000 € kk. Veroaste vaihteli välillä 55% - 59%. Kuluni ovat suhteellisen vakaat, velaton omakotitalo ja vanha auto. Ei mainittavia pääomatuloja.


Työtulo 1500

Verot 738€

Työnantaja maksut 341€

Ostovoima 762€

vero pros 58.59


 

Työtulo 3000

Verot 1366€

TA maksut 682€

Ostovoima 1634€

vero pros 55.62


 

Työtulo 5000

Verot 2366€

TA maksut 1137€

Ostovoima 2634€

vero pros 57.08

Kuten luvuista ilmenee, minä maksaisin melkoisen saman prosentin tuloista riippumatta. Todellisuudessa verotukseni olisi hiukan regressiivisempää koska kiinteistövero, sähkövero ja auton käyttömaksut ovat tuloista riippumattomia ja kulutusmenoni eivät kasva kovinkaan paljoa 2000 € kk tulojen jälkeen. Eivät myöskään laske tulojen pudotessa sen alle jos jostakin saan velkaa tai tilillä on katetta.

Laske omat verosi EVA laskurilla: http://www.totuusveroistasi.fi/


 

Verotuksen alentaminen on ollut jokaisen hallituksen tärkein tavoite siitä alkaen kun Erkki Liikanen valtionvarain ministerinä lanseerasi tunnuksen ”Verotus kevenee”. Liikasesta tuli ministeri 1987. Kokonaisveroaste oli 38,7% bruttokansantuotteesta. 2015 veroaste oli 43,1%.

Joku voi ihmetellä miksi minä maksan tuloista riippumatta noin 60% jos kerran kokonaisveroaste on miltei 20% matalampi. Syynä on pääomatulojen ja työtulojen verotuksen eriyttäminen sekä ikävä tapani tuhlata saamani rahat kulutusverojen rasittamiin tuotteisiin ja palveluihin. Säästäminen kannattaa jos veroja pelkää. Luulet että tienaat satasen kun ostat tarjouksesta tonnilla 1100 euron siivouksen kotiisi. Todellisuudessa maksat miltei 200€ arvonlisäveroa. (Onneksi en sotke joten en tarvitse siivousta.)

Kokeilin varmuuden vuoksi kuinka kävisi jos ottaisin tulot pääomatulona:

työtulo 10

pääomatulo 18000

Verot 991€

TA maksut 93€

Ostovoima 925€

vero pros 53.96


 

työtulo 10

pääomatulo 36000

Verot 1461€

TA maksut 93€

Ostovoima 1955€

vero pros 44.29


 

työtulo 10

pääomatulo 60000

Verot 2141€

TA maksut 93€

Ostovoima 3275€

vero pros 40.56

Elikkä pääomasijoittajana pääsisin keskimääräiseen veroasteeseen. Jokin mättää vieläkin, eihän voi olla niin että joku maksaa reilusti yli keskiarvon ja toinen keskiarvon. Jonkun täytyy maksaa reilusti vähemmän? Näin on. Osa pääomatulonsaajista ei maksa ollenkaan tuloveroa. Sen pystyy kiertämään aivan laillisesti jos rahaa on riittävästi. Omistaa riittävän suuren osan yrityksestä jne. Pääomatulojen verottomuus on niin yleistä että keskimääräinen veroaste on alle 5%.


 

Jos tuota verotusta haluaisi alentaa, täytyisi tehdä hiukan toisenlaista politiikkaa. Esim. kaupungissa on asuntopula ja 100 työtöntä rakentajaa. Mikä on edullisin tapa toimia?

  • Nopea ratkaisu on ampua työttömät, eivätpähän maleksi leipäjonoissa. Tätä käytettiin 1918 kuten perutun juhlakolikon kuvasta näkyi. Euroopan sosiaalinen peruskirja sen kummiskin kieltää joten EU jäsenyys vaarantuu jos ampumaan ryhtyy.

  • Toinen ja laajalti käytetty keino on rahdata työttömät ulkomaille töihin. Itä-Euroopan maat näin tekevät ja saamme viikoittain lukea lehdistä Viron, Puolan, Tsekin … talousihmeistä. (Ihme ettei Hesari ole vielä keksinyt laskea Viron työllistymistä. Saisi juhlavat luvut kun laskisi jokaisen Suomeen lähtevän laivan matkustajamäärät yhteen ja kirjoittaisi. Viron työttömyys alentunut kuukauden aikana 640 000 henkilöllä.)

  • Suomessa yleisin tapa on maksaa työttömille pienehkö korvaus jolla he pysyvät hengissä. Korvauksia on monta erilaista. Ansiosidonnainen on melko kevyt, hallintokuluja ei juuri ole, se ei myöskään rasita valtiota koska maksu tulee yksityisiltä työttömyyskassoilta. (Ansiosidonnainen on peruspäivärahan päälle tuleva osuus. Peruspäiväraha osuuden maksaa valtio eli veronmaksajat.)

  • Peruspäiväraha on kevyt maksaa, hallintokulut vain hiukan suuremmat kuin ansiosidonnaisessa.

  • Työmarkkinatuki on hiukan byrokraattisempi.

  • Toimeentulotuki on melko tehokas. Lähes 90% valtion maksamasta rahasta menee uhrien elättämiseen, vain 12,5% byrokratian pyörittämiseen.

  • Eräs utopistinen ajatus on pistää ne työttömät rakentamaan asuntoja. Tällöin tonnin kululla saataisiin parin tonnin asunto ja asuntopula poistuisi. Valtiot tienaisi säästämällä toimeentulotuki menot, saisi asunnon ja rosentin voiton. (vanhan kansan liikemiehet tekivät rosentin voiton, ostivat markalla, myivät kahdelle. Siihen matemaattiseen viisauteen pohjautuu monen nykyisin rikkaan peritty omaisuus.)

Noita vaihtoehtoja kun tutkii, hiukan näyttää, heikoin vaihtoehto verotuksen alentamiseen on toimeentulotuki, toisena tulee työmarkkinatuki. Tehokkain keino on työllistää ja siten muuttaa kulu tuloksi. Ellei työllistäminen kiinnosta, kouluttaa kaikki lääkäreiksi ja rahtaa ulkomaille töihin. Tuon tietäen olemme päätynyt nopeisiin ratkaisuihin.

  • Ei työllistetä.

  • Lakkautetaan koulutus.

  • Lyhennetään ansiosidonnaista.

  • Pyritään pudottamaan työttömät toimeentulotuelle.

  • Siirretään toimeentulotuki Kelalle joka tunnettuna byrokratian kehtona kykenee nostamaan maksatuskulut 100% läpikulkevasta rahasta. (Ylipalkattu johto imee kuormasta setelirahat, ammattitaidoton työvoima ei kykene hoitamaan kolikoitakaan perille.)

  • Ostetaan pommittajia niin paljon kuin velkaa saadaan.

  • Korvataan kotimainen työvoima ”edullisella” ulkomaisella.

Näyttää siltä että ”Verotus kevenee” saadaan odottaa. Leipäjonoissa sentään on odotettavissa kasvua. Leipäjonojahan ei rahoita valtio vaan yksityiset lahjoittajat eli tämä on kustannusneutraali tapa käsitellä ylijäämä väestöä. Kuten Mikael Jungner totesi, se on myöskin ihanteellinen.


 

Lähteet:


 

]]>
1 http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236593-tunnetko-kevenneen-verotuksesi#comments Ansiotulovero Fri, 05 May 2017 12:21:08 +0000 Auvo Rouvinen http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236593-tunnetko-kevenneen-verotuksesi
Norminpurkutalkoot: Ajetaan verohallinnon alas! http://perkelix.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232775-norminpurkutalkoot-ajaetaan-verohallinnon-alas <p>Tänä vuonna joudun jälleen kerran tekemään turhia soittoja:</p><ol><li>Pyytää verottajalta verokortti työttömyysetuuksia varten.</li><li>Pyytää verottajalta freelance-verokortti koska hän on jostakin hämärästä syystä päättänyt lähettää minulle palkansaajan verokortti.</li></ol><p>Tämä hulluus sai riittää jo.</p><p>Verottajan kuuluisi itse tietää, että omassa tapauksessani päätoimentulo on työmarkkinatuki. Tiedotan löytyvät jo verohalinnon tietokannasta. Tämän tiedon nojalla verottaja voisi hyvinkin lähetä KELA:lle verokortti työttömyysetuuksia varten ihan itse. Minun ei pitäisi tarvita kertoa verottajalle joka hemmetin vuoden alussa, että niin tehdään.</p><p>Sitten niin kauan kuin en ole pyytänyt siirtoa takaisin palkansaajien kategoriaan, verottajan kuuluisi aina lähetä minulle freelance-verokortin. Näin ei kuitenkaan aina käy. Aina välillä joudun vuoden alussa pyytämään erikseen, että korvataan palkasaajan verokortin freelance-verokortilla.</p><p>Kysymys kuuluu:</p><p><em>Onko verohallinto niin samperin ammattitaidoton laitos, että tähän ei kyetä ilman sitä, että joutuisin joka hemmetin vuosi soittamaan pyytämällä korvaavia verokortteja 2 kappaleeta?</em></p><p>Ihan oikeasti. Sai riittää jo.</p><p><strong>Ajetaan verohallinnon alas!</strong></p><p>Verohallinnon kuuluisi osata hoitaa nämä verokorttiasiat itsenäisesti ilman sitä, että joka vuoden alussa kansalainen joutuisi itse tilamaan korvaavaa verokorttia. Tiedothan löytyvät jo verohallinnon tietokannasta.</p><p>Sikäli kun tämä on näemmä verohallinnolta liikaa vaadittu, päätös on selvä:</p><p>Ajetaan verohallinnon alas.</p><p>Korvataan 90% sen henkilöstöä ohjelmistolla jolla verotusprosentit julkaistaan automaattisesti joka vuoden alussa niin KELA:lle kuin työnantajille. Jos henkilö pyytää siirtyä freelance-kategoriaan (tai sieltä takaisin palkansaajan kategoriaan), muutos pysyy niin kauan kuin henkilö itse ei ole pyytänyt toisin. Mikäli henkilöllä on useita toimeentulolähteitä, ohelmisto kykenee ratkaisemaan, mikä niistä on päätoimentulo, ja laskemaan kaikki prosentit oikein yhtenä kokonaisuutena. Mihinkään ikävään mätkyyn ei saisi päätyä jos prosentit laskettiin oikein heti alusta pitäen.</p><p>Korvataan siis verohallinnon lähes kokonaisuudessaan ohjelmistolla ja annetaan sen ammattitaidottomille verottajille potkut. N-Y-T nyt.</p><p>Tämä on nyt niitä norminpurkutalkkoja johon Juha Sipilän ei tunnu kykenevän.</p><p>Tehdään se!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänä vuonna joudun jälleen kerran tekemään turhia soittoja:

  1. Pyytää verottajalta verokortti työttömyysetuuksia varten.
  2. Pyytää verottajalta freelance-verokortti koska hän on jostakin hämärästä syystä päättänyt lähettää minulle palkansaajan verokortti.

Tämä hulluus sai riittää jo.

Verottajan kuuluisi itse tietää, että omassa tapauksessani päätoimentulo on työmarkkinatuki. Tiedotan löytyvät jo verohalinnon tietokannasta. Tämän tiedon nojalla verottaja voisi hyvinkin lähetä KELA:lle verokortti työttömyysetuuksia varten ihan itse. Minun ei pitäisi tarvita kertoa verottajalle joka hemmetin vuoden alussa, että niin tehdään.

Sitten niin kauan kuin en ole pyytänyt siirtoa takaisin palkansaajien kategoriaan, verottajan kuuluisi aina lähetä minulle freelance-verokortin. Näin ei kuitenkaan aina käy. Aina välillä joudun vuoden alussa pyytämään erikseen, että korvataan palkasaajan verokortin freelance-verokortilla.

Kysymys kuuluu:

Onko verohallinto niin samperin ammattitaidoton laitos, että tähän ei kyetä ilman sitä, että joutuisin joka hemmetin vuosi soittamaan pyytämällä korvaavia verokortteja 2 kappaleeta?

Ihan oikeasti. Sai riittää jo.

Ajetaan verohallinnon alas!

Verohallinnon kuuluisi osata hoitaa nämä verokorttiasiat itsenäisesti ilman sitä, että joka vuoden alussa kansalainen joutuisi itse tilamaan korvaavaa verokorttia. Tiedothan löytyvät jo verohallinnon tietokannasta.

Sikäli kun tämä on näemmä verohallinnolta liikaa vaadittu, päätös on selvä:

Ajetaan verohallinnon alas.

Korvataan 90% sen henkilöstöä ohjelmistolla jolla verotusprosentit julkaistaan automaattisesti joka vuoden alussa niin KELA:lle kuin työnantajille. Jos henkilö pyytää siirtyä freelance-kategoriaan (tai sieltä takaisin palkansaajan kategoriaan), muutos pysyy niin kauan kuin henkilö itse ei ole pyytänyt toisin. Mikäli henkilöllä on useita toimeentulolähteitä, ohelmisto kykenee ratkaisemaan, mikä niistä on päätoimentulo, ja laskemaan kaikki prosentit oikein yhtenä kokonaisuutena. Mihinkään ikävään mätkyyn ei saisi päätyä jos prosentit laskettiin oikein heti alusta pitäen.

Korvataan siis verohallinnon lähes kokonaisuudessaan ohjelmistolla ja annetaan sen ammattitaidottomille verottajille potkut. N-Y-T nyt.

Tämä on nyt niitä norminpurkutalkkoja johon Juha Sipilän ei tunnu kykenevän.

Tehdään se!

]]>
3 http://perkelix.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232775-norminpurkutalkoot-ajaetaan-verohallinnon-alas#comments Ansiotulovero Freelancer Mon, 06 Mar 2017 11:18:45 +0000 Martin-Éric Racine http://perkelix.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232775-norminpurkutalkoot-ajaetaan-verohallinnon-alas
Negatiivinen tulovero http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218235-negatiivinen-tulovero <p>Aina kun puhutaan kansalaispalkasta, syntyy hirmuinen huuto. Se maksaa liikaa. Tietysti se näyttää maksavan. Oletetaan että jokaiselle annetaan tonni käteen kuukaudessa. Valtion meno on noin 5 000 000 000 e kk. Huutajat eivät huomioi sitä että valtio verottaa palkan suurituloisilta pois. Vain bruttosumma kauhistuttaa.</p><p>Milton Friedman esitti aikoinaan negatiivisen tuloveron käsitteen. Idea ei ole hänen mutta hänen popularisoimansa joten menköön kunnia hänelle. (Se varmaan helpottaa monia äärioikeistolaisia hyväksymään asian. Jopa SDP voisi ehdotuksen niellä, onhan takana pyhä Milton.)</p><p>Oletetaan että valtio maksaa alle tonnin tienaaville niin että käteen jää 1000 e kk. Nyt kulu onkin aika paljon pienempi. Vain noin miljoona suomaista (jos hyväksytään vain työikäiset) saisi tuon korvauksen. Summa putosi viidennekseen. Suuri se silti on. Jos ei huomioida muita tulonsiirtoja. Jos taas vähennetään peruspäiväraha, toimeentulotuki ja noin 30 muuta avustusta, huomataan että summa ei olekaan suuri. Byrokratiaa säästyisi melkoisesti jo noin pienen negatiivisen tuloveron avulla. Lisä säästöjä tulisi jos mukaan laskettaisiin koko perhe niin että lapset huomioitaisiin kulutusyksikköinä.</p><p>En viitsi käydä laskemaan tarkkoja lukuja enkä edes sitä kuinka verotus täytyisi toteuttaa niin ettei kannustin loukkuja ilmaannu. Nykyinen verotus tukineen menee yksin elävältä suunnilleen:</p><p>(Tulot &ndash; 1000 e) x 0,6 = vero.</p><p>Nollatuloilla tienaa siis noin 600 e tukina.</p><p>1000 e kk tuloilla</p><p>Verot ja maksut lisättynä työnantajamaksuilla</p><p>VEROT YHTEENSÄ: 41.81%</p><p>VEROT EUROINA: 518&euro;</p><p>&nbsp;</p><p>2000 e kk tuloilla:</p><p>Verot ja maksut lisättynä työnantajamaksuilla</p><p>VEROT YHTEENSÄ: 44.73%</p><p>VEROT EUROINA: 1109&euro;</p><p>&nbsp;</p><p>3000 e kk tuloilla:</p><p>Verot ja maksut lisättynä työnantajamaksuilla</p><p>VEROT YHTEENSÄ: 48.82%</p><p>VEROT EUROINA: 1816&euro;</p><p>Pikaisesti EVA:n laskurilla noi katsoin. Laskurilla voit selvittää omat verosi.</p><p><a href="http://www.totuusveroistasi.fi/" title="http://www.totuusveroistasi.fi/">http://www.totuusveroistasi.fi/</a></p><p>Toimeentulotuki, asumistuki ja työttömyyskorvaus laskuri löytyvät Kelan sivuilta.</p><p><a href="http://www.kela.fi/laskurit" title="http://www.kela.fi/laskurit">http://www.kela.fi/laskurit</a></p><p><br />&nbsp;</p><p>Mikäli negatiivinen tulovero määriteltäisiin niin että summalla tulee toimeen, aika monen elämä helpottuisi. Niin asiakkaiden kun toimeentulo byrokratiaa pyörittävien. Asiakkailla jäisi turha paperityö ja byrokraatit vapautuisivat kokonaan työstä. Jos perskeko todella haluaa karsia byrokraatteja, tuossa on helppo keino.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aina kun puhutaan kansalaispalkasta, syntyy hirmuinen huuto. Se maksaa liikaa. Tietysti se näyttää maksavan. Oletetaan että jokaiselle annetaan tonni käteen kuukaudessa. Valtion meno on noin 5 000 000 000 e kk. Huutajat eivät huomioi sitä että valtio verottaa palkan suurituloisilta pois. Vain bruttosumma kauhistuttaa.

Milton Friedman esitti aikoinaan negatiivisen tuloveron käsitteen. Idea ei ole hänen mutta hänen popularisoimansa joten menköön kunnia hänelle. (Se varmaan helpottaa monia äärioikeistolaisia hyväksymään asian. Jopa SDP voisi ehdotuksen niellä, onhan takana pyhä Milton.)

Oletetaan että valtio maksaa alle tonnin tienaaville niin että käteen jää 1000 e kk. Nyt kulu onkin aika paljon pienempi. Vain noin miljoona suomaista (jos hyväksytään vain työikäiset) saisi tuon korvauksen. Summa putosi viidennekseen. Suuri se silti on. Jos ei huomioida muita tulonsiirtoja. Jos taas vähennetään peruspäiväraha, toimeentulotuki ja noin 30 muuta avustusta, huomataan että summa ei olekaan suuri. Byrokratiaa säästyisi melkoisesti jo noin pienen negatiivisen tuloveron avulla. Lisä säästöjä tulisi jos mukaan laskettaisiin koko perhe niin että lapset huomioitaisiin kulutusyksikköinä.

En viitsi käydä laskemaan tarkkoja lukuja enkä edes sitä kuinka verotus täytyisi toteuttaa niin ettei kannustin loukkuja ilmaannu. Nykyinen verotus tukineen menee yksin elävältä suunnilleen:

(Tulot – 1000 e) x 0,6 = vero.

Nollatuloilla tienaa siis noin 600 e tukina.

1000 e kk tuloilla

Verot ja maksut lisättynä työnantajamaksuilla

VEROT YHTEENSÄ: 41.81%

VEROT EUROINA: 518€

 

2000 e kk tuloilla:

Verot ja maksut lisättynä työnantajamaksuilla

VEROT YHTEENSÄ: 44.73%

VEROT EUROINA: 1109€

 

3000 e kk tuloilla:

Verot ja maksut lisättynä työnantajamaksuilla

VEROT YHTEENSÄ: 48.82%

VEROT EUROINA: 1816€

Pikaisesti EVA:n laskurilla noi katsoin. Laskurilla voit selvittää omat verosi.

http://www.totuusveroistasi.fi/

Toimeentulotuki, asumistuki ja työttömyyskorvaus laskuri löytyvät Kelan sivuilta.

http://www.kela.fi/laskurit


 

Mikäli negatiivinen tulovero määriteltäisiin niin että summalla tulee toimeen, aika monen elämä helpottuisi. Niin asiakkaiden kun toimeentulo byrokratiaa pyörittävien. Asiakkailla jäisi turha paperityö ja byrokraatit vapautuisivat kokonaan työstä. Jos perskeko todella haluaa karsia byrokraatteja, tuossa on helppo keino.

]]>
0 http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218235-negatiivinen-tulovero#comments Ansiotulovero Negatiivinen tulovero Perustulo Thu, 09 Jun 2016 18:47:12 +0000 Auvo Rouvinen http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218235-negatiivinen-tulovero
Naisvalitus - womansmurmur http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210631-naisvalitus-womansmurmur <p>Naisvalitus - womansmurmur</p><p>Joku naiskirjailija on sanonut: &quot;Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka ovat eri mieltä kuin feministit&quot;. Tästä on se seuraus, että helvetissä on enemmän porukkaa kuin taivaassa. Onhan jokainen mies potentiaalinen raiskaaja.</p><p>Kun Väestöliiton tutkijan Heli Vaarasen kirjoitus Helsingin Sanomissa nosti esiin feministien vastaiskun, katson asiakseni tuoda miestasa-arvon näkökulmaa asiaan.</p><p>Feministien vuoro-palstalla Hesarissa Heli Vaarasen tulkintaa vastaan hyökänneet jyväskyläläisfeministit toivat esiin uuden käsitteen - naisvalitus eli englanniksi womansmurmur (lievästi käännettynä) tai womanswhining. Siihen sisältyy se tyypillinen feministinen idea, etteivät miehet voi mitenkään ymmärtää naisia ja siksi miehet ovat aina väärässä keskustellessaan naisten kanssa. Koska miehet eivät ymmärrä naisia, naisten valitus on aina oikeutettua ja luonnollista.</p><p>Myönnän, etten ymmärrä naisia, joten tässä tulee ei-feministinen miesnäkökulma asiaan.</p><p>Ensinnäkin, naiset vaativat kotitöiden jakamista tasan. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että parisuhteessa elävät miehet tekevät paljon enemmän yhteenlaskettua ansio- ja kotityötä kuin heidän kumppaninsa. Myös silloin, kun perheen nuorin lapsi on alle 6-vuotias. (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:73, Piekkola H. ja O.-P. Ruuskanen: Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö, löytyy verkosta). Miksi vain kotityöt pitää tasata, eikö miesten suurempi panostus ansiotöissä vaikuta mihinkään? Katso kuvaa yllä!</p><p>Miksi feministit haluavat poimia rusinat pullasta? Feministien vuoro - sivulla vedotaan Anneli Miettisen tutkimuksiin, joissa alle 6-vuotiaan lapsen perheissä <strong>kyselytutkimuksen</strong> mukaan miehet ja naiset tekevät YHTÄ PALJON ansio- ja kotöitä. Mutta suomalaiset ja ulkomaiset ajankäyttötutkijat varoittavat luottamasta puhelinhaastateluina tehtyihin ajankäytön tutkimuksiin. Ihmiset eivät muista luotettavasti, mitä he ovat tehneet edellisellä viikolla. Lisäksi kotityön käsite on keittiöajattelukeskeinen. Joka kolmas Suomessa syöty kalakilo on kotitarvekalastajien pyytämää. Mutta kotitarvekalastus ja siihen liittyvä kalan perkaus eivät ole kotityötä. Se muuttuu kotityöksi vasta kun kala ylittää keittiön kynnyksen. Sen sijaan kalan hakeminen torilta, kauppahallista tai kaupasta on kotityötä matka-aikoineen. Myös eräisiin muihin &quot;miesten&quot; askareisiin liittyy samanlaista vähättelyä, ne ovat miehen vapaa-aikaa. Sukkien, vaatteiden, meikkien ym. tarvikkeiden ostaminen on kotityötä, tietysti.</p><p>Suomi on mieselättäjäyhteiskunta. Naiset tekevät alle 80 % miesten ansiotyötunneista. Tämän vuoksi miehet ansaitsevat enemmän, mutta tuntipalkka miehillä ja naisilla on sama. Koska miehet ovat niin paljon ahkerampia, progressiivinen&nbsp; verotus iskee heihin. Henkilökohtaisista veroista miehet maksoivat vuonna 2013 noin 61 % ja naiset vain 39 %, vaikka miehiä ja naisia on työmarkkinoilla yhtä paljon. Tiesittekö, että valtionveroa maksaa noin miljoona miestä ja vain noin puoli miljoonaa naista?</p><p>Toiseksi, feministitutkijat ovat kehittäneet metatyön käsitteen. Eli naisilla menee paljon aikaa asioiden vatvomiseen tippaleipäaivoissaan. Sen kyllä uskon. Naisten tippaleipäaivot prosessoivat koko ajan sellaista, mitä miesten putkiaivot eivät pysty tekemään vaikka haluaisivat. Jos lähetetään mies ja nainen kauppaan ostamaan perheen peruselintarvikkeita (leipää, juustoa, maitoa, jugurttia, muroja, perunaa jne), väitän että mies tekee ostokset alle puolessa siitä ajasta kuin nainen. Olen ostanut samaa jugurttia jo viisi vuotta, koska se on riittävän maukasta minulle. Jugurttihyllyssä on satoja vaihtoehtoja ja metatyöläinen saa siinä kulumaan monta minuuttia valitessaan tällä kertaa sopivinta. Kun mies menee ostamaan kengät (mieluiten ilman vaimon apua), hän kertoo myyjälle, mihin käyttötarkoitukseen ne tulevat ja ostaa ensimmäiset mustat, jotka sopivat jalkaan (muun väriset ovat homojen hommaa). Ostosreissu on miehen mielestä ärsyttävästi epäonnistunut, jos ensimmäisestä kaupasta ei löydy tai jos joutuu sovittamaan yli kolme paria.</p><p>Kun nainen menee kenkäostoksille, mies ei lähde suin surminkaan mukaan, sillä nainen käy eri liikeissä sovittamassa vähintään sataa paria, ostaa kaksi paria, koska ei osaa päättää kumpi väri kahdesta yhtä kivasta sopii paremmin ja ostaa vielä kolmannetkin, jotka eivät sovi jalkaan, mutta ovat muuten vaan niin ihanat.</p><p>Kolmanneksi naiset valittavat, että heillä on vähemmän vapaa-aikaa kuin miehillä. Mietitte varmaan, miten se on mahdollista, jos miehet tekevät enemmän ansio- ja kotityötä kuin naiset. Se loppu aika ei olekaan vapaa-aikaa, vaan se on jaettu kahtia, sillä henkilökohtaisia tarpeita ei tehdä vapaa-ajalla. Henkilökohtaisia tarpeita ovat meikkaus, parran ajaminen, hampaiden pesu, vaatteiden pukeminen, syöminen, suihkussa, saunassa ja ammeessa käynti sekä nukkuminen, jota naiset myös tekevät miehiä enemmän. Vasta näistä yli menevä loppuaika on &quot;vapaa-aikaa&quot; ja kun lukee henkilökohtaisten tarpeiden listan, ymmärtää, että todella, naisilla on vähemmän &quot;vapaa-aikaa&quot;.</p><p>Feministinen tilastojen tulkinta on varsin valikoivaa. Mutta totuuteen kuuluu myös se, mitä jättää sanomatta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Naisvalitus - womansmurmur

Joku naiskirjailija on sanonut: "Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka ovat eri mieltä kuin feministit". Tästä on se seuraus, että helvetissä on enemmän porukkaa kuin taivaassa. Onhan jokainen mies potentiaalinen raiskaaja.

Kun Väestöliiton tutkijan Heli Vaarasen kirjoitus Helsingin Sanomissa nosti esiin feministien vastaiskun, katson asiakseni tuoda miestasa-arvon näkökulmaa asiaan.

Feministien vuoro-palstalla Hesarissa Heli Vaarasen tulkintaa vastaan hyökänneet jyväskyläläisfeministit toivat esiin uuden käsitteen - naisvalitus eli englanniksi womansmurmur (lievästi käännettynä) tai womanswhining. Siihen sisältyy se tyypillinen feministinen idea, etteivät miehet voi mitenkään ymmärtää naisia ja siksi miehet ovat aina väärässä keskustellessaan naisten kanssa. Koska miehet eivät ymmärrä naisia, naisten valitus on aina oikeutettua ja luonnollista.

Myönnän, etten ymmärrä naisia, joten tässä tulee ei-feministinen miesnäkökulma asiaan.

Ensinnäkin, naiset vaativat kotitöiden jakamista tasan. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että parisuhteessa elävät miehet tekevät paljon enemmän yhteenlaskettua ansio- ja kotityötä kuin heidän kumppaninsa. Myös silloin, kun perheen nuorin lapsi on alle 6-vuotias. (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:73, Piekkola H. ja O.-P. Ruuskanen: Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö, löytyy verkosta). Miksi vain kotityöt pitää tasata, eikö miesten suurempi panostus ansiotöissä vaikuta mihinkään? Katso kuvaa yllä!

Miksi feministit haluavat poimia rusinat pullasta? Feministien vuoro - sivulla vedotaan Anneli Miettisen tutkimuksiin, joissa alle 6-vuotiaan lapsen perheissä kyselytutkimuksen mukaan miehet ja naiset tekevät YHTÄ PALJON ansio- ja kotöitä. Mutta suomalaiset ja ulkomaiset ajankäyttötutkijat varoittavat luottamasta puhelinhaastateluina tehtyihin ajankäytön tutkimuksiin. Ihmiset eivät muista luotettavasti, mitä he ovat tehneet edellisellä viikolla. Lisäksi kotityön käsite on keittiöajattelukeskeinen. Joka kolmas Suomessa syöty kalakilo on kotitarvekalastajien pyytämää. Mutta kotitarvekalastus ja siihen liittyvä kalan perkaus eivät ole kotityötä. Se muuttuu kotityöksi vasta kun kala ylittää keittiön kynnyksen. Sen sijaan kalan hakeminen torilta, kauppahallista tai kaupasta on kotityötä matka-aikoineen. Myös eräisiin muihin "miesten" askareisiin liittyy samanlaista vähättelyä, ne ovat miehen vapaa-aikaa. Sukkien, vaatteiden, meikkien ym. tarvikkeiden ostaminen on kotityötä, tietysti.

Suomi on mieselättäjäyhteiskunta. Naiset tekevät alle 80 % miesten ansiotyötunneista. Tämän vuoksi miehet ansaitsevat enemmän, mutta tuntipalkka miehillä ja naisilla on sama. Koska miehet ovat niin paljon ahkerampia, progressiivinen  verotus iskee heihin. Henkilökohtaisista veroista miehet maksoivat vuonna 2013 noin 61 % ja naiset vain 39 %, vaikka miehiä ja naisia on työmarkkinoilla yhtä paljon. Tiesittekö, että valtionveroa maksaa noin miljoona miestä ja vain noin puoli miljoonaa naista?

Toiseksi, feministitutkijat ovat kehittäneet metatyön käsitteen. Eli naisilla menee paljon aikaa asioiden vatvomiseen tippaleipäaivoissaan. Sen kyllä uskon. Naisten tippaleipäaivot prosessoivat koko ajan sellaista, mitä miesten putkiaivot eivät pysty tekemään vaikka haluaisivat. Jos lähetetään mies ja nainen kauppaan ostamaan perheen peruselintarvikkeita (leipää, juustoa, maitoa, jugurttia, muroja, perunaa jne), väitän että mies tekee ostokset alle puolessa siitä ajasta kuin nainen. Olen ostanut samaa jugurttia jo viisi vuotta, koska se on riittävän maukasta minulle. Jugurttihyllyssä on satoja vaihtoehtoja ja metatyöläinen saa siinä kulumaan monta minuuttia valitessaan tällä kertaa sopivinta. Kun mies menee ostamaan kengät (mieluiten ilman vaimon apua), hän kertoo myyjälle, mihin käyttötarkoitukseen ne tulevat ja ostaa ensimmäiset mustat, jotka sopivat jalkaan (muun väriset ovat homojen hommaa). Ostosreissu on miehen mielestä ärsyttävästi epäonnistunut, jos ensimmäisestä kaupasta ei löydy tai jos joutuu sovittamaan yli kolme paria.

Kun nainen menee kenkäostoksille, mies ei lähde suin surminkaan mukaan, sillä nainen käy eri liikeissä sovittamassa vähintään sataa paria, ostaa kaksi paria, koska ei osaa päättää kumpi väri kahdesta yhtä kivasta sopii paremmin ja ostaa vielä kolmannetkin, jotka eivät sovi jalkaan, mutta ovat muuten vaan niin ihanat.

Kolmanneksi naiset valittavat, että heillä on vähemmän vapaa-aikaa kuin miehillä. Mietitte varmaan, miten se on mahdollista, jos miehet tekevät enemmän ansio- ja kotityötä kuin naiset. Se loppu aika ei olekaan vapaa-aikaa, vaan se on jaettu kahtia, sillä henkilökohtaisia tarpeita ei tehdä vapaa-ajalla. Henkilökohtaisia tarpeita ovat meikkaus, parran ajaminen, hampaiden pesu, vaatteiden pukeminen, syöminen, suihkussa, saunassa ja ammeessa käynti sekä nukkuminen, jota naiset myös tekevät miehiä enemmän. Vasta näistä yli menevä loppuaika on "vapaa-aikaa" ja kun lukee henkilökohtaisten tarpeiden listan, ymmärtää, että todella, naisilla on vähemmän "vapaa-aikaa".

Feministinen tilastojen tulkinta on varsin valikoivaa. Mutta totuuteen kuuluu myös se, mitä jättää sanomatta.

]]>
2 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210631-naisvalitus-womansmurmur#comments Ansiotulovero Epätasa-arvo Kotitaloudet Palkkaero Tasa-arvo Tue, 26 Jan 2016 13:08:00 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210631-naisvalitus-womansmurmur
Suomen verotuksen kansainvälinen vertailukelpoisuus http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207250-verotuksen-vertailukelpoisuus <p>Kun vertailuja julkaistaan siitä miten suomalaisia verotetaan &nbsp;muden maiden kansalaisiin verrattuna, niin vertailu ei ole pätevä ellei samalla oteta huomioon sitä mitä etuja kansalainen saa maksamiaan veroja vastaan.</p><p>Muissa maissa veroja maksamalla rahoitettavat edut kansalaisille voivat tietenkin olla paremmat kuin suomalaisten veronmaksajien edut, mutta ainakin minulla on sellainen käsitys että suomalaiset saavat valtiolta enemmän kuin muiden maiden kansalaiset. Lisäksi edun saajia ovat Suomessa myös rikkaat, eikä vain köyhät.</p><p>Suomalaisille rikkaille tulee ainakin seuraavat edut:</p><p>*äitiyspakkaus</p><p>*lapsilisät</p><p>*neuvolapalvelut</p><p>*terveyspalvelut</p><p>*lasten ilmainen koulutus&nbsp;</p><p>*työttömyyskorvaukset tulevat myös isotuloisille työttömäksi joutuneille, vieläpä isommat korvaukset mitä köyhille, jotka joutuvatkin tyytymään vain satasiin.</p><p>*eläkkeet ja vanhuspalvelut.</p><p>Verotuksia ei tietenkään voi maittain verrata ilman että verrataan myös kansalaisille veroilla kustannettuja palveluja.</p><p>Ilman tämän seikan huomioonottamista verotuslukujen esittely on pelkkää dis- informaatiota. Se ei anna &nbsp;kunnon tietoa ja tieto voi olla jopa väärää ja harhaanjohtavaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun vertailuja julkaistaan siitä miten suomalaisia verotetaan  muden maiden kansalaisiin verrattuna, niin vertailu ei ole pätevä ellei samalla oteta huomioon sitä mitä etuja kansalainen saa maksamiaan veroja vastaan.

Muissa maissa veroja maksamalla rahoitettavat edut kansalaisille voivat tietenkin olla paremmat kuin suomalaisten veronmaksajien edut, mutta ainakin minulla on sellainen käsitys että suomalaiset saavat valtiolta enemmän kuin muiden maiden kansalaiset. Lisäksi edun saajia ovat Suomessa myös rikkaat, eikä vain köyhät.

Suomalaisille rikkaille tulee ainakin seuraavat edut:

*äitiyspakkaus

*lapsilisät

*neuvolapalvelut

*terveyspalvelut

*lasten ilmainen koulutus 

*työttömyyskorvaukset tulevat myös isotuloisille työttömäksi joutuneille, vieläpä isommat korvaukset mitä köyhille, jotka joutuvatkin tyytymään vain satasiin.

*eläkkeet ja vanhuspalvelut.

Verotuksia ei tietenkään voi maittain verrata ilman että verrataan myös kansalaisille veroilla kustannettuja palveluja.

Ilman tämän seikan huomioonottamista verotuslukujen esittely on pelkkää dis- informaatiota. Se ei anna  kunnon tietoa ja tieto voi olla jopa väärää ja harhaanjohtavaa.

]]>
12 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207250-verotuksen-vertailukelpoisuus#comments Ansiotulovero Thu, 26 Nov 2015 06:43:44 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207250-verotuksen-vertailukelpoisuus
EVA: Suomen palkkaverotus on kilpailijamaita kireämpää http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200814-eva-suomen-palkkaverotus-on-kilpailijamaita-kireampaa <p>Elinkeinoelämän&nbsp;valtuuskunta EVA julkaisi perjantaina (21.8.2015) päivitetyn version <a href="http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2015/08/EVA_Fakta_Verojen_kirja_2_painos.pdf">Verojen kirjasta</a>. Lehdistötiedotteessa<a href="http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2015/08/Lehdist%C3%B6tiedote_Verojen_kirja2.pdf"> huomautettiin</a>, että Suomen palkkaverotus on kilpailijamaita kireämpää erityisesti keski- ja suurituloisten osalta - ero Ruotsi hyväksi on jopa seitsemän prosenttiyksikköä. Tämä on ristiriidassa&nbsp;niiden vasemmistopopulististen&nbsp;vaatimusten kanssa, jotka haluaisivat vielä <a href="http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/urpilainen+latkaisemassa+suurituloisille+valiaikaisen+solidaarisuusveron/a827084?service=mobile&amp;page=2">entisestään kiristää</a> nykyistä solidaarisuusveroa.</p><p><strong>Ruotsi verottaa Suomea kevyemmin keski- ja suurituloisia</strong><br />Palkkaverotus vertailu Suomen ja Ruotsin välillä on karua luettavaa. Maiden kokonaisverotus on suunnilleen sama 44 prosenttia, mutta erot syntyvät keski- ja suurituloisten verotuksessa. Siinä vaiheessa, kun keskiluokkaisen verotus Ruotsissa on peräti seitsemän prosenttiyksikköä kevyempää, niin maata voi&nbsp;nimittää veroparatiisiksi - tai Suomea ahkeruutta ja koulutusta yliverottavaksi maaksi.</p><p>Miksi korkeasti koulutettujen palkkaverotus ei saisi ylittää kilpailijamaita? Kuvitellaan, että ulkomainen lääketehdas hakee tutkimusyksikölleen sijoituspaikkaa eri maiden välillä - ja on päätynyt valitsemaan joko Suomen tai Ruotsin. Tutkimustyö vaatii korkean tuottavuuden ja sitä kautta kovapalkkaisia henkilöitä. Näitä henkilöitä täytyy pystyä houkuttelemaan ympäri Eurooppaa. Tällöin korkea verotus voi muodostua rekrytoinnin esteeksi.</p><p>Sivumennen mainittakoon, että ulkomaalaisomisteinen lääketehdas Bayer maksoi Suomeen<a href="http://www.iltalehti.fi/verot/2014110418807950_vr.shtml"> peräti&nbsp;91 miljoonan euron</a> edestä jo pelkästään yhteisöveroa. Ja tähän päälle vielä palkkaverot.</p><p><strong>Solidaarisuusvero on hölmöläisten keksintö</strong><br />Politikkojen puheista huolimatta, suurituloisille&nbsp;suomalaisille suunnatun&nbsp;solidaarisuusveron&nbsp;tuotot ovat olemattomat, vaikka sitä on ehditty&nbsp;kiristämään&nbsp;jo <a href="http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196968-eva-hyvatuloisten-verotusta-kiristetty-11-kertaa-vuosina-2008-2015"><u>muutaman&nbsp;kerran</u></a>. Solidaarisuusveron tulo budjettiin&nbsp;on noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on&nbsp;noin yhden kymmenesosa&nbsp;prosentin, siis noin 0,1 %,&nbsp;verran&nbsp;kaikista&nbsp;verotuloista. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu kuinka paljon solidaarisuusveron vuoksi Suomesta on muuttanut pois&nbsp;korkeasti koulutettuja henkilöitä tai jäänyt teollisia investointeja väliin.</p><p><strong>Korkein rajaveroaste vertailussa</strong><br />Suomen korkein veroaste on kilpailijamaita korkeampi. Ero Saksaan ja Iso-Britaniaan on jopa 10 prosenttiyksikköä. Siinä on korkeasti koulutetulle, hyväpalkkaiselle nuorelle mahdollisuus valita, missä maassa haluaa luoda työuransa. Puhumattakaan siitä, jos joku kotimaahan jäänyt suomalainen haluaa palkkatyöllä saavuttaa jotakin.</p><ul><li>Suomi 57,2​</li><li>Ruotsi 56,9</li><li>Alankomaat 53,4</li><li>Saksa 47,5</li><li>Iso-Britannia 47,0</li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi perjantaina (21.8.2015) päivitetyn version Verojen kirjasta. Lehdistötiedotteessa huomautettiin, että Suomen palkkaverotus on kilpailijamaita kireämpää erityisesti keski- ja suurituloisten osalta - ero Ruotsi hyväksi on jopa seitsemän prosenttiyksikköä. Tämä on ristiriidassa niiden vasemmistopopulististen vaatimusten kanssa, jotka haluaisivat vielä entisestään kiristää nykyistä solidaarisuusveroa.

Ruotsi verottaa Suomea kevyemmin keski- ja suurituloisia
Palkkaverotus vertailu Suomen ja Ruotsin välillä on karua luettavaa. Maiden kokonaisverotus on suunnilleen sama 44 prosenttia, mutta erot syntyvät keski- ja suurituloisten verotuksessa. Siinä vaiheessa, kun keskiluokkaisen verotus Ruotsissa on peräti seitsemän prosenttiyksikköä kevyempää, niin maata voi nimittää veroparatiisiksi - tai Suomea ahkeruutta ja koulutusta yliverottavaksi maaksi.

Miksi korkeasti koulutettujen palkkaverotus ei saisi ylittää kilpailijamaita? Kuvitellaan, että ulkomainen lääketehdas hakee tutkimusyksikölleen sijoituspaikkaa eri maiden välillä - ja on päätynyt valitsemaan joko Suomen tai Ruotsin. Tutkimustyö vaatii korkean tuottavuuden ja sitä kautta kovapalkkaisia henkilöitä. Näitä henkilöitä täytyy pystyä houkuttelemaan ympäri Eurooppaa. Tällöin korkea verotus voi muodostua rekrytoinnin esteeksi.

Sivumennen mainittakoon, että ulkomaalaisomisteinen lääketehdas Bayer maksoi Suomeen peräti 91 miljoonan euron edestä jo pelkästään yhteisöveroa. Ja tähän päälle vielä palkkaverot.

Solidaarisuusvero on hölmöläisten keksintö
Politikkojen puheista huolimatta, suurituloisille suomalaisille suunnatun solidaarisuusveron tuotot ovat olemattomat, vaikka sitä on ehditty kiristämään jo muutaman kerran. Solidaarisuusveron tulo budjettiin on noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on noin yhden kymmenesosa prosentin, siis noin 0,1 %, verran kaikista verotuloista. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu kuinka paljon solidaarisuusveron vuoksi Suomesta on muuttanut pois korkeasti koulutettuja henkilöitä tai jäänyt teollisia investointeja väliin.

Korkein rajaveroaste vertailussa
Suomen korkein veroaste on kilpailijamaita korkeampi. Ero Saksaan ja Iso-Britaniaan on jopa 10 prosenttiyksikköä. Siinä on korkeasti koulutetulle, hyväpalkkaiselle nuorelle mahdollisuus valita, missä maassa haluaa luoda työuransa. Puhumattakaan siitä, jos joku kotimaahan jäänyt suomalainen haluaa palkkatyöllä saavuttaa jotakin.

  • Suomi 57,2​
  • Ruotsi 56,9
  • Alankomaat 53,4
  • Saksa 47,5
  • Iso-Britannia 47,0
]]>
5 http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200814-eva-suomen-palkkaverotus-on-kilpailijamaita-kireampaa#comments Kotimaa Ansiotulovero Palkkavero Ruotsi Solidaarisuusvero Vertailu Sun, 23 Aug 2015 17:28:51 +0000 Mikko Savelius http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200814-eva-suomen-palkkaverotus-on-kilpailijamaita-kireampaa
Työmarkkinatuki ja tuloverotus http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198532-tyomarkkinatuki-ja-tuloverotus <p>Professori Heikki Hiilamo on todennut työmarkkinatuen verotuksen turhaksi, koska työmarkkinatuella elävä joutuu turvautumaan toimeentulotukeen muun muassa näitä veroja maksaakseen. Itse esittäisin ongelman pikemminkin vaatimukseksi tuloverotuksen yleiseksi yhtenäistämiseksi, pääomaverotusta lukuun ottamatta.</p><p>Ongelma juontuu jostain 1980 -luvulta, jolloin ansiotuloa ruvettiin suosimaan etuustuloihin nähden ilmeisesti kuvitellun kannustusvaikutuksen vuoksi. Myöhemmin eläketulon verotusta taivutettiin ansiotulon verotuksen suuntaan pienten eläkkeiden osalta. Etuustulot jäivät ankarimmin verotetuiksi. Tätä pehmentää, että toimeentulotuki ja asumistuki ovat verottomia mistä seuraa, että Hiilamon esittämä ongelma jää huonosti määritellyksi: Pienituloisen kokonaisveroaste riippuu hänen saamiensa verottomien tulojen ja verollisten tulojen summasta ja suhteesta.</p><p>Työmarkkinatuen perusmäärä on 8640 euroa vuodessa. Siitä menee Helsingissä kuntaveroa sekä sairaanhoitomaksua ynnä Yleveroa 16 % eli 1352 euroa vuodessa.</p><p>Saman suuruisesta eläkkeestä tai vastaavasta ansiotulosta menee ainoastaan Yleveroa 58 euroa, veroasteen ollessa alle prosentin.</p><p>Vastaava verotettava ansiotulo saadaan, kun 9109,5&nbsp; euron ansiotulosta vähennettään siirretty palkka, eli palkansaajan ansiosidonnaiset vakuutusmaksut jolloin verotettavaksi ansiotuloksi jä 8640 euroa.</p><p>Takuueläke on hieman työmarkkinatukea korkeampi. Näillä tulotasoilla tulonsaaja on oikeutettu verottomaan asumistukeen, mikä alentaa efektiivistä veroastetta.</p><p>Pienimmät tuntipalkat lienevät 8 euron paikkeilla jolloin kuukausipalkka on 150 * 8 =&nbsp; 1200 euroa /kk vastaten noin 15 000 euron vuosiansioita. Tästä varsinaiset verot ilman paivärahamaksuja ovat&nbsp; Helsingissä&nbsp; noin 660 euroa, joten selvästi korkeammasta tulosta joutuu palkansaaja maksamaan selvästi vähemmän veroa kuin työmarkkinatuella sinnittelevä.</p><p>Voidaan helposti tulla johtopäätökseen, että henkilöverotuksen eri tulolajien erilainen kohtelu ei ole tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuusmielessä perusteltua.&nbsp; Olisi siis luovuttava erillisistä perus-, eläke-, ansiotulo- ja työtulovähennyksistä jolloin taulukko kohtelisi kaikkia tulonsaajia samoin.</p><p>Sen sijaan etuuksien verottomuutta en professori Hiilamon tavoin kannata. Asumistuki ja toimeentulotuki olisi myönnettävä verolllisina, toimeentulotuki tietenkin noin kuntaveron määrällä korotettuna. Verotuksen oikeudenmukaisuus toteutuu nimenomaan veron määrän suhteessa tuloon, ei mitenkään muuten.</p><p>Yleistä pääomatuloveroa ei ole syytä tuoda henkilöverotuksen progression piiriin monestakaan syystä, joista yksi on sijoitusten ajallisen allokaation ongelma kalenteritulon suhteen. Pääomatuloverotus tulisi kuitenkin saattaa sisäisesti neutraaliksi mikä merkitsee lobbarikieltoa verohallitukseen. Nykyinen yli 30 prosentin pääomatuloveroaste on vähintäänkin riittävä ylittäen useimpien ansiotulonsaajien veroasteen ilman ansiontulon vakuutusmaksuja, jotka eivät pääomatuloa koske.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Professori Heikki Hiilamo on todennut työmarkkinatuen verotuksen turhaksi, koska työmarkkinatuella elävä joutuu turvautumaan toimeentulotukeen muun muassa näitä veroja maksaakseen. Itse esittäisin ongelman pikemminkin vaatimukseksi tuloverotuksen yleiseksi yhtenäistämiseksi, pääomaverotusta lukuun ottamatta.

Ongelma juontuu jostain 1980 -luvulta, jolloin ansiotuloa ruvettiin suosimaan etuustuloihin nähden ilmeisesti kuvitellun kannustusvaikutuksen vuoksi. Myöhemmin eläketulon verotusta taivutettiin ansiotulon verotuksen suuntaan pienten eläkkeiden osalta. Etuustulot jäivät ankarimmin verotetuiksi. Tätä pehmentää, että toimeentulotuki ja asumistuki ovat verottomia mistä seuraa, että Hiilamon esittämä ongelma jää huonosti määritellyksi: Pienituloisen kokonaisveroaste riippuu hänen saamiensa verottomien tulojen ja verollisten tulojen summasta ja suhteesta.

Työmarkkinatuen perusmäärä on 8640 euroa vuodessa. Siitä menee Helsingissä kuntaveroa sekä sairaanhoitomaksua ynnä Yleveroa 16 % eli 1352 euroa vuodessa.

Saman suuruisesta eläkkeestä tai vastaavasta ansiotulosta menee ainoastaan Yleveroa 58 euroa, veroasteen ollessa alle prosentin.

Vastaava verotettava ansiotulo saadaan, kun 9109,5  euron ansiotulosta vähennettään siirretty palkka, eli palkansaajan ansiosidonnaiset vakuutusmaksut jolloin verotettavaksi ansiotuloksi jä 8640 euroa.

Takuueläke on hieman työmarkkinatukea korkeampi. Näillä tulotasoilla tulonsaaja on oikeutettu verottomaan asumistukeen, mikä alentaa efektiivistä veroastetta.

Pienimmät tuntipalkat lienevät 8 euron paikkeilla jolloin kuukausipalkka on 150 * 8 =  1200 euroa /kk vastaten noin 15 000 euron vuosiansioita. Tästä varsinaiset verot ilman paivärahamaksuja ovat  Helsingissä  noin 660 euroa, joten selvästi korkeammasta tulosta joutuu palkansaaja maksamaan selvästi vähemmän veroa kuin työmarkkinatuella sinnittelevä.

Voidaan helposti tulla johtopäätökseen, että henkilöverotuksen eri tulolajien erilainen kohtelu ei ole tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuusmielessä perusteltua.  Olisi siis luovuttava erillisistä perus-, eläke-, ansiotulo- ja työtulovähennyksistä jolloin taulukko kohtelisi kaikkia tulonsaajia samoin.

Sen sijaan etuuksien verottomuutta en professori Hiilamon tavoin kannata. Asumistuki ja toimeentulotuki olisi myönnettävä verolllisina, toimeentulotuki tietenkin noin kuntaveron määrällä korotettuna. Verotuksen oikeudenmukaisuus toteutuu nimenomaan veron määrän suhteessa tuloon, ei mitenkään muuten.

Yleistä pääomatuloveroa ei ole syytä tuoda henkilöverotuksen progression piiriin monestakaan syystä, joista yksi on sijoitusten ajallisen allokaation ongelma kalenteritulon suhteen. Pääomatuloverotus tulisi kuitenkin saattaa sisäisesti neutraaliksi mikä merkitsee lobbarikieltoa verohallitukseen. Nykyinen yli 30 prosentin pääomatuloveroaste on vähintäänkin riittävä ylittäen useimpien ansiotulonsaajien veroasteen ilman ansiontulon vakuutusmaksuja, jotka eivät pääomatuloa koske.

]]>
2 http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198532-tyomarkkinatuki-ja-tuloverotus#comments Ansiotulovero Eläkeverotus Etuuksien verotus Pääomaverotus Fri, 17 Jul 2015 18:42:55 +0000 Olli Saarinen http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198532-tyomarkkinatuki-ja-tuloverotus
EVA: Hyvätuloisten verotusta kiristetty 11 kertaa viime vuosina http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196968-eva-hyvatuloisten-verotusta-kiristetty-11-kertaa-vuosina-2008-2015 <p>Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA <a href="http://www.eva.fi/blog/2015/06/15/eva-arvio-pitkat-talkoot/">julkaisi&nbsp;arvion </a>(15.6.2015), jonka mukaan hyvätuloisten verotusta on&nbsp; merkittävästi kiristetty viime vuosina. Kiristys on tapahtunut niin veroprosentteja nostamalla, progressiota kiristämällä kuin veropohjaa laajentamalla. Kaiken kaikkiaan raportti laskee tehdyn 11 erilaista toimenpidettä.</p><ol><li>Vuonna 2013 solidaarisuusvero&nbsp;nosti yli 100 000 euroa tienaavien marginaaliveron noin 57-58 prosenttiin.</li><li>Vuonna 2015 solidaarisuusveron raja laskettiin (kiristyi)&nbsp;90 000 euroon.</li><li>Vuonna 2013 eläkeläisten ns. raippavero&nbsp;nosti yli 45 000 euron eläkettä saavien verotusta kuusi prosenttiyksikköä.</li><li>Vuonna 2012 pääomatulovero nousi 28 prosentista 30 prosenttiin.</li><li>Vuonna 2012 pääomatulovero muuttui progressiiviseksi ja nousi yli 50 000 euron osalta 32 prosenttiin.</li><li>Vuonna 2014 pääomatuloveron progressioporras laski (kiristyi)&nbsp;40 000 euroon.</li><li>Vuonna 2015 pääomatuloveron korotettu veroprosentti nousi 33 prosenttiin ja samalla raja laski&nbsp;(kiristyi)&nbsp;30 000 euroon.</li><li>Vuosina 2011-2014 listaamattomien yhtiöiden verovapaus poistui&nbsp;ja samalla vapaan pääoman jakamisen verotus muuttui osinkoverotettavaksi.</li><li>Vuonna 2012 perintö- ja lahjaverolle luotiin uusi yli 200 000 euron luokka&nbsp;veroprosentilla 16.</li><li>Vuonna 2013&nbsp;perintö- ja lahjaverolle luotiin uusi yli 1 000 000 euron luokka veroprosentilla 19.</li><li>Vuonna 2015 perintö- ja lahjaverojen kaikkia prosenttiyksiköitä nostettiin yhden verran, jolloin korkein on 20.</li></ol><p>Viime aikoina on <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/heinaluoma-mtv-n-nettikolumnissa-vaarana-hyvaosaisten-hallitus/5184008">väitetty</a>, että hyvätuloiset eivät ole osallistuneet yhteisiin solidaarisuustalkoisiin. Siinä vaiheessa kun hyvätuloisten verotus on jopa&nbsp;kuusi (6) prosenttiyksikköä <a href="http://www.kauppalehti.fi/uutiset/heinaluoma-kiristaisi-paaomatulojen-verotusta--kokoomusedustaja-tyrmaa/z539VHJN">korkeampi kuin Ruotsissa</a>, niin täällä kaivattaisiin laadukkaampaa keskustelua.</p><p>Ruotsissa veroratkaisut tehdään sen mukaan mikä tukee yrittäjyyttä ja talouskasvua. Tavoitteena on&nbsp;suuremman kakun kasvattaminen. Suomessa verotusratkaisut tehdään sen mukaan mikä&nbsp;lisää solidaarisuutta ja vähentää kateutta. Tavoitteena on pienenevän kakun tasaisempi jakaminen.</p><p>&nbsp;</p> Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi arvion (15.6.2015), jonka mukaan hyvätuloisten verotusta on  merkittävästi kiristetty viime vuosina. Kiristys on tapahtunut niin veroprosentteja nostamalla, progressiota kiristämällä kuin veropohjaa laajentamalla. Kaiken kaikkiaan raportti laskee tehdyn 11 erilaista toimenpidettä.

  1. Vuonna 2013 solidaarisuusvero nosti yli 100 000 euroa tienaavien marginaaliveron noin 57-58 prosenttiin.
  2. Vuonna 2015 solidaarisuusveron raja laskettiin (kiristyi) 90 000 euroon.
  3. Vuonna 2013 eläkeläisten ns. raippavero nosti yli 45 000 euron eläkettä saavien verotusta kuusi prosenttiyksikköä.
  4. Vuonna 2012 pääomatulovero nousi 28 prosentista 30 prosenttiin.
  5. Vuonna 2012 pääomatulovero muuttui progressiiviseksi ja nousi yli 50 000 euron osalta 32 prosenttiin.
  6. Vuonna 2014 pääomatuloveron progressioporras laski (kiristyi) 40 000 euroon.
  7. Vuonna 2015 pääomatuloveron korotettu veroprosentti nousi 33 prosenttiin ja samalla raja laski (kiristyi) 30 000 euroon.
  8. Vuosina 2011-2014 listaamattomien yhtiöiden verovapaus poistui ja samalla vapaan pääoman jakamisen verotus muuttui osinkoverotettavaksi.
  9. Vuonna 2012 perintö- ja lahjaverolle luotiin uusi yli 200 000 euron luokka veroprosentilla 16.
  10. Vuonna 2013 perintö- ja lahjaverolle luotiin uusi yli 1 000 000 euron luokka veroprosentilla 19.
  11. Vuonna 2015 perintö- ja lahjaverojen kaikkia prosenttiyksiköitä nostettiin yhden verran, jolloin korkein on 20.

Viime aikoina on väitetty, että hyvätuloiset eivät ole osallistuneet yhteisiin solidaarisuustalkoisiin. Siinä vaiheessa kun hyvätuloisten verotus on jopa kuusi (6) prosenttiyksikköä korkeampi kuin Ruotsissa, niin täällä kaivattaisiin laadukkaampaa keskustelua.

Ruotsissa veroratkaisut tehdään sen mukaan mikä tukee yrittäjyyttä ja talouskasvua. Tavoitteena on suuremman kakun kasvattaminen. Suomessa verotusratkaisut tehdään sen mukaan mikä lisää solidaarisuutta ja vähentää kateutta. Tavoitteena on pienenevän kakun tasaisempi jakaminen.

 

]]>
79 http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196968-eva-hyvatuloisten-verotusta-kiristetty-11-kertaa-vuosina-2008-2015#comments Raha Ansiotulovero Eläkeverotus Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva Hyvätuloiset Tue, 16 Jun 2015 12:34:17 +0000 Mikko Savelius http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196968-eva-hyvatuloisten-verotusta-kiristetty-11-kertaa-vuosina-2008-2015
Työajanpidennys vai palkanalennus http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196609-tyoajanpidennys-vai-palkanalennus <p>Jos mietitään kumpi noista vaihtoehdoista on parempi, moni saattaa yllättyä näkemyksestäni. Palkanalennus olisi parempi. Perustelu. Jos työaikaa pidennetään, se tarkoittaa että yhä suurempi osa ihmisistä lentää työelämän ulkopuolelle ja sieltä takaisin tuleminen on vaikeaa. Kumpikin samalla tavalla kuristaa ostovoimaa mutta palkan alennus tekee sen tasaisemmin.</p><p>Työttömyyden kasvu korottaa myöskin veroastetta, joutuuhan yhä pienempi joukko maksamaan koko julkisen sektorin Nallen maataloustuista Pekka Saurin palkkaan.</p><p>Ongelmana on, suomessa sopiminen tapahtuu yksityisten ihmisten, yritysten ja liittojen välillä. Hallitus ei siis ole sopijapuoli sen kummemmin kun ministeri on osapuoli kahden ihmisen välisessä avioliitossa vaikka eräillä tuntuu olevankin tunkua muiden sänkyihin. Tällaisten miesten ministeri ura yleensä katkeaa omavaltaisten toimien seurauksena. Kannattaa siis pysyä omalla tontilla ja omassa sängyssä. Ainakin säilyttää sellainen julkikuva.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Kuinka palkan alennus on helppo tehdä vaikka ei ole osallinen TES neuvotteluissa?</p><p>Verotuksella on kannustin vaikutuksia. Mikäli vero on jyrkän progressiivinen, ahneen työntekijän kilpailukyvyttömän suureksi noussut palkka on helppo verottaa pois. Tämä kannustaa työntekijää tyytymään vähäiseen ansioon. Tietysti vaaditaan reilua progressiota, esim 3000 e kk jälkeen tulojen verotus voisi olla 110%. Uskoisin varsin monen pidättyvän tuon haamurajan ylityksestä. Jos joku kuitenkin ahnehtisi enemmän kuin hänelle kriisiaikana kuuluu, verotus poistaisi valtion velka ongelmia tuomalla rahaa sisään.</p><p>Toinen keino alentaa työvoiman hintaa on elämiskustannusten alentaminen. Tähän alv poisto ja edulliset vuokra asunnot kasvukeskuksiin lienee helpoin keino. Jos elämistä vielä tuetaan 1200 e kk kansalaispalkalla, työläisen kannattaa tyytyä 1800 e kk palkkaan ettei 110% veroraja pamahda rikki.</p><p>Hallitus voi saavuttaa tavoitteensa pelkästään käyttämällä maalaisjärkeä, ei tarvita uhoa, uhkailua ja kiristystä.</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos mietitään kumpi noista vaihtoehdoista on parempi, moni saattaa yllättyä näkemyksestäni. Palkanalennus olisi parempi. Perustelu. Jos työaikaa pidennetään, se tarkoittaa että yhä suurempi osa ihmisistä lentää työelämän ulkopuolelle ja sieltä takaisin tuleminen on vaikeaa. Kumpikin samalla tavalla kuristaa ostovoimaa mutta palkan alennus tekee sen tasaisemmin.

Työttömyyden kasvu korottaa myöskin veroastetta, joutuuhan yhä pienempi joukko maksamaan koko julkisen sektorin Nallen maataloustuista Pekka Saurin palkkaan.

Ongelmana on, suomessa sopiminen tapahtuu yksityisten ihmisten, yritysten ja liittojen välillä. Hallitus ei siis ole sopijapuoli sen kummemmin kun ministeri on osapuoli kahden ihmisen välisessä avioliitossa vaikka eräillä tuntuu olevankin tunkua muiden sänkyihin. Tällaisten miesten ministeri ura yleensä katkeaa omavaltaisten toimien seurauksena. Kannattaa siis pysyä omalla tontilla ja omassa sängyssä. Ainakin säilyttää sellainen julkikuva.


 

Kuinka palkan alennus on helppo tehdä vaikka ei ole osallinen TES neuvotteluissa?

Verotuksella on kannustin vaikutuksia. Mikäli vero on jyrkän progressiivinen, ahneen työntekijän kilpailukyvyttömän suureksi noussut palkka on helppo verottaa pois. Tämä kannustaa työntekijää tyytymään vähäiseen ansioon. Tietysti vaaditaan reilua progressiota, esim 3000 e kk jälkeen tulojen verotus voisi olla 110%. Uskoisin varsin monen pidättyvän tuon haamurajan ylityksestä. Jos joku kuitenkin ahnehtisi enemmän kuin hänelle kriisiaikana kuuluu, verotus poistaisi valtion velka ongelmia tuomalla rahaa sisään.

Toinen keino alentaa työvoiman hintaa on elämiskustannusten alentaminen. Tähän alv poisto ja edulliset vuokra asunnot kasvukeskuksiin lienee helpoin keino. Jos elämistä vielä tuetaan 1200 e kk kansalaispalkalla, työläisen kannattaa tyytyä 1800 e kk palkkaan ettei 110% veroraja pamahda rikki.

Hallitus voi saavuttaa tavoitteensa pelkästään käyttämällä maalaisjärkeä, ei tarvita uhoa, uhkailua ja kiristystä.


 

]]>
8 http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196609-tyoajanpidennys-vai-palkanalennus#comments Ansiotulovero Arvonlisävero Kansalaispalkka Tue, 09 Jun 2015 07:31:27 +0000 Auvo Rouvinen http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196609-tyoajanpidennys-vai-palkanalennus
On oikein ja järkevää keventää hyvätuloisten verotusta http://herrakeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196532-on-oikein-ja-jarkevaa-keventaa-hyvatuloisten-verotusta <p>Pieni vähemmistö hyvätuloisia maksaa tällä hetkellä <a href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/82799-kova-vaite-suomesta-parhaiten-ansaitseva-10-maksaa-noin-70">leijonanosan</a> ansiotulokertymästä - ja oikeastaan kaikista muistakin veroista. He eivät myöskään nauti juuri mistään veroilla kustannettavista etuuksista, paitsi toki infrasta, oikeuslaitoksesta ja muista vastaavista, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa yleisesti.<br /><br />Suurituloisten verojen nostaminen on sekä epäoikeudenmukaista että vahingollista taloudelle. Se on epäoikeudenmukaista, koska suurituloiset ovat jo vuosien ajan rahoittaneet suurimman osan yhteiskunnan toiminnasta, lasten koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja muusta sellaisesta. On väärin, että kaiken tämän lisäksi heille aiheutettaisiin vielä nykyistäkin enemmän verorasitetta, etenkin kun suuri osa yhteiskunnan keräämistä veroista menee aivan muuhun kuin kansalaisten perusoikeuksiin tai hyvinvointivaltion olennaisiin toimintoihin.<br /><br />Varakkaiden verojen korottaminen on myös talouden kannalta haitallista, sillä mitä korkeammaksi suurituloisten verot nousevat, sitä vähemmän niitä saadaan kerättyä. Hyväosaisilla ei ole käytännössä mitään syytä jäädä Suomeen, vaan he voivat helposti siirtää itsensä ja verotettavan omaisuutensa ulkomaille. Mitä korkeammat verot ovat, sitä todennäköisemmin he yksinkertaisesti lähtevät. Eli sen sijaan, että saataisiin kerättyä <strong>Wahlroosilta</strong> miljoonia verotuloja, saadaankin hänet poistumaan Ruotsiin ja maksamaan nolla euroa veroja. Jos siis tahdotaan, että rikkaat maksavat veroja, tulee verojen olla kohtuullisia, koska rikkaiden ei ole millään logiikalla pakko maksaa mitään, vaan verojen maksaminen on heille vapaaehtoista.<br /><br />Verojen korottamisen sijasta rikkaat saadaankin osallistumaan verotalkoisiin parhaiten laskemalla veroja. Tällöin he eivät lähde maasta, vaan jäävät tänne ja nollan euron sijasta saadaan miljoona euroa. Tämä onnistuu helposti tekemällä leikkauksia - ja leikattavaahan meillä riittää ilman, että joudutaan edes harkitsemaan koskemista esimerkiksi sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon tai koulutukseen. Voimme esimerkiksi leikata yritystuista, puoluetuista, työkkärien hömppäkursseista, kehitysavusta, kaikenlaisesta valvonnasta, kieltolaeista ja sen sellaisesta, eikä missään vaiheessa tarvitse puuttua perusoikeuksiin.<br /><br />Leikkauksissa on myös se hyvä puoli, että tällöin verotus kohdistuu järkevämmin. Kun verotulot kohdistetaan perusoikeuksiin, terveydenhuoltoon ja vastaavaan, jolla on suuri yleinen hyväksyntä, ihmisten veronmaksuhalukkuus kasvaa. Kun verotus on kohtuullisella tasolla ja verotulot käytetään järkevästi, myös varakkaimmat maksavat mielellään veroja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pieni vähemmistö hyvätuloisia maksaa tällä hetkellä leijonanosan ansiotulokertymästä - ja oikeastaan kaikista muistakin veroista. He eivät myöskään nauti juuri mistään veroilla kustannettavista etuuksista, paitsi toki infrasta, oikeuslaitoksesta ja muista vastaavista, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa yleisesti.

Suurituloisten verojen nostaminen on sekä epäoikeudenmukaista että vahingollista taloudelle. Se on epäoikeudenmukaista, koska suurituloiset ovat jo vuosien ajan rahoittaneet suurimman osan yhteiskunnan toiminnasta, lasten koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja muusta sellaisesta. On väärin, että kaiken tämän lisäksi heille aiheutettaisiin vielä nykyistäkin enemmän verorasitetta, etenkin kun suuri osa yhteiskunnan keräämistä veroista menee aivan muuhun kuin kansalaisten perusoikeuksiin tai hyvinvointivaltion olennaisiin toimintoihin.

Varakkaiden verojen korottaminen on myös talouden kannalta haitallista, sillä mitä korkeammaksi suurituloisten verot nousevat, sitä vähemmän niitä saadaan kerättyä. Hyväosaisilla ei ole käytännössä mitään syytä jäädä Suomeen, vaan he voivat helposti siirtää itsensä ja verotettavan omaisuutensa ulkomaille. Mitä korkeammat verot ovat, sitä todennäköisemmin he yksinkertaisesti lähtevät. Eli sen sijaan, että saataisiin kerättyä Wahlroosilta miljoonia verotuloja, saadaankin hänet poistumaan Ruotsiin ja maksamaan nolla euroa veroja. Jos siis tahdotaan, että rikkaat maksavat veroja, tulee verojen olla kohtuullisia, koska rikkaiden ei ole millään logiikalla pakko maksaa mitään, vaan verojen maksaminen on heille vapaaehtoista.

Verojen korottamisen sijasta rikkaat saadaankin osallistumaan verotalkoisiin parhaiten laskemalla veroja. Tällöin he eivät lähde maasta, vaan jäävät tänne ja nollan euron sijasta saadaan miljoona euroa. Tämä onnistuu helposti tekemällä leikkauksia - ja leikattavaahan meillä riittää ilman, että joudutaan edes harkitsemaan koskemista esimerkiksi sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon tai koulutukseen. Voimme esimerkiksi leikata yritystuista, puoluetuista, työkkärien hömppäkursseista, kehitysavusta, kaikenlaisesta valvonnasta, kieltolaeista ja sen sellaisesta, eikä missään vaiheessa tarvitse puuttua perusoikeuksiin.

Leikkauksissa on myös se hyvä puoli, että tällöin verotus kohdistuu järkevämmin. Kun verotulot kohdistetaan perusoikeuksiin, terveydenhuoltoon ja vastaavaan, jolla on suuri yleinen hyväksyntä, ihmisten veronmaksuhalukkuus kasvaa. Kun verotus on kohtuullisella tasolla ja verotulot käytetään järkevästi, myös varakkaimmat maksavat mielellään veroja.

]]>
79 http://herrakeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196532-on-oikein-ja-jarkevaa-keventaa-hyvatuloisten-verotusta#comments Raha Ansiotulovero Leikkaukset Perusoikeudet Rikkaat Verotus Sun, 07 Jun 2015 08:49:44 +0000 Jiri Keronen http://herrakeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196532-on-oikein-ja-jarkevaa-keventaa-hyvatuloisten-verotusta