Euroopan unioni http://zzz333.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132717/all Mon, 18 Jun 2018 11:13:39 +0300 fi Kultarannassa todisteltiin EU' n "suurvalta-asemaa"! http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257059-kultarannassa-todisteltiin-eu-n-suurvalta-asemaa <p>Presidentti <strong>Sauli Niinistö</strong> kasasi jo kuudennen kerran [1 kierrätystelttaan vaikuttajia ja vaikuttamattomia &ndash; osaamista ja luuloa kuin pyrkyäkin Naantalin Kultarantaan. Kyseessä ulkopolitiikan näyttävä foorumi, jossa hymistellään ja varoitellaan. Luodaan myös uhkaa ja kehutaan omia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Pääministeri Juha Sipilä on antanut suosiolla liki koko ulkopolitiikan presidenttimme hoitoon &ndash; tämä hyvä, ollaan palattu &rdquo;Kekkosen aikaan&rdquo; </strong>[hymiö]<strong>, jolloin ulko- ja turvallisuuspolitiikka oli isännän kädessä.</strong></p><p><strong>Kekkosen aikana ei ollut myöskään ulkopoliittista vastakkainasettelua, eikä kansaa kiusattu minkään ilmansuunnan sotavoimilla &ndash; nyt on, ja kiusataan </strong>[2<strong>. Ulkopolitiikan johtajat kehuvat Euroopan Unionia ja rakentavat vähintäänkin henkistä ja informatiivista barrikadia itärajallemme &ndash; vastakkainasetteluna </strong>[3<strong>.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Kansa vastaa tuohon itäiseen barrikadiin jykevällä mielipiteellä &ndash; jo yli 15 vuoden ajan &ndash; antaen vuosi toisensa jälkeen yli 50 prosentin voimalla väkevän &#39;ei&#39; Natolle [Kuva 1.] &ndash; lännenmiehen sotakoneelle, jonka johto-operaatioissa me kuitenkin olemme jo sodan osapuoli Afganistanissa [4, jossa on US-johteisesti sodittu jo vuodesta 2001, jolloin Yhdysvallat hyökkäsi raskaasti 911-terrori-iskujen jälkioperaatioina &ndash; <em>Afganistanin sota jatkuu edelleen</em> [5 ---</p><p>&hellip;</p><p><strong>HS: Presidentti Ahtisaari: Uhka suurvaltojen väliseen yhteenottoon on noussut jälleen esiin </strong></p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005723537.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005723537.html</a> -</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; esiin nousi muun muassa EU:n asema maailmanjärjestyksessä. Niinistö kertoi pohtineensa, pitäisikö EU:n puolustusulottuvuutta lisätä &rdquo;ponnekkaasti&rdquo;, jotta unionista tulisi kunnioitetumpi pelkkää voimaa yhä enemmän kunnioittavassa maailmassa. &rdquo;Olen ollut aika pitkään sitä mieltä, että EU:lta puuttuu yksi aika oleellinen tekijä [-&thinsp;-] eli jäsentensä turvaaminen&rdquo;, Niinistö sanoi. &hellip; &rdquo; -HS (toimittajat <strong>Heta Hassinen</strong> ja <strong>Minna Nalbantoglu</strong>)</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti ylläolevaan</em>: Presidentti Niinistön &quot;tunnustaa&quot; vihdoin EU&#39; n olevan hampaaton tai ainakin osin saamaton taloudelliseen kokoonsa nähden. EU on maho jättiläinen virkarollaattorien varjoista. Itse Eurooppa ja eurooppalaisuus jatkuvat kauas Venäjän Uralille saakka [6. Eurooppalainen puolustus osoittaa tehokkuutensa yhdessä Venäjän kanssa, jolloin katoaa <em>eurooppalainen vastakkainasettelun henki</em>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä nyt, kun EU on edelleen maho jättiläinen?</strong></p><p>Kirjoitimme näin jo vuonna 2014 &ndash; eli havaittiin EU-Euroopan mahous eli kokoonsa nähden &rdquo;pienet munat&rdquo; [hymiö] &hellip;</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/03/eu-maho-jattilainen-virkarollaattorin.html">http://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/03/eu-maho-jattilainen-virkarollaattorin.html</a> -</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; UPI-FIIA johtaja <strong>Teija Tiilikainen </strong>oivalsi ehdottaa YLE haastattelussa venäläisen mentaliteetin olevan &rdquo;<em>hajoita ja hallitse</em>&rdquo; periaatteellista, kun Venäjän presidentti <strong>Vladimir Putin </strong>käy neuvotteluja suoraan yksittäisten EU-maiden kanssa, tällä kertaa Ukraina kysymyksestä. Sen sijaan Tiilikainen ei oivaltanut sitä, että EU järjestelmänä on todellisjohtajaton jättiläinen, jonka komentosuhteet ovat ulkopuolisille tuntemattomat.</p><p>Venäjällä on aina arvostettu voimaa ja todellista valtaa. Venäjä on vahvojen johtajien valtio, jossa kansa pitäisi oikeudenmukaisuudesta, mutta on joutunut taipumaan kahden talouden filosofiaan &ndash; viralliseen ja pimeään. Maassa maan tavalla, ja tutkijoidenkin olisi joskus kyettävä katsomaan molempien linssiensä läpi &ndash; tyrkyttäessään länsipainotteisia näkökulmiaan.</p><p>EU on toistaiseksi [edelleen]maho jättiläinen, &hellip; &rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>EKSTRA</strong></p><p>Vieläkin kauempaa löydetään teksti Euroopan Unionista &ndash; jo vuodelta 2005:</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/02/valta-on-silmiinpistv-george-w-bush.html">http://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/02/valta-on-silmiinpistv-george-w-bush.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Viitteet:</strong></p><p>[1 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/06/kansakunta-on-paattanyt-me-emme-liity.html">http://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/06/kansakunta-on-paattanyt-me-emme-liity.html</a> -</p><p>[2 ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8669098">https://yle.fi/uutiset/3-8669098</a> &ndash; &rdquo;Aloite USAF taisteluharjoituksiin &hellip; tuli Yhdysvalloista&rdquo;</p><p>[3 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250996-nato-voimistaa-itseaan-vastakkainasettelu-kiihtyy">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250996-nato-voimistaa-itseaan-vastakkainasettelu-kiihtyy</a> &ndash; sisältään 325 lukijakommenttia.</p><p>[4 ~ <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004680012.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004680012.html</a> -</p><p>[5 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/04/miksi-me-olemme-afganistanissa.html">http://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/04/miksi-me-olemme-afganistanissa.html</a> -</p><p>[6 &rdquo;<a href="http://www.hollilla.com/threader.php?thread=6493894">Eurooppalainen kokonaispuolustus sisältää alueen Uralille saakka</a>&rdquo; ~ <a href="http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&amp;thread=6493894">http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&amp;thread=6493894</a> &ndash; sisältää 120 lukijakommenttia.</p><p>&hellip;</p><p><strong>PS</strong></p><p>Maanantaina 18. kesäkuuta 2018 aamupäivällä Kultarannassa puhuttiin paljon Euroopan Unionista, sen roolista ja erityisesti sen &rdquo;suurvalta-asemasta&rdquo; - kiintoisaa oli huomata, että aamun panelistit kilvan todistelisivat EU&#39; n olevan &rdquo;suurvalta&rdquo;. Btw. Tilaisuudessa [ ~ <a href="https://areena.yle.fi/1-4438392">https://areena.yle.fi/1-4438392</a> - ] oli erinomainen juontajana!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU <a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/76800/eu-lla-pallo-hukassa-ideaalisena-yrityksena-mutta-kansat-haraavat-vastaan?changed=1529308825">T</a> <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15316262/onko-eulla-pissapoika-hukassa">24</a> BL BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/957194284462726/">FB</a> <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/914551238754804/">FB</a> BLOG 172905</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> Kultaranta_kuutonen_18062018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 18062018</p><p>&nbsp;</p><p>515_4831 &ndash; 11:06</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentti Sauli Niinistö kasasi jo kuudennen kerran [1 kierrätystelttaan vaikuttajia ja vaikuttamattomia – osaamista ja luuloa kuin pyrkyäkin Naantalin Kultarantaan. Kyseessä ulkopolitiikan näyttävä foorumi, jossa hymistellään ja varoitellaan. Luodaan myös uhkaa ja kehutaan omia.

 

Pääministeri Juha Sipilä on antanut suosiolla liki koko ulkopolitiikan presidenttimme hoitoon – tämä hyvä, ollaan palattu ”Kekkosen aikaan” [hymiö], jolloin ulko- ja turvallisuuspolitiikka oli isännän kädessä.

Kekkosen aikana ei ollut myöskään ulkopoliittista vastakkainasettelua, eikä kansaa kiusattu minkään ilmansuunnan sotavoimilla – nyt on, ja kiusataan [2. Ulkopolitiikan johtajat kehuvat Euroopan Unionia ja rakentavat vähintäänkin henkistä ja informatiivista barrikadia itärajallemme – vastakkainasetteluna [3.

 

Kansa vastaa tuohon itäiseen barrikadiin jykevällä mielipiteellä – jo yli 15 vuoden ajan – antaen vuosi toisensa jälkeen yli 50 prosentin voimalla väkevän 'ei' Natolle [Kuva 1.] – lännenmiehen sotakoneelle, jonka johto-operaatioissa me kuitenkin olemme jo sodan osapuoli Afganistanissa [4, jossa on US-johteisesti sodittu jo vuodesta 2001, jolloin Yhdysvallat hyökkäsi raskaasti 911-terrori-iskujen jälkioperaatioina – Afganistanin sota jatkuu edelleen [5 ---

HS: Presidentti Ahtisaari: Uhka suurvaltojen väliseen yhteenottoon on noussut jälleen esiin

~ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005723537.html -

Ote: ” … esiin nousi muun muassa EU:n asema maailmanjärjestyksessä. Niinistö kertoi pohtineensa, pitäisikö EU:n puolustusulottuvuutta lisätä ”ponnekkaasti”, jotta unionista tulisi kunnioitetumpi pelkkää voimaa yhä enemmän kunnioittavassa maailmassa. ”Olen ollut aika pitkään sitä mieltä, että EU:lta puuttuu yksi aika oleellinen tekijä [- -] eli jäsentensä turvaaminen”, Niinistö sanoi. … ” -HS (toimittajat Heta Hassinen ja Minna Nalbantoglu)

Allekirjoittaneen kommentti ylläolevaan: Presidentti Niinistön "tunnustaa" vihdoin EU' n olevan hampaaton tai ainakin osin saamaton taloudelliseen kokoonsa nähden. EU on maho jättiläinen virkarollaattorien varjoista. Itse Eurooppa ja eurooppalaisuus jatkuvat kauas Venäjän Uralille saakka [6. Eurooppalainen puolustus osoittaa tehokkuutensa yhdessä Venäjän kanssa, jolloin katoaa eurooppalainen vastakkainasettelun henki.

 

Entä nyt, kun EU on edelleen maho jättiläinen?

Kirjoitimme näin jo vuonna 2014 – eli havaittiin EU-Euroopan mahous eli kokoonsa nähden ”pienet munat” [hymiö] …

~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/03/eu-maho-jattilainen-virkarollaattorin.html -

Ote: ” … UPI-FIIA johtaja Teija Tiilikainen oivalsi ehdottaa YLE haastattelussa venäläisen mentaliteetin olevan ”hajoita ja hallitse” periaatteellista, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin käy neuvotteluja suoraan yksittäisten EU-maiden kanssa, tällä kertaa Ukraina kysymyksestä. Sen sijaan Tiilikainen ei oivaltanut sitä, että EU järjestelmänä on todellisjohtajaton jättiläinen, jonka komentosuhteet ovat ulkopuolisille tuntemattomat.

Venäjällä on aina arvostettu voimaa ja todellista valtaa. Venäjä on vahvojen johtajien valtio, jossa kansa pitäisi oikeudenmukaisuudesta, mutta on joutunut taipumaan kahden talouden filosofiaan – viralliseen ja pimeään. Maassa maan tavalla, ja tutkijoidenkin olisi joskus kyettävä katsomaan molempien linssiensä läpi – tyrkyttäessään länsipainotteisia näkökulmiaan.

EU on toistaiseksi [edelleen]maho jättiläinen, … ”

 

EKSTRA

Vieläkin kauempaa löydetään teksti Euroopan Unionista – jo vuodelta 2005:

~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/02/valta-on-silmiinpistv-george-w-bush.html -

 

Viitteet:

[1 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/06/kansakunta-on-paattanyt-me-emme-liity.html -

[2 ~ https://yle.fi/uutiset/3-8669098 – ”Aloite USAF taisteluharjoituksiin … tuli Yhdysvalloista”

[3 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250996-nato-voimistaa-itseaan-vastakkainasettelu-kiihtyy – sisältään 325 lukijakommenttia.

[4 ~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004680012.html -

[5 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/04/miksi-me-olemme-afganistanissa.html -

[6 ”Eurooppalainen kokonaispuolustus sisältää alueen Uralille saakka” ~ http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&thread=6493894 – sisältää 120 lukijakommenttia.

PS

Maanantaina 18. kesäkuuta 2018 aamupäivällä Kultarannassa puhuttiin paljon Euroopan Unionista, sen roolista ja erityisesti sen ”suurvalta-asemasta” - kiintoisaa oli huomata, että aamun panelistit kilvan todistelisivat EU' n olevan ”suurvalta”. Btw. Tilaisuudessa [ ~ https://areena.yle.fi/1-4438392 - ] oli erinomainen juontajana!

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU T 24 BL BL BL FB FB FB BLOG 172905

 

DOC Kultaranta_kuutonen_18062018.doc – OpenOffice Writer

PVM 18062018

 

515_4831 – 11:06

]]>
96 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257059-kultarannassa-todisteltiin-eu-n-suurvalta-asemaa#comments Euroopan unioni Kultaranta Moraalinen suurvalta Suurvaltasuhteet Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Mon, 18 Jun 2018 08:13:39 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257059-kultarannassa-todisteltiin-eu-n-suurvalta-asemaa
Miksi Euroopan unioni ajaa ennakkosensuuria? http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256922-miksi-euroopan-unioni-ajaa-ennakkosensuuria <p>Euroopan unioni on valmistelemassa <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52016PC0593">uudistusta, jonka tarkoituksena on edistää digitaalisia sisämarkkinoita</a>.&nbsp;Uudistus on kuitenkin ongelmallinen, sillä ehdotetun direktiivin artikla 13 käytännössä pakottaa palveluntarjoajat, joiden palveluissa käyttävät voivat jakaa tekstiä, kuvia, videoita tai muuta mediaa, toteuttamaan valvontajärjestelmän, joka ennalta tunnistaa kaikki mahdolliset tekijänoikeusloukkaukset. Käytännössä siis meidän eri Internet-palveluissa julkaisema materiaali altistetaan ennakkosensuurille. Tämä on hyvin ongelmallista useammastakin syystä.</p><ul><li>Ennakkosensuurilla ei ole paikkaa vapaassa länsimaisessa yhteiskunnassa. Vapaus ilmaista itseään muiden sitä ennalta estämättä on länsimaisen yhteiskunnan perusperiaatteita. Tämän siirtyessä entistä enemmän suurten Internet-palveluiden päälle (Facebook, Youtube, Instagram, Twitter, jne...) haluammeko todella että oikeudenhaltijoille luovutetaan oikeus ennalta estää mitä haluamme julkaista? Jos tekijänoikeuksia rikotaan, tulee siihen puuttua, mutta vasta kun rikkomus on tapahtunut, ei ennalta, ei varmuuden vuoksi.</li><li>Kun palveluntarjoajalle määrätään vastuu ennakkosensuurista, kannattaa palveluntarjoajan riskejä välttääkseen sensuroida aina epävarmoissa tapauksissa. Näiden virheiden korjaaminen ja oikaisu <a href="https://juliareda.eu/2017/09/when-filters-fail/">synnyttää kohtuutonta haittaa syyttömille</a>.</li><li>Automaattinen järjestelmä ei kykene erottamaan sallittua ja kiellettyä teosten käyttöä. Tekijänoikeuslaki asettaa tiettyjä poikkeuksia teosten käytölle eikä automaattinen järjestelmä voi aina varmuudella tietää onko kyseessä sallittu poikkeus.</li><li>Ennakkosensuurijärjestelmän toteuttaminen ja ylläpitäminen synnyttää kuluja palveluntarjoajalle. Kynnys palveluiden perustamisella kasvaa ja osa palveluista jää tulevaisuudessa syntymättä. Palveluilla on myös selvä kannustin jättää kaikki eurooppalaiset käyttäjät palvelun ulkopuolelle. Meidän ei pidä tavoitella kilpailun rajoittamista eikä tehdä euroopasta aluetta, joita uusien palveluiden kannattaa välttää.</li><li>Vähäiset palveluntarjoajat ovat vapautettu ennakkosensuurivelvoitteesta, mutta haluammeko todella kannustaa palveluita pysymään pienenä?</li></ul><p>Euroopan unionin tavoite edistää digitaalisia sisämarkkinoita on hyvä ja kannatettava, mutta siihen sisältyvä ongelmallinen vaatimus ennakkosensuurista myrkyttää koko hankkeen. Vapaus ilmaista itseään muiden sitä ennalta estämättä on länsimaisen yhteiskunnan perusperiaatteita.&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan unioni on valmistelemassa uudistusta, jonka tarkoituksena on edistää digitaalisia sisämarkkinoita. Uudistus on kuitenkin ongelmallinen, sillä ehdotetun direktiivin artikla 13 käytännössä pakottaa palveluntarjoajat, joiden palveluissa käyttävät voivat jakaa tekstiä, kuvia, videoita tai muuta mediaa, toteuttamaan valvontajärjestelmän, joka ennalta tunnistaa kaikki mahdolliset tekijänoikeusloukkaukset. Käytännössä siis meidän eri Internet-palveluissa julkaisema materiaali altistetaan ennakkosensuurille. Tämä on hyvin ongelmallista useammastakin syystä.

  • Ennakkosensuurilla ei ole paikkaa vapaassa länsimaisessa yhteiskunnassa. Vapaus ilmaista itseään muiden sitä ennalta estämättä on länsimaisen yhteiskunnan perusperiaatteita. Tämän siirtyessä entistä enemmän suurten Internet-palveluiden päälle (Facebook, Youtube, Instagram, Twitter, jne...) haluammeko todella että oikeudenhaltijoille luovutetaan oikeus ennalta estää mitä haluamme julkaista? Jos tekijänoikeuksia rikotaan, tulee siihen puuttua, mutta vasta kun rikkomus on tapahtunut, ei ennalta, ei varmuuden vuoksi.
  • Kun palveluntarjoajalle määrätään vastuu ennakkosensuurista, kannattaa palveluntarjoajan riskejä välttääkseen sensuroida aina epävarmoissa tapauksissa. Näiden virheiden korjaaminen ja oikaisu synnyttää kohtuutonta haittaa syyttömille.
  • Automaattinen järjestelmä ei kykene erottamaan sallittua ja kiellettyä teosten käyttöä. Tekijänoikeuslaki asettaa tiettyjä poikkeuksia teosten käytölle eikä automaattinen järjestelmä voi aina varmuudella tietää onko kyseessä sallittu poikkeus.
  • Ennakkosensuurijärjestelmän toteuttaminen ja ylläpitäminen synnyttää kuluja palveluntarjoajalle. Kynnys palveluiden perustamisella kasvaa ja osa palveluista jää tulevaisuudessa syntymättä. Palveluilla on myös selvä kannustin jättää kaikki eurooppalaiset käyttäjät palvelun ulkopuolelle. Meidän ei pidä tavoitella kilpailun rajoittamista eikä tehdä euroopasta aluetta, joita uusien palveluiden kannattaa välttää.
  • Vähäiset palveluntarjoajat ovat vapautettu ennakkosensuurivelvoitteesta, mutta haluammeko todella kannustaa palveluita pysymään pienenä?

Euroopan unionin tavoite edistää digitaalisia sisämarkkinoita on hyvä ja kannatettava, mutta siihen sisältyvä ongelmallinen vaatimus ennakkosensuurista myrkyttää koko hankkeen. Vapaus ilmaista itseään muiden sitä ennalta estämättä on länsimaisen yhteiskunnan perusperiaatteita.  

]]>
9 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256922-miksi-euroopan-unioni-ajaa-ennakkosensuuria#comments Ennakkosensuuri EU Euroopan unioni Internet Tekijänoikeudet Fri, 15 Jun 2018 05:28:51 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256922-miksi-euroopan-unioni-ajaa-ennakkosensuuria
Pelätty EU-direktiivi on muutakin kuin meemejä - "Luommeko hirviön?" http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256896-keskustelua-herattanyt-eu-direktiivi-tarkoittaa-muutakin-kuin-meemeja <p>Brittiläinen&nbsp;lähetystoimintayhtiö BBC <a href="https://www.bbc.com/news/technology-44412025">uutisoi </a>viime viikon perjantaina Euroopan unionin rattaissa pyörivästä lakiesityksestä, joka on saanut monet Internetin ja sananvapauden puolustajat tolaltaan.</p><p>Tätä myöten myös Yle <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10253353">tarttui</a> keskustelua herättäneeseen aiheeseen.&nbsp;Kyse on sentään Internetistä ja sen vapaudesta.</p><p>Juuri nyt EU:ssa käsitellään lakia, jonka tarkoitus on velvoittaa palveluntarjoajat, kuten Twitter tai Instagram varmistamaan, että käyttäjät saattavat näkyville vain sellaista materiaalia, jota heillä on oikeus käyttää. Muut kuvat, videot ja vaikkapa musiikki toistettaisiin automaattisesti uuden sisällöntunnistusohjelman avulla.</p><p>Tekijänoikeusdirektiivin uudistus pyrkii parantamaan alkuperäisten teosten tekijöiden mahdollisuuksia saada tuloja teoksistaan. Pyrkimys voi kuitenkin johtaa internetiä rajoittaviin sivuvaikutuksiin.</p><p>Moni pelkää lain vaikuttavan heidän rakkaimpien meemiensä kohtaloon. Miten käy Pepe Sammakon ja syöttötuolissa kiukuttelevan Donald Trumpin? Kim Jong-unin käskyjen? Putinin?&nbsp;Ole kuin Billin ja Kermitin?</p><p>Entä Grumpy Cat ja Doge?</p><p>Tällä hetkellä keskustelu pyörii lähinnä meemien ympärillä, mutta vaikutukset tulevat ulottumaan muuallekin Internettiin. YouTube esimerkiksi on mennyttä kalua, mikäli EU:n kolmastoista artikla selviää äänestyksen läpi.</p><p>Kyseinen uudistus ei varsinaisesti pyri muuttamaan tekijänoikeuksien perussääntöjä siitä, mitä saa julkaista ja mitä ei, mutta sisällön suodattaminen voi toimia arvaamattomalla tavalla.</p><p>Automaattinen sisällöntunnistus kuulostaa muutenkin melko pahalta, sillä eihän se ole mitään muuta kuin ennakkosensuuria.&nbsp;Jos olette aikaisemmin vitsailleet George Orwellin vuodesta 1984, niin nyt se vasta aiheellista olisikin. Me olemme tietämättämme luomassa hirviötä.</p><p>Sanaan kuuluu olennaisesti vapaus ja vastuu. Sama pätee Internettiin. Tästä syystä sosiaalisen median sensuroimista tulisi hankaloittaa, eikä suinkaan helpottaa sitä entisestään.&nbsp;Onko meemien alkuperäisten kuvien ottajien kassavirta tärkeämpi kuin 741,4 miljoonan ihmisen viestien ennakkosensuuri?</p><p>Sosiaalinen media on näytellyt keskeistä roolia lukuisissa kansannousuissa aina arabikeväästä lähtien. Se on toiminut keskeisenä instrumenttina paljastaessaan viranomaisten mielivaltaisia voimankäyttöjä ja sytyttänyt kokonaisia kansoja tuleen.</p><p>Ajatelkaa kuinka pitkälle automaattisen sisällöntunnistuksen voi pahimmassa tapauksessa viedä, jos väärät ihmiset pääsevät yllättäen valtaan? Emme varmaan ehtisi kissaakaan sanomaan, kun meillä voisi olla jo aihealueita, joista ei saisi enää keskustella.&nbsp;Algoritmit pitäisivät huolen siitä, ettei niin myöskään tapahdu.&nbsp;</p><p>Kiinan kohtalo voi olla vain yhden äänestyksen päässä.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Brittiläinen lähetystoimintayhtiö BBC uutisoi viime viikon perjantaina Euroopan unionin rattaissa pyörivästä lakiesityksestä, joka on saanut monet Internetin ja sananvapauden puolustajat tolaltaan.

Tätä myöten myös Yle tarttui keskustelua herättäneeseen aiheeseen. Kyse on sentään Internetistä ja sen vapaudesta.

Juuri nyt EU:ssa käsitellään lakia, jonka tarkoitus on velvoittaa palveluntarjoajat, kuten Twitter tai Instagram varmistamaan, että käyttäjät saattavat näkyville vain sellaista materiaalia, jota heillä on oikeus käyttää. Muut kuvat, videot ja vaikkapa musiikki toistettaisiin automaattisesti uuden sisällöntunnistusohjelman avulla.

Tekijänoikeusdirektiivin uudistus pyrkii parantamaan alkuperäisten teosten tekijöiden mahdollisuuksia saada tuloja teoksistaan. Pyrkimys voi kuitenkin johtaa internetiä rajoittaviin sivuvaikutuksiin.

Moni pelkää lain vaikuttavan heidän rakkaimpien meemiensä kohtaloon. Miten käy Pepe Sammakon ja syöttötuolissa kiukuttelevan Donald Trumpin? Kim Jong-unin käskyjen? Putinin? Ole kuin Billin ja Kermitin?

Entä Grumpy Cat ja Doge?

Tällä hetkellä keskustelu pyörii lähinnä meemien ympärillä, mutta vaikutukset tulevat ulottumaan muuallekin Internettiin. YouTube esimerkiksi on mennyttä kalua, mikäli EU:n kolmastoista artikla selviää äänestyksen läpi.

Kyseinen uudistus ei varsinaisesti pyri muuttamaan tekijänoikeuksien perussääntöjä siitä, mitä saa julkaista ja mitä ei, mutta sisällön suodattaminen voi toimia arvaamattomalla tavalla.

Automaattinen sisällöntunnistus kuulostaa muutenkin melko pahalta, sillä eihän se ole mitään muuta kuin ennakkosensuuria. Jos olette aikaisemmin vitsailleet George Orwellin vuodesta 1984, niin nyt se vasta aiheellista olisikin. Me olemme tietämättämme luomassa hirviötä.

Sanaan kuuluu olennaisesti vapaus ja vastuu. Sama pätee Internettiin. Tästä syystä sosiaalisen median sensuroimista tulisi hankaloittaa, eikä suinkaan helpottaa sitä entisestään. Onko meemien alkuperäisten kuvien ottajien kassavirta tärkeämpi kuin 741,4 miljoonan ihmisen viestien ennakkosensuuri?

Sosiaalinen media on näytellyt keskeistä roolia lukuisissa kansannousuissa aina arabikeväästä lähtien. Se on toiminut keskeisenä instrumenttina paljastaessaan viranomaisten mielivaltaisia voimankäyttöjä ja sytyttänyt kokonaisia kansoja tuleen.

Ajatelkaa kuinka pitkälle automaattisen sisällöntunnistuksen voi pahimmassa tapauksessa viedä, jos väärät ihmiset pääsevät yllättäen valtaan? Emme varmaan ehtisi kissaakaan sanomaan, kun meillä voisi olla jo aihealueita, joista ei saisi enää keskustella. Algoritmit pitäisivät huolen siitä, ettei niin myöskään tapahdu. 

Kiinan kohtalo voi olla vain yhden äänestyksen päässä. 

]]>
8 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256896-keskustelua-herattanyt-eu-direktiivi-tarkoittaa-muutakin-kuin-meemeja#comments Artikla 13 Euroopan unioni Internet Meemit Sananvapaus Thu, 14 Jun 2018 13:19:56 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256896-keskustelua-herattanyt-eu-direktiivi-tarkoittaa-muutakin-kuin-meemeja
Ei päivää ilman Trumpia http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256834-ei-paivaa-ilman-trumpia <p>Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on kova poika hämmentämään. Hän on jatkuvien twiittien ja valheiden lisäksi hämmentänyt maailmaa esimerkiksi irrottamalla Yhdysvallat elintärkeästä Pariisin ilmastosopimuksesta, laittamalla tuontitulleja läntisten yhteistyökumppanimaiden terästuotteille ja tapaamalla maailmanpolitiikan hylkiömaa Pohjois-Korean johtajaa.</p><p>Vaikka Trumpin tapaa hoitaa asioita voi perustellusti kritisoida, niin näen Pohjois-Korea neuvottelut positiivisena asiana. On erittäin tärkeää, että dialogia käydään. Vaikka ihmisoikeuksia räikeästi rikkovan maan kanssa diilien tekeminen on moraalisesti vaikeaa, on toisaalta paljon parempi käydä keskusteluja ja tehdä sopimuksia kuin käydä sotia. Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin allekirjoittama julkilausuma tosin on aika ympäripyöreä, eikä vielä riitä edistämään Korean niemimaan ydinaseriisuntaa. Parempi sopimus tulee edellyttämään monenkeskisempää yhteistyötä, vähintään Kiina ja Etelä-Korea on otettava mukaan neuvotteluihin.</p><p>Sen sijaan on vaikea nähdä mitään positiivista siinä, että Trump pyrkii heikentämään monenkeskistä maailmanjärjestelmää irtautumalla kansainvälisistä sopimuksista ja heikentämällä YK:ta. Monenkeskisen yhteistyön heikentäjiä löytyy muistakin suurvalloista, myös Venäjä on omalla käytöksellään vaikeuttanut elintärkeiden asioiden ratkaisua.</p><p>Nopean ilmastonmuutoksen, leviävien konfliktien, isojen muuttoliikkeiden, valtamerten saastumisen, globaalien tuotantoketjujen ja veroparatiisien aikakaudella on selvää, että maapallon maiden ja ihmisten kohtalot ovat yhteenkietoutuneita. Globaalit ongelmat vaativat globaaleja ratkaisuja, monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä.</p><p>Kuitenkin monenkeskisen yhteistyön on oltava aidosti monenkeskistä, ei läntisten teollisuusmaiden sanelua muulle maailmalle. Esimerkiksi kansainvälisen verotuksen pelisäännöistä tulisi sopia monenvälisesti YK:ssa eikä vain teollisuusmaiden kesken.</p><p>Suurvaltojen hallitsema YK:n turvallisuusneuvosto on ollut valitettavan kykenemätön ratkomaan konflikteja. Pysyvien jäsenmaiden veto-oikeus vaikeuttaa ratkaisujen löytämistä, joten siitä luopumista tulisikin ajaa.</p><p>YK-järjestelmää tarvitaan, mutta sen on toimittava nykyistä paremmin. Ongelmista huolimatta meidän on entistä vankemmin puolustettava sopimiseen ja yhteistyöhön perustuvaa maailmanjärjestystä, sillä mitään muuta tietä ei lopulta ole. On ajettava koko ihmiskunnan asiaa eikä vain yksittäisten maiden lyhyen tähtäimen itsekkyyttä.&nbsp;Erityisesti Suomen kaltaiselle pienelle maalle sopimuksiin perustuva maailmanjärjestys on paljon toivottavampi, kuin raakaan voimaan perustuva vahvemman oikeus.</p><p>Lähi-idän tilanne on tällä hetkellä erittäin jännittynyt. Trump on hämmentänyt myös siellä. Trumpin viimeaikaiset päätökset vetäytyä Iranin ydinsopimuksesta ja siirtää suurlähetystö Tel Avivista Jerusalemiin ovat lisänneet Lähi-idän jännitteitä. Suomen, EU:n ja koko kansainvälisen yhteisön tulisi nyt toimia Lähi-idän tilanteen liennyttämiseksi kaikin keinoin. On tärkeää, että muu kansainvälinen yhteisö pitää kiinni Iranin ydinsopimuksesta. Suomen ja EU:n on tuettava Israelin laittoman miehityksen päättymistä Palestiinassa ja aitoa rauhanprosessia maiden välillä. Lisäksi Turkin hyökkäys Pohjois-Syyrian kurdeja vastaan on tuomittava selkeästi.</p><p>Myös Suomella on peiliinkatsomisen paikka, mitä tulee Lähi-idän vakauteen. Suomen on myös noudatettava kansainvälisiä sopimuksia ja lopetettava kaikki asekauppa sotaa käyviin ja ihmisoikeuksia rikkoviin maihin, kuten Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin, jotka käyvät veristä sotaa Jemenissä.</p><p>Suomen on oltava maailman lääkäri, ei asekauppias. Lääkärin työkalupakkiin kuuluu myös kehitysyhteistyö, ja sen rahoituksen taso on saatava nousemaan. Kehitysyhteistyö on tapa tukea inhimillistä kehitystä ja maailman vakaata kehitystä tulevaisuudessakin. Erityisen tärkeätä olisi nyt varmistaa YK:n kehitystoimijoiden perusrahoitus, jota USA:n vetäytyminen rahoitusvastuusta on runnellut. Tällä hallituskaudella Suomen tuki monenkeskisille järjestöille ja YK:lle on kuitenkin suorastaan romahtanut.</p><p>Maailmassa on nyt yli 200 miljoonaa naista, jotka ovat vailla tarvitsemiaan moderneja ehkäisypalveluita, ja luku on kasvussa Trumpin päättämien rahoitusleikkausten vuoksi. Tämä johtaa köyhissä maissa kasvaviin määriin ei-toivottuja raskauksia, turvattomia abortteja ja äitiyskuolemia. Seksuaali‑ ja lisääntymisterveysoikeuksien ja ‑palveluiden puute on myös yksi merkittävä nopean väestönkasvun ja epävakauden lähde. Suomen ja EU:n olisikin ohjattava kehitysrahoitusta entistä enemmän seksuaali‑ ja lisääntymisterveyspalveluihin, erityisesti YK:n väestörahasto UNFPA:lle, joka kärsii nyt merkittävästä perusrahoituksen puutteesta, joka johtaa siihen, että naiset eivät saa tarvitsemiaan palveluita kehitysmaista. Kun naiset eivät voi päättää omasta elämästä ja ruumiistaan ja valita lapsilukuaan, johtaa se nopeaan väestönkasvuun ja ihmisoikeusongelmiin.</p><p>Trumpin kauppapoliittinen hyökkäys vanhoja kumppanimaita kohtaan on aiheuttanut ymmärrettävää hämmennystä. Trumpin näkemys kansallisesta edusta vaikuttaa lyhytnäköiseltä. Parasta olisi, että kansainvälisen kaupan pelisäännöt pystyttäisiin määrittelemään monenkeskisesti ja reilusti maailmankauppajärjestö WTO:ssa, eikä vain kahdenvälisten sopimusten kautta. Näin voitaisiin päästä mahdollisimman reiluun ja tasapuoliseen kauppajärjestelmään.</p><p>Suomi on EU:ssa ajanut voimakkaasti uusia kahdenvälisiä kauppa- ja investointisopimuksia, jotka osaltaan nakertavat monenkeskisen järjestelmän perusteita. On syytä muistaa myös, että teollisuusmaiden blokki, johon Suomikin kuuluu, on myös osaltaan ollut pahentamassa WTO:n umpikujaa, jolla kiihtyvä kahdenvälisyys usein oikeutetaan.</p><p>Kaupan turhien esteiden purkaminen on perusteltua, mutta työoikeuksia, ympäristösääntelyä, julkisia palveluita ja terveysnormeja ei pidä eikä voi nähdä kaupan esteenä. Kaupan pelisääntöjen tulee olla myös globaaleja suuryrityksiä velvoittavia esimerkiksi verojen maksuun ja ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyen.</p><p>Me olemme kaikki lopulta samassa veneessä. Kaikki maat ja kaikki kansat. Maailmanlaajuiset ongelmat vaativat maailmanlaajuisia ratkaisuja. Monenkeskinen yhteistyö on välttämättömyys, ja se on lopulta kaikkien etu. Se on lopulta myös amerikkalaisten etu. Toivottavasti myös Trump sen ymmärtäisi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on kova poika hämmentämään. Hän on jatkuvien twiittien ja valheiden lisäksi hämmentänyt maailmaa esimerkiksi irrottamalla Yhdysvallat elintärkeästä Pariisin ilmastosopimuksesta, laittamalla tuontitulleja läntisten yhteistyökumppanimaiden terästuotteille ja tapaamalla maailmanpolitiikan hylkiömaa Pohjois-Korean johtajaa.

Vaikka Trumpin tapaa hoitaa asioita voi perustellusti kritisoida, niin näen Pohjois-Korea neuvottelut positiivisena asiana. On erittäin tärkeää, että dialogia käydään. Vaikka ihmisoikeuksia räikeästi rikkovan maan kanssa diilien tekeminen on moraalisesti vaikeaa, on toisaalta paljon parempi käydä keskusteluja ja tehdä sopimuksia kuin käydä sotia. Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin allekirjoittama julkilausuma tosin on aika ympäripyöreä, eikä vielä riitä edistämään Korean niemimaan ydinaseriisuntaa. Parempi sopimus tulee edellyttämään monenkeskisempää yhteistyötä, vähintään Kiina ja Etelä-Korea on otettava mukaan neuvotteluihin.

Sen sijaan on vaikea nähdä mitään positiivista siinä, että Trump pyrkii heikentämään monenkeskistä maailmanjärjestelmää irtautumalla kansainvälisistä sopimuksista ja heikentämällä YK:ta. Monenkeskisen yhteistyön heikentäjiä löytyy muistakin suurvalloista, myös Venäjä on omalla käytöksellään vaikeuttanut elintärkeiden asioiden ratkaisua.

Nopean ilmastonmuutoksen, leviävien konfliktien, isojen muuttoliikkeiden, valtamerten saastumisen, globaalien tuotantoketjujen ja veroparatiisien aikakaudella on selvää, että maapallon maiden ja ihmisten kohtalot ovat yhteenkietoutuneita. Globaalit ongelmat vaativat globaaleja ratkaisuja, monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä.

Kuitenkin monenkeskisen yhteistyön on oltava aidosti monenkeskistä, ei läntisten teollisuusmaiden sanelua muulle maailmalle. Esimerkiksi kansainvälisen verotuksen pelisäännöistä tulisi sopia monenvälisesti YK:ssa eikä vain teollisuusmaiden kesken.

Suurvaltojen hallitsema YK:n turvallisuusneuvosto on ollut valitettavan kykenemätön ratkomaan konflikteja. Pysyvien jäsenmaiden veto-oikeus vaikeuttaa ratkaisujen löytämistä, joten siitä luopumista tulisikin ajaa.

YK-järjestelmää tarvitaan, mutta sen on toimittava nykyistä paremmin. Ongelmista huolimatta meidän on entistä vankemmin puolustettava sopimiseen ja yhteistyöhön perustuvaa maailmanjärjestystä, sillä mitään muuta tietä ei lopulta ole. On ajettava koko ihmiskunnan asiaa eikä vain yksittäisten maiden lyhyen tähtäimen itsekkyyttä. Erityisesti Suomen kaltaiselle pienelle maalle sopimuksiin perustuva maailmanjärjestys on paljon toivottavampi, kuin raakaan voimaan perustuva vahvemman oikeus.

Lähi-idän tilanne on tällä hetkellä erittäin jännittynyt. Trump on hämmentänyt myös siellä. Trumpin viimeaikaiset päätökset vetäytyä Iranin ydinsopimuksesta ja siirtää suurlähetystö Tel Avivista Jerusalemiin ovat lisänneet Lähi-idän jännitteitä. Suomen, EU:n ja koko kansainvälisen yhteisön tulisi nyt toimia Lähi-idän tilanteen liennyttämiseksi kaikin keinoin. On tärkeää, että muu kansainvälinen yhteisö pitää kiinni Iranin ydinsopimuksesta. Suomen ja EU:n on tuettava Israelin laittoman miehityksen päättymistä Palestiinassa ja aitoa rauhanprosessia maiden välillä. Lisäksi Turkin hyökkäys Pohjois-Syyrian kurdeja vastaan on tuomittava selkeästi.

Myös Suomella on peiliinkatsomisen paikka, mitä tulee Lähi-idän vakauteen. Suomen on myös noudatettava kansainvälisiä sopimuksia ja lopetettava kaikki asekauppa sotaa käyviin ja ihmisoikeuksia rikkoviin maihin, kuten Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin, jotka käyvät veristä sotaa Jemenissä.

Suomen on oltava maailman lääkäri, ei asekauppias. Lääkärin työkalupakkiin kuuluu myös kehitysyhteistyö, ja sen rahoituksen taso on saatava nousemaan. Kehitysyhteistyö on tapa tukea inhimillistä kehitystä ja maailman vakaata kehitystä tulevaisuudessakin. Erityisen tärkeätä olisi nyt varmistaa YK:n kehitystoimijoiden perusrahoitus, jota USA:n vetäytyminen rahoitusvastuusta on runnellut. Tällä hallituskaudella Suomen tuki monenkeskisille järjestöille ja YK:lle on kuitenkin suorastaan romahtanut.

Maailmassa on nyt yli 200 miljoonaa naista, jotka ovat vailla tarvitsemiaan moderneja ehkäisypalveluita, ja luku on kasvussa Trumpin päättämien rahoitusleikkausten vuoksi. Tämä johtaa köyhissä maissa kasvaviin määriin ei-toivottuja raskauksia, turvattomia abortteja ja äitiyskuolemia. Seksuaali‑ ja lisääntymisterveysoikeuksien ja ‑palveluiden puute on myös yksi merkittävä nopean väestönkasvun ja epävakauden lähde. Suomen ja EU:n olisikin ohjattava kehitysrahoitusta entistä enemmän seksuaali‑ ja lisääntymisterveyspalveluihin, erityisesti YK:n väestörahasto UNFPA:lle, joka kärsii nyt merkittävästä perusrahoituksen puutteesta, joka johtaa siihen, että naiset eivät saa tarvitsemiaan palveluita kehitysmaista. Kun naiset eivät voi päättää omasta elämästä ja ruumiistaan ja valita lapsilukuaan, johtaa se nopeaan väestönkasvuun ja ihmisoikeusongelmiin.

Trumpin kauppapoliittinen hyökkäys vanhoja kumppanimaita kohtaan on aiheuttanut ymmärrettävää hämmennystä. Trumpin näkemys kansallisesta edusta vaikuttaa lyhytnäköiseltä. Parasta olisi, että kansainvälisen kaupan pelisäännöt pystyttäisiin määrittelemään monenkeskisesti ja reilusti maailmankauppajärjestö WTO:ssa, eikä vain kahdenvälisten sopimusten kautta. Näin voitaisiin päästä mahdollisimman reiluun ja tasapuoliseen kauppajärjestelmään.

Suomi on EU:ssa ajanut voimakkaasti uusia kahdenvälisiä kauppa- ja investointisopimuksia, jotka osaltaan nakertavat monenkeskisen järjestelmän perusteita. On syytä muistaa myös, että teollisuusmaiden blokki, johon Suomikin kuuluu, on myös osaltaan ollut pahentamassa WTO:n umpikujaa, jolla kiihtyvä kahdenvälisyys usein oikeutetaan.

Kaupan turhien esteiden purkaminen on perusteltua, mutta työoikeuksia, ympäristösääntelyä, julkisia palveluita ja terveysnormeja ei pidä eikä voi nähdä kaupan esteenä. Kaupan pelisääntöjen tulee olla myös globaaleja suuryrityksiä velvoittavia esimerkiksi verojen maksuun ja ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyen.

Me olemme kaikki lopulta samassa veneessä. Kaikki maat ja kaikki kansat. Maailmanlaajuiset ongelmat vaativat maailmanlaajuisia ratkaisuja. Monenkeskinen yhteistyö on välttämättömyys, ja se on lopulta kaikkien etu. Se on lopulta myös amerikkalaisten etu. Toivottavasti myös Trump sen ymmärtäisi.

]]>
23 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256834-ei-paivaa-ilman-trumpia#comments Ulkomaat Donald Trump Euroopan unioni Kansainvälinen politiikka Yhdistyneet Kansakunnat Wed, 13 Jun 2018 14:13:26 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256834-ei-paivaa-ilman-trumpia
Kansallista Kokoomusta ja Viktor Orbánin Fidesziä yhdistää sama europuolue http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256822-kansallista-kokoomusta-ja-viktor-orbanin-fideszia-yhdistaa-sama-europuolue <p>Kansallisessa keskustelussa usein kiinnitetään kovin vähän huomiota Euroopan parlamenttiin. Instituutioon, jonka toimintaan meillä tavallisilla tallaajillakin on yllättävän paljon sananvaltaa. Välinpitämättömyydestä oivana esimerkkinä toimii säännönmukaisesti <a href="https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_674,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-7261762.jpg">neljäänkymmeneen prosenttiin</a> jäävä äänestysaktiivisuus eurovaaleissa.</p><p>Mikäli mahdollista, vieläkin pienemmälle huomiolle jäävät Euroopan parlamentissa toimivat ylikansalliset europuolueet, joiden jäseniä kansalliset poliittiset puolueet ovat. Europarlamenttiin äänestetyt edustajat eivät siis suinkaan edusta kansallisia puolueitaan eurotasolla, vaan ovat osa kansallisrajat ylittäviä poliittisia ryhmiä. Tietyissä tapauksissa erot europuolueiden sisällä voivat olla suuriakin.</p><p>Kenties räikeimpiä epäsuhtia kansallisen ja kansainvälisen puolueen ideologioissa löytyy Kansallisen Kokoomuksen suunnalta. Kokoomus on keskustaoikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen (European people&#39;s party, EPP) jäsen, joka puolestaan on kirjoitushetkellä Parlamentin runsaslukuisin keskustaoikeistolainen ryhmä. Moinen status tarkoittaa, että EPP pitää lankoja käsissään esimerkiksi Euroopan Komission (vastaa osapuilleen hallitusta) nimityksen suhteen, joka Euroopan parlamentin valtaoikeuksien piiriin kuuluu.</p><p>Euroopan Kansanpuolueen jäsenpuolueena niin ikään toimii negatiivista julkisuutta sekä kritiikkiä herättänyt unkarilainen Fidesz-puolue, jonka itsevaltaisena johtajana toimii Viktor Orbán, Unkarin pääministeri. Unkari on vapauden ja demokratian tilaa kartoittavien indeksien, kuten yhdysvaltalaisen <a href="https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2018/hungary">Freedom Housen</a> ja brittiläisen <a href="https://infographics.economist.com/2018/DemocracyIndex/">Economist Intelligence Unit Democracy Indexin</a>, mittareilla liikkunut viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana poispäin vapaasta länsimaisesta demokratiamallista. Erityisesti on kiinnitetty huomiota poliittisen opposition sekä kansalaisyhteiskunnallisten ryhmien toiminnan vaikeutumiseen, sekä vaalijärjestelmän muokkaamiseen itselle suotuisampaan suuntaan.</p><p>Kokoomuksen <a href="https://drive.google.com/drive/u/0/folders/0B-eIp__V7TFDTDgwajlKRWtuSEk">periaateohjelmassa vuodelta 2018</a> kirjoitetaan seuraavasti:<em> Kokoomus ja sen aate ovat osa demokraattisten maiden keskustaoikeistolaisten puolueiden muodostamaa yhteisöä. Se jakaa samat yhteiset vapauden ja demokratian arvot ja haluaa niiden pohjalta tehdä työtä ihmisten, yhteiskuntien ja ympäristön hyväksi. - - Tämän toteuttamiseen länsimainen yhteiskuntamalli tarjoaa parhaat historian saatossa kehittyneet puitteet. Niistä tärkeimmät ovat oikeusvaltio, demokratia ja markkinatalous sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Kokoomus on aatteessaan ja kaikessa politiikassaan sitoutunut länsimaisten arvojen ylläpitoon ja edistämiseen.</em><em> </em>(Kokoomus 2018, 1-2)<em>.</em></p><p>Kokoomuksen europuolueeseen, EPP:hen, kuuluu siis aineksia, jotka ovat toimineet viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävissä määrin Kokoomuksen periaatteita vastaan. Toimimattomuus asianlaidan suhteen kertoo ennen kaikkea siitä, ettei aihetta nähdä tarpeeksi vakavaksi saavutetun vaikutusvallan rinnalla liikkeiden tekemiseksi mihinkään suuntaan. Kyynisempi kutsuisi periaatteidensa myymiseksi.</p><p>Tähän varmasti vaikuttaa osaltaan, ettei europuolueista kansallisessa mediassa tai yhteiskunnallisessa keskustelussa puhuta juurikaan; Kokoomuksen ja Fideszin kuuluminen samaan poliittiseen euroryhmään ei yksinkertaisesti ole monenkaan kansalaisen tiedossa. Uhriksi joutuu joka tapauksessa äänestäjä.</p><p>---</p><p>Yksi harvoista Euroopan Unionin toimintaan keskittyvistä uutistoimistoista, <a href="https://www.euractiv.com/about-euractiv/abouteuractiv/">Euractiv</a>, kirjoitti hiljattain Puolan Laki ja Oikeus -puolueen (PiS) <a href="https://www.euractiv.com/section/central-europe/news/polish-pis-party-considers-joining-the-epp/">harkitsevan liittymistä Euroopan kansanpuolueeseen</a> ensi vuoden eurovaalien jälkeen. Liittymisneuvotteluiden taustalla on Iso-Britannian kitkuttelevasti etenevä ero Euroopan Unionista, jonka myötä Laki ja Oikeus -puolueen nykyinen euroskeptinen ja keskustaoikeistolainen europuolue ECR (Euroopan konservatiivit ja reformistit) menettäisi Iso-Britannian Konservatiivipuolueen ja kutistaisi ryhmän käytännössä olemattomiin.</p><p>Niin ikään Puolassa hallitusvastuussa toimiva PiS on kohdannut jokseenkin ankaraa kritiikkiä unionilta, Yhdysvalloilta ja yksityisiltä tarkkailijoilta sen pyrkiessä heikentämään erityisesti oikeuslaitoksen itsenäisyyttä politiikasta. Samaiset <a href="https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2018/poland">Freedom House</a> ja <a href="https://infographics.economist.com/2018/DemocracyIndex/">Economist Intelligence Unit Democracy Index </a>niin ikään katsovat demokraattisen ja vapaan toiminnan edellytyksien heikentyneen ja olevan vaarassa myös Puolassa.</p><p>Laki ja Oikeus -puolueen liittymistä EPP:hen on kaikista äänekkäimmin kannattanut hieman vähemmän yllättäen juuri Unkarin Fidesz. Euroopan parlamentin isoimpaan europuolueeseen kuuluminen on antanut sille tuulensuojaa länsimaisen ja demokraattisen oikeusvaltion purkamisen synnyttämältä kritiikiltä, ja jäsenyys varmasti toimis samoin myös Laki ja Oikeus -puolueen osalta.</p><p>Euroopan kansanpuolueen jäsenenä toimii kirjoitushetkellä myös Laki ja Oikeus -puolueen kansallinen poliittinen päävastustaja ja vastavoima, puolalainen Kansalaisfoorumi-puolue. Kansalaisfoorumi on ilmoittanut jättävänsä EPP:n mikäli PiS hyväksytään jäseneksi, sillä se ei katso kykenevänsä toimimaan samassa poliittisessa ryhmässä tämän kanssa.</p><p>Kokoomuksen ohella EPP:n kivijalkana toimii Angela Merkelin Kristillisdemokraattinen Unioni. Nähtäväksi jää, ovatko mainitut puolueet valmiit hyväksymään joukkoonsa lisää omien puolueohjelmiensa ja julkilausuttujen ideologioidensa vastaisia poliittisia voimia. Ainakin toistaiseksi EPP:n johtaja Manfred Weber on rauhoitellut eroamisella uhkaajia sanomalla, ettei PiS:n liittyminen ole agendalla.</p><p>Keväällä koittavien eurovaalien myötä äänestäjien on joka tapauksessa hyvä muistaa, että oma annettu ääni ei välttämättä mene äänestetyn ehdokkaan kansallisen puolueen ajamille arvoille. Pahimmassa tapauksessa se edistää kyseisiä arvoja brutaalisti rikkovan puolueen etua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansallisessa keskustelussa usein kiinnitetään kovin vähän huomiota Euroopan parlamenttiin. Instituutioon, jonka toimintaan meillä tavallisilla tallaajillakin on yllättävän paljon sananvaltaa. Välinpitämättömyydestä oivana esimerkkinä toimii säännönmukaisesti neljäänkymmeneen prosenttiin jäävä äänestysaktiivisuus eurovaaleissa.

Mikäli mahdollista, vieläkin pienemmälle huomiolle jäävät Euroopan parlamentissa toimivat ylikansalliset europuolueet, joiden jäseniä kansalliset poliittiset puolueet ovat. Europarlamenttiin äänestetyt edustajat eivät siis suinkaan edusta kansallisia puolueitaan eurotasolla, vaan ovat osa kansallisrajat ylittäviä poliittisia ryhmiä. Tietyissä tapauksissa erot europuolueiden sisällä voivat olla suuriakin.

Kenties räikeimpiä epäsuhtia kansallisen ja kansainvälisen puolueen ideologioissa löytyy Kansallisen Kokoomuksen suunnalta. Kokoomus on keskustaoikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen (European people's party, EPP) jäsen, joka puolestaan on kirjoitushetkellä Parlamentin runsaslukuisin keskustaoikeistolainen ryhmä. Moinen status tarkoittaa, että EPP pitää lankoja käsissään esimerkiksi Euroopan Komission (vastaa osapuilleen hallitusta) nimityksen suhteen, joka Euroopan parlamentin valtaoikeuksien piiriin kuuluu.

Euroopan Kansanpuolueen jäsenpuolueena niin ikään toimii negatiivista julkisuutta sekä kritiikkiä herättänyt unkarilainen Fidesz-puolue, jonka itsevaltaisena johtajana toimii Viktor Orbán, Unkarin pääministeri. Unkari on vapauden ja demokratian tilaa kartoittavien indeksien, kuten yhdysvaltalaisen Freedom Housen ja brittiläisen Economist Intelligence Unit Democracy Indexin, mittareilla liikkunut viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana poispäin vapaasta länsimaisesta demokratiamallista. Erityisesti on kiinnitetty huomiota poliittisen opposition sekä kansalaisyhteiskunnallisten ryhmien toiminnan vaikeutumiseen, sekä vaalijärjestelmän muokkaamiseen itselle suotuisampaan suuntaan.

Kokoomuksen periaateohjelmassa vuodelta 2018 kirjoitetaan seuraavasti: Kokoomus ja sen aate ovat osa demokraattisten maiden keskustaoikeistolaisten puolueiden muodostamaa yhteisöä. Se jakaa samat yhteiset vapauden ja demokratian arvot ja haluaa niiden pohjalta tehdä työtä ihmisten, yhteiskuntien ja ympäristön hyväksi. - - Tämän toteuttamiseen länsimainen yhteiskuntamalli tarjoaa parhaat historian saatossa kehittyneet puitteet. Niistä tärkeimmät ovat oikeusvaltio, demokratia ja markkinatalous sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Kokoomus on aatteessaan ja kaikessa politiikassaan sitoutunut länsimaisten arvojen ylläpitoon ja edistämiseen. (Kokoomus 2018, 1-2).

Kokoomuksen europuolueeseen, EPP:hen, kuuluu siis aineksia, jotka ovat toimineet viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävissä määrin Kokoomuksen periaatteita vastaan. Toimimattomuus asianlaidan suhteen kertoo ennen kaikkea siitä, ettei aihetta nähdä tarpeeksi vakavaksi saavutetun vaikutusvallan rinnalla liikkeiden tekemiseksi mihinkään suuntaan. Kyynisempi kutsuisi periaatteidensa myymiseksi.

Tähän varmasti vaikuttaa osaltaan, ettei europuolueista kansallisessa mediassa tai yhteiskunnallisessa keskustelussa puhuta juurikaan; Kokoomuksen ja Fideszin kuuluminen samaan poliittiseen euroryhmään ei yksinkertaisesti ole monenkaan kansalaisen tiedossa. Uhriksi joutuu joka tapauksessa äänestäjä.

---

Yksi harvoista Euroopan Unionin toimintaan keskittyvistä uutistoimistoista, Euractiv, kirjoitti hiljattain Puolan Laki ja Oikeus -puolueen (PiS) harkitsevan liittymistä Euroopan kansanpuolueeseen ensi vuoden eurovaalien jälkeen. Liittymisneuvotteluiden taustalla on Iso-Britannian kitkuttelevasti etenevä ero Euroopan Unionista, jonka myötä Laki ja Oikeus -puolueen nykyinen euroskeptinen ja keskustaoikeistolainen europuolue ECR (Euroopan konservatiivit ja reformistit) menettäisi Iso-Britannian Konservatiivipuolueen ja kutistaisi ryhmän käytännössä olemattomiin.

Niin ikään Puolassa hallitusvastuussa toimiva PiS on kohdannut jokseenkin ankaraa kritiikkiä unionilta, Yhdysvalloilta ja yksityisiltä tarkkailijoilta sen pyrkiessä heikentämään erityisesti oikeuslaitoksen itsenäisyyttä politiikasta. Samaiset Freedom House ja Economist Intelligence Unit Democracy Index niin ikään katsovat demokraattisen ja vapaan toiminnan edellytyksien heikentyneen ja olevan vaarassa myös Puolassa.

Laki ja Oikeus -puolueen liittymistä EPP:hen on kaikista äänekkäimmin kannattanut hieman vähemmän yllättäen juuri Unkarin Fidesz. Euroopan parlamentin isoimpaan europuolueeseen kuuluminen on antanut sille tuulensuojaa länsimaisen ja demokraattisen oikeusvaltion purkamisen synnyttämältä kritiikiltä, ja jäsenyys varmasti toimis samoin myös Laki ja Oikeus -puolueen osalta.

Euroopan kansanpuolueen jäsenenä toimii kirjoitushetkellä myös Laki ja Oikeus -puolueen kansallinen poliittinen päävastustaja ja vastavoima, puolalainen Kansalaisfoorumi-puolue. Kansalaisfoorumi on ilmoittanut jättävänsä EPP:n mikäli PiS hyväksytään jäseneksi, sillä se ei katso kykenevänsä toimimaan samassa poliittisessa ryhmässä tämän kanssa.

Kokoomuksen ohella EPP:n kivijalkana toimii Angela Merkelin Kristillisdemokraattinen Unioni. Nähtäväksi jää, ovatko mainitut puolueet valmiit hyväksymään joukkoonsa lisää omien puolueohjelmiensa ja julkilausuttujen ideologioidensa vastaisia poliittisia voimia. Ainakin toistaiseksi EPP:n johtaja Manfred Weber on rauhoitellut eroamisella uhkaajia sanomalla, ettei PiS:n liittyminen ole agendalla.

Keväällä koittavien eurovaalien myötä äänestäjien on joka tapauksessa hyvä muistaa, että oma annettu ääni ei välttämättä mene äänestetyn ehdokkaan kansallisen puolueen ajamille arvoille. Pahimmassa tapauksessa se edistää kyseisiä arvoja brutaalisti rikkovan puolueen etua.

]]>
13 http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256822-kansallista-kokoomusta-ja-viktor-orbanin-fideszia-yhdistaa-sama-europuolue#comments Euroopan parlamentti Euroopan unioni Kokoomus Puola Unkari Wed, 13 Jun 2018 10:02:27 +0000 Julius Lehtinen http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256822-kansallista-kokoomusta-ja-viktor-orbanin-fideszia-yhdistaa-sama-europuolue
Internet ollaan rikkomassa EU-direktiivin linkkiverolla - toimi nyt! http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256679-internet-ollaan-rikkomassa-eu-direktiivin-linkkiverolla-toimi-nyt <p>Minulla on huonoja uutisia vapaan Internetin ystäville. Suunnitteilla oleva EU-direktiivi on käytännössä rikkomassa nykymuotoisen Internetin. Asiaan sisältyy pari pahempaa ongelmaa, mutta keskityn nyt ns. &quot;linkkiveroon&quot;, joka kätkeytyy <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52016PC0593&amp;from=EN">direktiiviehdotuksen</a> 11. artiklaan. Artiklassa nimellisesti halutaan &quot;suoja lehtijulkaisuille digitaalisten käyttöjen osalta&quot;, mutta toteutuessaan artikla voisi tarkoittaa sitä, että netissä linkkaaja joutuisi maksamaan tekemistään linkeistä veron kaltaista maksua.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Esimerkki linkkiverosta</strong></p><p>Annan esimerkin. Linkkaan alla MTV3:n uutiseen. Linkki sisältää myös otsikon.</p><p><a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/skootteri-leimahti-liekkeihin-kesken-ajon-kontiolahdella/6942518">https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/skootteri-leimahti-liekkeihin-kesken-ajon-kontiolahdella/6942518</a></p><p><br />EU:n ehdotetun mallin vahvimmin lobatussa tulkinnassa <strong>joutuisin nyt maksamaan MTV3:lle linkkiverona rahaa siitä, että olen linkannut heidän uutiseensa</strong>. Tämä on täysin järjetöntä ja rikkoo kaikkia Internetin periaatteita vastaan! Tätä ei yksinkertaisesti voi hyväksyä! Ei missään nimessä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä voit tehdä?</strong></p><p>* Osallistu Save The Link -kampanjaan osoitteessa <a href="https://savethelink.org/" title="https://savethelink.org/">https://savethelink.org/</a> . Täyttämällä tietosi (esimerkkikua ohessa), olet mukana mepeille suunnatussa kampanjassa.</p><p>* Ota suoraan yhteyttä Suomen europarlamenttiedustajiin. Kerro heille, että EU:n direktiiviehdotuksessa tekijänoikeudesta esitetty 11. artiklan linkkivero on täysin kaikkia Internetin perusperiaatteita vastaan. Suomalaismeppien yhteystiedot löytyvät esimerkiksi <a href="http://www.europarl.europa.eu/finland/resource/static/files/meppien-yhteystiedot-2014-2019.pdf">tästä pdf-tiedostosta</a>. Pyydä artiklan 11 poistamista. Sähköposti on hyvä yhteydenottotapa, puhelu vielä parempi.</p><p>* Nostata asiasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Jaa informaatiota 11. artiklan katastrofaalisista vaikutuksista vapaalle Internetille.</p><p>&nbsp;</p><p>Janne Paalijärvi - <a href="http://paalijarvi.fi/" title="http://paalijarvi.fi/">http://paalijarvi.fi/</a><br />Facebook: <a href="https://www.facebook.com/paalijarvi" title="https://www.facebook.com/paalijarvi">https://www.facebook.com/paalijarvi</a><br />Twitter: <a href="https://twitter.com/paalijarvi" title="https://twitter.com/paalijarvi">https://twitter.com/paalijarvi</a></p><p>&nbsp;</p><p>PS. Myös artikla 13 on vaarallinen. Siitä Arto Lampilalta hieman enemmän: <a href="http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista" title="http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista">http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Minulla on huonoja uutisia vapaan Internetin ystäville. Suunnitteilla oleva EU-direktiivi on käytännössä rikkomassa nykymuotoisen Internetin. Asiaan sisältyy pari pahempaa ongelmaa, mutta keskityn nyt ns. "linkkiveroon", joka kätkeytyy direktiiviehdotuksen 11. artiklaan. Artiklassa nimellisesti halutaan "suoja lehtijulkaisuille digitaalisten käyttöjen osalta", mutta toteutuessaan artikla voisi tarkoittaa sitä, että netissä linkkaaja joutuisi maksamaan tekemistään linkeistä veron kaltaista maksua.

 

 

Esimerkki linkkiverosta

Annan esimerkin. Linkkaan alla MTV3:n uutiseen. Linkki sisältää myös otsikon.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/skootteri-leimahti-liekkeihin-kesken-ajon-kontiolahdella/6942518


EU:n ehdotetun mallin vahvimmin lobatussa tulkinnassa joutuisin nyt maksamaan MTV3:lle linkkiverona rahaa siitä, että olen linkannut heidän uutiseensa. Tämä on täysin järjetöntä ja rikkoo kaikkia Internetin periaatteita vastaan! Tätä ei yksinkertaisesti voi hyväksyä! Ei missään nimessä.

 

 

Mitä voit tehdä?

* Osallistu Save The Link -kampanjaan osoitteessa https://savethelink.org/ . Täyttämällä tietosi (esimerkkikua ohessa), olet mukana mepeille suunnatussa kampanjassa.

* Ota suoraan yhteyttä Suomen europarlamenttiedustajiin. Kerro heille, että EU:n direktiiviehdotuksessa tekijänoikeudesta esitetty 11. artiklan linkkivero on täysin kaikkia Internetin perusperiaatteita vastaan. Suomalaismeppien yhteystiedot löytyvät esimerkiksi tästä pdf-tiedostosta. Pyydä artiklan 11 poistamista. Sähköposti on hyvä yhteydenottotapa, puhelu vielä parempi.

* Nostata asiasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Jaa informaatiota 11. artiklan katastrofaalisista vaikutuksista vapaalle Internetille.

 

Janne Paalijärvi - http://paalijarvi.fi/
Facebook: https://www.facebook.com/paalijarvi
Twitter: https://twitter.com/paalijarvi

 

PS. Myös artikla 13 on vaarallinen. Siitä Arto Lampilalta hieman enemmän: http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista

 

]]>
10 http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256679-internet-ollaan-rikkomassa-eu-direktiivin-linkkiverolla-toimi-nyt#comments Euroopan unioni Linkkivero Mon, 11 Jun 2018 05:08:34 +0000 Janne Paalijärvi http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256679-internet-ollaan-rikkomassa-eu-direktiivin-linkkiverolla-toimi-nyt
Brittiparlamentilla brexit-ratkaisujen viikko http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256638-brittiparlamentilla-brexit-ratkaisujen-viikko <p>Britannian pääpuolueiden suhde tulliunioniin ja Irlannin rajaan olisi huomattavan koominen, ellei se olisi niin traaginen.</p><p>Joulukuussa 2017 Euroopan unioni ja Britannia sopivat, että Irlannin saarelle ei tule &quot;kovaa&quot; tullirajaa. Suomeksi sanoen: Britannia liittyy tulliunioniin Euroopan kanssa. Tämä oli EU:n lupaus Irlannille ja UK:n lupaus Pohjois-Irlannille.</p><p>Osa konservatiivipuolueen brexit-intoilijoista ei ole vieläkään ymmärtänyt, mitä tämä merkitsee.</p><p>Suomalaisille vaihtoehtojen ymmärtäminen on poikkeuksellisen helppoa. Meidän rajoillamme ne kaikki ovat käytännössä olemassa.</p><p>1. Maaraja Euroopan unioniin kuuluvan Ruotsin kanssa.<br />2. Maaraja Euroopan talousalueeseen kuuluvan Norjan kanssa.<br />3. Merinaapuruus Euroopan unioniin kuuluvan Viron kanssa.<br />4. Tarkasti vartioitu ja tullitarkastettu raja Venäjän kanssa.</p><p>Ei ole muita vaihtoehtoja. Paras brexit on Norway option. Jos britit oikeasti lähtevät tulliunionista, hard border tulee Irlannin saarelle tai Irlannin merelle. Ei Eurooppa voi hyväksyä, että sen rajan yli saa tuoda mitä tahansa tarkastamatta ja tullaamatta.</p><p>Britannian työväenpuolueen kannattajien ylivoimainen enemmistö kannattaa tulliunionia, mutta puolueen johtoa huolettaa vaalimenestys brexitin innokkaimmilla kannatusalueilla. Siksi puolue esittää liittymistä jonkinlaiseen tulliunioniin, joka ei ole Euroopan talousalue.</p><p>Labourin kanta on epäkäytännöllinen. Euroopan talousalue on valmiiksi neuvoteltu järjestelmä. Muu tulliunioni vaatisi satoja erillissopimuksia ja lopputulos olisi käytännössä sama: Swiss option on jokseenkin sama kuin Norway option.</p><p>Tulevalla viikolla Britannian parlamentti tekee ratkaisevia päätöksiä brexitin tavoitteista. Vihdoinkin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Britannian pääpuolueiden suhde tulliunioniin ja Irlannin rajaan olisi huomattavan koominen, ellei se olisi niin traaginen.

Joulukuussa 2017 Euroopan unioni ja Britannia sopivat, että Irlannin saarelle ei tule "kovaa" tullirajaa. Suomeksi sanoen: Britannia liittyy tulliunioniin Euroopan kanssa. Tämä oli EU:n lupaus Irlannille ja UK:n lupaus Pohjois-Irlannille.

Osa konservatiivipuolueen brexit-intoilijoista ei ole vieläkään ymmärtänyt, mitä tämä merkitsee.

Suomalaisille vaihtoehtojen ymmärtäminen on poikkeuksellisen helppoa. Meidän rajoillamme ne kaikki ovat käytännössä olemassa.

1. Maaraja Euroopan unioniin kuuluvan Ruotsin kanssa.
2. Maaraja Euroopan talousalueeseen kuuluvan Norjan kanssa.
3. Merinaapuruus Euroopan unioniin kuuluvan Viron kanssa.
4. Tarkasti vartioitu ja tullitarkastettu raja Venäjän kanssa.

Ei ole muita vaihtoehtoja. Paras brexit on Norway option. Jos britit oikeasti lähtevät tulliunionista, hard border tulee Irlannin saarelle tai Irlannin merelle. Ei Eurooppa voi hyväksyä, että sen rajan yli saa tuoda mitä tahansa tarkastamatta ja tullaamatta.

Britannian työväenpuolueen kannattajien ylivoimainen enemmistö kannattaa tulliunionia, mutta puolueen johtoa huolettaa vaalimenestys brexitin innokkaimmilla kannatusalueilla. Siksi puolue esittää liittymistä jonkinlaiseen tulliunioniin, joka ei ole Euroopan talousalue.

Labourin kanta on epäkäytännöllinen. Euroopan talousalue on valmiiksi neuvoteltu järjestelmä. Muu tulliunioni vaatisi satoja erillissopimuksia ja lopputulos olisi käytännössä sama: Swiss option on jokseenkin sama kuin Norway option.

Tulevalla viikolla Britannian parlamentti tekee ratkaisevia päätöksiä brexitin tavoitteista. Vihdoinkin.

]]>
7 http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256638-brittiparlamentilla-brexit-ratkaisujen-viikko#comments Brexit Euroopan talousalue Euroopan unioni Theresa Mayn hallitus Sun, 10 Jun 2018 08:51:51 +0000 Jari-Pekka Vuorela http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256638-brittiparlamentilla-brexit-ratkaisujen-viikko
EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistus vaatii YK:n säädösten uudelleentulkintaa http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256438-eun-turvapaikkajarjestelman-uudistus-vaatii-ykn-saadosten-uudelleentulkintaa <p><em><strong>EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistus vaatii YK:n säädösten uudelleentulkintaa</strong></em></p><p><strong>Sisäministeri Kai Mykkänen</strong> Radion Ykkösaamussa tänään:</p><p><em>&rdquo;Ydin on se, että meillä on sellainen paradoksi oikeastaan luotu että turvapaikanhakijana joudut ensin olemaan laiton rajanylittäjä, joka käyttää rikollista salakuljettajaa tunkeutuakseen maahan.&nbsp; Ja muutut sitten lailliseksi turvapaikanhakijaksi kun tunkeuduttuasi jätät turvapaikkahakemuksen.&rdquo;</em></p><p>Juuri näinhän se on nähtävä. Järkevää puhetta.</p><p>*</p><p><strong>YLE Ykkösradio 6.6.2018:</strong></p><p><strong>EU:n sisäministerit</strong> pitivät kokousta eilen ti 5.6.2018 Luxemburgissa, aiheena maahanmuutto. &nbsp;Kokouksessa jatkettiin kiistelyä Euroopan Unionin turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta.&nbsp; Asiassa ei päästy eteenpäin.</p><p>Sisäministeri <strong>Kai Mykkäsen</strong> mukaan sukset ovat pahasti ristissä, mutta tietty tahtotila ja näkemys siitä vahvistuu, että rajojen laittomaan ylittämiseen perustuva turvapaikanhakujärjestelmä on tullut tiensä päähän.&nbsp; Se pyritään korvaamaan jollakin järkevämmällä menettelyllä, jossa lähtömaista suoraan Eurooppaan pakolaiskiintiöiden varassa pääsevien määriä nostetaan ja laiton liikkuminen loppuisi.</p><p>Mykkäsen mielestä tämä (laittomaan maahantuloon perustuva turvapaikanhaku) on ollut &rdquo;<em>sellainen elefantti, jonka kaikki tuntevat nahoissaan, mutta sitä ei oikein kohdata</em>&rdquo;. Mutta nyt näyttäisi olevan tahtoa lähetä uudistamaan tätä järjestelmää &ndash; niin että se olisi kaikkien kannalta järkevämpi.</p><p>Mutta: konkreettisista kysymyksistä oli vaikea löytää ratkaisua.<br />*</p><p><strong>Mykkänen kirjoitti huhtikuussa blogissaan</strong>, että olemme ehkä juuri nyt vuoden 2015 maahanmuuttokriisin kriittisimmässä vaiheessa, vaikka tulijoita ei enää ole silloisia määriä.</p><p><strong>Lue täältä</strong> hänen bloginsa, 24.4.2018; &rdquo;<em>Turvapaikkaprosessin oikeudenmukaisuudesta syytä huolehtia</em>&rdquo;</p><p><a href="https://kaimykkanen.fi/turvapaikkaprosessin-oikeudenmukaisuudesta-syyta-huolehtia/"><u>https://kaimykkanen.fi/turvapaikkaprosessin-oikeudenmukaisuudesta-syyta-huolehtia/</u></a></p><p>Kysymys (Päivi Neitiniemi): Mikä on kriittisyyden aste nyt?</p><p>Mykkänen:</p><p>Tämä johtuu siitä, että meillä on <strong>Euroopassa nyt yli 500.000 kielteisen</strong> turvapaikkapäätöksen saanutta &ndash; ja <strong>Suomessakin noin 10.000 kielteisen päätöksen</strong> saanutta.</p><p>Ja nyt kysymys kuuluu: <strong>jääkö meille pysyvästi laittomasti maassa oleva vähemmistö</strong>, vai toimiiko turvapaikkajärjestelmä niin, että jos ei täytä turvapaikkakriteereitä, niin silloin joutuu poistumaan.&nbsp; Ja turvaa saa jos kriteerit täyttyvät.</p><p>Tämä on vaikea kysymys.&nbsp; Mutta kyllä se on kansallisessa toimeenpanossa ennenkaikkea.</p><p>*</p><p><strong>Euroopan Komissio</strong> teki reilut pari vuotta sitten <strong>7-kohtaisen ehdotuksen</strong> parantaa ja yhtenäistää <strong><em>Euroopan turvapaikkapolitiikka. </em></strong></p><p><strong>Lue EU-Komission</strong> ehdotus, Brussel 7.12.2017, täältä: <a href="http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-5132_fi.htm"><u>http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-5132_fi.htm</u></a></p><p>Kaksi kohtaa hiertää edelleen, joista toinen on tämä <strong>Dublin-asetus. </strong></p><p><strong>Dublin-asetuksen </strong>mukaan turvapaikkahakemus tulee käsitellä siinä jäsenmaassa, johon hakija ensimmäisenä tulee.&nbsp; Vieläkö tämä pääperiaate tulee pitämään paikkansa?</p><p>Mykkänen: Ehdottomasti. Sen täytyy pitää paikkansa.&nbsp; Mutta se, miksi tämä kohta on pöydällä johtuu siitä, että se ei ole pitänyt kutiaan, vaan Italiasta, Kreikasta etc <strong><em>valui satoja tuhansia ihmisiä &nbsp;hallitsemattomasti &ndash; Dublin-asetuksen vastaisesti pohjoiseen.&nbsp; </em></strong></p><p>Ja siitähän nyt taitetaan peistä, että millä ehdoilla Välimeren maat ottavat sen vastuun, joka heille nytkin sinänsä kuuluu.</p><p>Ja toisaalta, millä tavalla myös <strong>hakijoille voidaan asettaa velvoite</strong>, että jos hän ilmestyy toiseen jäsenmaahan, vaikka on rekisteröitynyt jo vaikkapa Italiaan ensin, johtaa siihen, että <strong>hakija menettää oikeuksiaan.&nbsp; </strong></p><p>Tämä on myöskin tässä paketissa tarkoitus säätää, ja se on minusta ihan oikein, että saadaan nämä virrat hallintaan.</p><p>*</p><p><strong>Eli tässä on se ydin</strong>, johon liittyy myös kysymys taakanjaosta, joka ei toiminut alkuunkaan vuonna 2015.&nbsp; Esimerkiksi Visegrad-maat sanoivat, että ne eivät ota lainkaan vastaan.</p><p>Kysymys: Kuinka paljon siellä saa kannatusta tämä taakanjakopakko?</p><p>Mykänen: Niin siinähän tämän kiistan ydin on, että Italia vaatii selvästi suurempaa uudelleensijoittavien määrää, siis niitä, jotka automaattisesti sijoitettaisiin muihin maihin, jos Italiaan tulee suuria määriä tulijoita.&nbsp; Toisessa ääripäässä on Unkari, joka kirjoittaa perustuslakiinsa muutosta, jonka myötä he eivät ottaisi ketään turvallisista maista tulevaa, mukaan lukien muut EU-maat.</p><p>Suomen lähtökohta on että me tarvitsemme järjestäytynyt, sivistynyt ratkaisu, että jos meille tulee turvapaikanhakijoita, <strong>ensimmäinen vastuu pitää olla ensimmäisellä maalla</strong>, johon mereltä tms. ihmisiä tulee.&nbsp;</p><p>Sitten jos ongelma kriisiytyy toki sitten meidän täytyy vastata haasteeseen yhdessä.&nbsp; Niin että autetaan Italiaa rahalla, asiantuntijatuella ja sillä että osa turvapaikanhakijoista, sovitulla, järjestetyllä tavalla otetaan muihin maihin käsittelyyn.&nbsp; <em>Ei hallitsemattomasti vaeltamalla niin kuin 2015</em>.</p><p>Lähtökohta on se, että tämä tapahtuisi vapaaehtoisten toimenpiteiden mukaan, mutta pöydällä on myöskin mekanismi, jonka mukaan tietty osa voitaisiin siirtää uudelleen, - kuitenkin niin &nbsp;että siinä korvattaisiin vastaanottavalle maalle Euroopan Unionin puolelta useiden vuosien vastaanottokulut.</p><p>Se ei loppujen lopuksi ole niin iso osa tästä kokonaisuudesta, jos nämä pakolaisvirrat saadaan hallintaan.</p><p>*</p><p>Sisäministeri <strong>Kai Mykkänen sanoo</strong>: (Areena, ajassa 33:oo&gt; )</p><p>Eilisen perusteella näyttää että sukset on ristissä perusteellisesti, - ja monesta syystä.</p><p>&rdquo;Ydin on se, että meillä on sellainen <strong>paradoksi </strong>oikeastaan luotu että <strong>turvapaikanhakijana joudut ensin olemaan laiton rajanylittäjä</strong>, joka <strong>käyttää rikollista salakuljettajaa tunkeutuakseen maahan</strong>.&nbsp; Ja muutut sitten <strong>lailliseksi turvapaikanhakijaksi</strong> <strong>kun tunkeuduttuasi jätät turvapaikkahakemuksen</strong>.&rdquo;</p><p>Mä en &nbsp;ollenkaan syytä tässä turvapaikanhakijaa, vaan (sitä että) on luotu sopimuksilla tämmönen solmu, jossa <strong>laillinen turvapaikanhaku perustuu laittomaan rajanylitykseen</strong>:</p><p>*</p><p>Ja tästä oikeastaan syntyy se kummallinen tilanne, että <strong>yritetään kaikin voimin toisaalta torjua laitonta maahantulijaa, niin ettei hän pääse käyttämään tätä laillista turvapaikanhakuoikeutta</strong>.</p><p>Ja jos eilisessä EU:n sisäministerien kokouksessa jotain toivoa oli, niin se, tietynlainen elefantti, jota äsken kuvailin, - jonka kaikki tuntee olevan salissa, mutta siihen ei oikein ole pystytty tarttumaan, niin nyt siihen elefanttijahtiin kyllä näyttäis olevan enemmän tahtoa, ja se on oikeastaan se, joka yhdistää Unkaria ja Italiaa, ja toisaalta kaikkia muitakin maita, että ollaan samaa mieltä siitä, että kyllähän tästä pitäisi johonkin järkevämpään järjestelmään päästä.</p><p>Että pitäisi päästä siihen, että estetään laittomasti rajan yli turvapaikan hakeminen, ja otetaan sitten merkittävästi isompi määrä ihmisiä suoraan pakolaisleireiltä, hauraammista oloista.</p><p><strong>Tämä edellyttää YK:n pakolaissopimuksen</strong> uudelleen tulkitsemista.</p><p>Kysymys: Käytännössä ei siis voisi enää tulla rajan yli ja sanoa asylum?</p><p>Mykkänen: Niin. Tai sitä ainakin aidosti, merkittävästi rajoitettaisiin.&nbsp; Kun nyt siihen ei käytännössä ole rajoituskykyä.&nbsp; Vaikka meillä olisi kuinka paljon Frontexin rajajoukkoja Välimerellä ottamassa kiinni salakuljetusveneitä, niin <strong>nykysääntöjen mukaanhan kun siinä hakee turvapaikkaa niin vain pelastetaan Euroopan puolelle ja on turvapaikkaprosessissa</strong>.&nbsp;</p><p>Joka itseasiassa vain <strong>lisää salakuljettamisen kannattavuutta</strong>, kun tulijat haetaan jo mereltä.&nbsp; Tämähän on meillä haasteena</p><p>Kysymys: Tämäkö on se, missä voisi löytyä yksimielisyys jopa ääripäisen välillä?</p><p>Mykkänen: Kyllä sanoisin näin. kolmen vuoden kokemuksella.&nbsp; Vaikka tästä on vaikea puhua, niin tämähän tuottaa sen järjettömän tilanteen jossa tulijoiden kannalta tuhansia kuolee mereen, salakuljettajien veneisiin, luodaan miljardien bisness; arvioidaan että <strong>6 miljardia</strong> 2015 salakuljettajien taskuun meni&hellip; Miksi emme samaa määrää ihmisiä ottaisi hauraampia ihmisiä, pakolaisleireiltä?</p><p>Kun nämä kansainväliset sopimukset, joihin tämä paradoksaalinen tilanne juontuu, on tehty aivan erilaisessa tilanteessa:</p><p>Itseasiassa alun perin toisen maailmansodan jälkeen Euroopan sisäisten pakolaisten tilanteeseen.&nbsp;</p><p>Kun ei haluttu palauttaa Neuvostoliiton piiriin itäblokin maista olevia toisen maailmansodan pakolaisia, - niin ei silloin (sääntöjä laadittaessa) ajateltu, että niitä käytettäisiin ikään kuin tämmöisessä tilanteessa, jossa kyse on pakolaisleireillä olevien ihmisten hädän tunnistamisesta ja heidän turvapaikanhaustaan.&nbsp;</p><p>Paljon järkevämpi tässä olisi käyttää kiintiöpakolaisjärjestelmää, ja estää sinänsä tämmöinen laittomaan rajanylitykseen perustuva järjestelmä. &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>*</p><p>Tähän tapaan puhui siis <strong>sisäministeri Mykkänen</strong>.</p><p>Ei ole Suomessa ministeri näin puhunut koskaan, ellei sitten <strong>Rajamäen</strong>?</p><p>YLE, Radio 1, Ykkösaamu; keskiviikkona 6.6.2018, klo 08:03 alkaen; Areenassa, kuultavissa täällä: <a href="https://areena.yle.fi/1-4418128?autoplay=true"><u>https://areena.yle.fi/1-4418128?autoplay=true</u></a> alkaen kello noin 30:oo&gt;</p><p><em>Toimittaja Päivi Neitiniemi. &ndash; Ohjelman käsivarainen litterointi; vh. Kursiivit ja painotukset samoin vh.</em></p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistus vaatii YK:n säädösten uudelleentulkintaa

Sisäministeri Kai Mykkänen Radion Ykkösaamussa tänään:

”Ydin on se, että meillä on sellainen paradoksi oikeastaan luotu että turvapaikanhakijana joudut ensin olemaan laiton rajanylittäjä, joka käyttää rikollista salakuljettajaa tunkeutuakseen maahan.  Ja muutut sitten lailliseksi turvapaikanhakijaksi kun tunkeuduttuasi jätät turvapaikkahakemuksen.”

Juuri näinhän se on nähtävä. Järkevää puhetta.

*

YLE Ykkösradio 6.6.2018:

EU:n sisäministerit pitivät kokousta eilen ti 5.6.2018 Luxemburgissa, aiheena maahanmuutto.  Kokouksessa jatkettiin kiistelyä Euroopan Unionin turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta.  Asiassa ei päästy eteenpäin.

Sisäministeri Kai Mykkäsen mukaan sukset ovat pahasti ristissä, mutta tietty tahtotila ja näkemys siitä vahvistuu, että rajojen laittomaan ylittämiseen perustuva turvapaikanhakujärjestelmä on tullut tiensä päähän.  Se pyritään korvaamaan jollakin järkevämmällä menettelyllä, jossa lähtömaista suoraan Eurooppaan pakolaiskiintiöiden varassa pääsevien määriä nostetaan ja laiton liikkuminen loppuisi.

Mykkäsen mielestä tämä (laittomaan maahantuloon perustuva turvapaikanhaku) on ollut ”sellainen elefantti, jonka kaikki tuntevat nahoissaan, mutta sitä ei oikein kohdata”. Mutta nyt näyttäisi olevan tahtoa lähetä uudistamaan tätä järjestelmää – niin että se olisi kaikkien kannalta järkevämpi.

Mutta: konkreettisista kysymyksistä oli vaikea löytää ratkaisua.
*

Mykkänen kirjoitti huhtikuussa blogissaan, että olemme ehkä juuri nyt vuoden 2015 maahanmuuttokriisin kriittisimmässä vaiheessa, vaikka tulijoita ei enää ole silloisia määriä.

Lue täältä hänen bloginsa, 24.4.2018; ”Turvapaikkaprosessin oikeudenmukaisuudesta syytä huolehtia

https://kaimykkanen.fi/turvapaikkaprosessin-oikeudenmukaisuudesta-syyta-huolehtia/

Kysymys (Päivi Neitiniemi): Mikä on kriittisyyden aste nyt?

Mykkänen:

Tämä johtuu siitä, että meillä on Euroopassa nyt yli 500.000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta – ja Suomessakin noin 10.000 kielteisen päätöksen saanutta.

Ja nyt kysymys kuuluu: jääkö meille pysyvästi laittomasti maassa oleva vähemmistö, vai toimiiko turvapaikkajärjestelmä niin, että jos ei täytä turvapaikkakriteereitä, niin silloin joutuu poistumaan.  Ja turvaa saa jos kriteerit täyttyvät.

Tämä on vaikea kysymys.  Mutta kyllä se on kansallisessa toimeenpanossa ennenkaikkea.

*

Euroopan Komissio teki reilut pari vuotta sitten 7-kohtaisen ehdotuksen parantaa ja yhtenäistää Euroopan turvapaikkapolitiikka.

Lue EU-Komission ehdotus, Brussel 7.12.2017, täältä: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-5132_fi.htm

Kaksi kohtaa hiertää edelleen, joista toinen on tämä Dublin-asetus.

Dublin-asetuksen mukaan turvapaikkahakemus tulee käsitellä siinä jäsenmaassa, johon hakija ensimmäisenä tulee.  Vieläkö tämä pääperiaate tulee pitämään paikkansa?

Mykkänen: Ehdottomasti. Sen täytyy pitää paikkansa.  Mutta se, miksi tämä kohta on pöydällä johtuu siitä, että se ei ole pitänyt kutiaan, vaan Italiasta, Kreikasta etc valui satoja tuhansia ihmisiä  hallitsemattomasti – Dublin-asetuksen vastaisesti pohjoiseen. 

Ja siitähän nyt taitetaan peistä, että millä ehdoilla Välimeren maat ottavat sen vastuun, joka heille nytkin sinänsä kuuluu.

Ja toisaalta, millä tavalla myös hakijoille voidaan asettaa velvoite, että jos hän ilmestyy toiseen jäsenmaahan, vaikka on rekisteröitynyt jo vaikkapa Italiaan ensin, johtaa siihen, että hakija menettää oikeuksiaan. 

Tämä on myöskin tässä paketissa tarkoitus säätää, ja se on minusta ihan oikein, että saadaan nämä virrat hallintaan.

*

Eli tässä on se ydin, johon liittyy myös kysymys taakanjaosta, joka ei toiminut alkuunkaan vuonna 2015.  Esimerkiksi Visegrad-maat sanoivat, että ne eivät ota lainkaan vastaan.

Kysymys: Kuinka paljon siellä saa kannatusta tämä taakanjakopakko?

Mykänen: Niin siinähän tämän kiistan ydin on, että Italia vaatii selvästi suurempaa uudelleensijoittavien määrää, siis niitä, jotka automaattisesti sijoitettaisiin muihin maihin, jos Italiaan tulee suuria määriä tulijoita.  Toisessa ääripäässä on Unkari, joka kirjoittaa perustuslakiinsa muutosta, jonka myötä he eivät ottaisi ketään turvallisista maista tulevaa, mukaan lukien muut EU-maat.

Suomen lähtökohta on että me tarvitsemme järjestäytynyt, sivistynyt ratkaisu, että jos meille tulee turvapaikanhakijoita, ensimmäinen vastuu pitää olla ensimmäisellä maalla, johon mereltä tms. ihmisiä tulee. 

Sitten jos ongelma kriisiytyy toki sitten meidän täytyy vastata haasteeseen yhdessä.  Niin että autetaan Italiaa rahalla, asiantuntijatuella ja sillä että osa turvapaikanhakijoista, sovitulla, järjestetyllä tavalla otetaan muihin maihin käsittelyyn.  Ei hallitsemattomasti vaeltamalla niin kuin 2015.

Lähtökohta on se, että tämä tapahtuisi vapaaehtoisten toimenpiteiden mukaan, mutta pöydällä on myöskin mekanismi, jonka mukaan tietty osa voitaisiin siirtää uudelleen, - kuitenkin niin  että siinä korvattaisiin vastaanottavalle maalle Euroopan Unionin puolelta useiden vuosien vastaanottokulut.

Se ei loppujen lopuksi ole niin iso osa tästä kokonaisuudesta, jos nämä pakolaisvirrat saadaan hallintaan.

*

Sisäministeri Kai Mykkänen sanoo: (Areena, ajassa 33:oo> )

Eilisen perusteella näyttää että sukset on ristissä perusteellisesti, - ja monesta syystä.

”Ydin on se, että meillä on sellainen paradoksi oikeastaan luotu että turvapaikanhakijana joudut ensin olemaan laiton rajanylittäjä, joka käyttää rikollista salakuljettajaa tunkeutuakseen maahan.  Ja muutut sitten lailliseksi turvapaikanhakijaksi kun tunkeuduttuasi jätät turvapaikkahakemuksen.”

Mä en  ollenkaan syytä tässä turvapaikanhakijaa, vaan (sitä että) on luotu sopimuksilla tämmönen solmu, jossa laillinen turvapaikanhaku perustuu laittomaan rajanylitykseen:

*

Ja tästä oikeastaan syntyy se kummallinen tilanne, että yritetään kaikin voimin toisaalta torjua laitonta maahantulijaa, niin ettei hän pääse käyttämään tätä laillista turvapaikanhakuoikeutta.

Ja jos eilisessä EU:n sisäministerien kokouksessa jotain toivoa oli, niin se, tietynlainen elefantti, jota äsken kuvailin, - jonka kaikki tuntee olevan salissa, mutta siihen ei oikein ole pystytty tarttumaan, niin nyt siihen elefanttijahtiin kyllä näyttäis olevan enemmän tahtoa, ja se on oikeastaan se, joka yhdistää Unkaria ja Italiaa, ja toisaalta kaikkia muitakin maita, että ollaan samaa mieltä siitä, että kyllähän tästä pitäisi johonkin järkevämpään järjestelmään päästä.

Että pitäisi päästä siihen, että estetään laittomasti rajan yli turvapaikan hakeminen, ja otetaan sitten merkittävästi isompi määrä ihmisiä suoraan pakolaisleireiltä, hauraammista oloista.

Tämä edellyttää YK:n pakolaissopimuksen uudelleen tulkitsemista.

Kysymys: Käytännössä ei siis voisi enää tulla rajan yli ja sanoa asylum?

Mykkänen: Niin. Tai sitä ainakin aidosti, merkittävästi rajoitettaisiin.  Kun nyt siihen ei käytännössä ole rajoituskykyä.  Vaikka meillä olisi kuinka paljon Frontexin rajajoukkoja Välimerellä ottamassa kiinni salakuljetusveneitä, niin nykysääntöjen mukaanhan kun siinä hakee turvapaikkaa niin vain pelastetaan Euroopan puolelle ja on turvapaikkaprosessissa

Joka itseasiassa vain lisää salakuljettamisen kannattavuutta, kun tulijat haetaan jo mereltä.  Tämähän on meillä haasteena

Kysymys: Tämäkö on se, missä voisi löytyä yksimielisyys jopa ääripäisen välillä?

Mykkänen: Kyllä sanoisin näin. kolmen vuoden kokemuksella.  Vaikka tästä on vaikea puhua, niin tämähän tuottaa sen järjettömän tilanteen jossa tulijoiden kannalta tuhansia kuolee mereen, salakuljettajien veneisiin, luodaan miljardien bisness; arvioidaan että 6 miljardia 2015 salakuljettajien taskuun meni… Miksi emme samaa määrää ihmisiä ottaisi hauraampia ihmisiä, pakolaisleireiltä?

Kun nämä kansainväliset sopimukset, joihin tämä paradoksaalinen tilanne juontuu, on tehty aivan erilaisessa tilanteessa:

Itseasiassa alun perin toisen maailmansodan jälkeen Euroopan sisäisten pakolaisten tilanteeseen. 

Kun ei haluttu palauttaa Neuvostoliiton piiriin itäblokin maista olevia toisen maailmansodan pakolaisia, - niin ei silloin (sääntöjä laadittaessa) ajateltu, että niitä käytettäisiin ikään kuin tämmöisessä tilanteessa, jossa kyse on pakolaisleireillä olevien ihmisten hädän tunnistamisesta ja heidän turvapaikanhaustaan. 

Paljon järkevämpi tässä olisi käyttää kiintiöpakolaisjärjestelmää, ja estää sinänsä tämmöinen laittomaan rajanylitykseen perustuva järjestelmä.    

*

Tähän tapaan puhui siis sisäministeri Mykkänen.

Ei ole Suomessa ministeri näin puhunut koskaan, ellei sitten Rajamäen?

YLE, Radio 1, Ykkösaamu; keskiviikkona 6.6.2018, klo 08:03 alkaen; Areenassa, kuultavissa täällä: https://areena.yle.fi/1-4418128?autoplay=true alkaen kello noin 30:oo>

Toimittaja Päivi Neitiniemi. – Ohjelman käsivarainen litterointi; vh. Kursiivit ja painotukset samoin vh.

*

]]>
10 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256438-eun-turvapaikkajarjestelman-uudistus-vaatii-ykn-saadosten-uudelleentulkintaa#comments Euroopan unioni Sisäministeri Kai Mykkänen Turvapaikanhakuprosessi Turvapaikkapolitiikka YK:n pakolaissopimus Wed, 06 Jun 2018 14:08:42 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256438-eun-turvapaikkajarjestelman-uudistus-vaatii-ykn-saadosten-uudelleentulkintaa
EU yrittää hiljentää kriittisen nuorison http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256328-eu-yrittaa-hiljentaa-kriittisen-nuorison <p>Me perussuomalaiset nuoret osallistuimme ainoana suomalaisena poliittisena nuorisojärjestönä Euroopan unionin joka toinen vuosi järjestämään nuorisotapahtumaan Strasbourgissa. Tavoitteenamme oli päästä käymään monipuolista keskustelua puhuttavimmista ilmiöistä Euroopassa: brexitistä, terrorismista, sananvapaudesta ja maahanmuutosta. Varsin nopeasti kävi ilmi, että tapahtuma on lähinnä nuorten kesäfestari, jossa on tarkoitus nyökytellä muiden EU-myönteisille mielipiteille, eikä käydä varsinaista vuoropuhelua tai keksiä ratkaisuja ongelmiin. Kriittisille äänille lähinnä buuattiin, ivailtiin tai jätettiin antamatta puheenvuoroja.</p> <p>Ensimmäinen aktiviteetti johon osallistuin, oli maataloutta koskeva paneeli. Puhujina kaksi maatalousyrittäjää ja kaksi tutkijaa. Yleisöstä tuli lähinnä vihreitä kysymyksiä liittyen vasikoiden vierottamiseen ja kasvisperäisten proteiinien kehittämiseen. Pidin sitten oman puheenvuoron, jossa kysyin panelisteilta ratkaisuja suomalaisten maidontuottajien ahdinkoon, kun tuottajahintoja lasketaan jatkuvasti, johtuen muun muassa siitä, että EU:n alueella tuotetaan liikaa maitoa. Belgialainen maitotilallinen sanoi naureskellen, että Suomihan on myös Eurooppaa, ja että on aivan sama, minkä maalaista maitoa juomme. Tuli siis selväksi, että suomalaiset maitotilat saavat rauhassa kuihtua pois, koska panelistin sanoin &quot;sisämarkkinat nyt vain toimivat niin&quot;. Euroopan unionissa kansallisella edulla ei ole siis minkäänlaista merkitystä.</p> <p>Terrorismikeskustelu täysistuntosalissa puolestaan oli täysi fiasko. Puoli tuntia arvokkaasta ajasta käytettiin typerään moderniin tanssiesitykseen. Panelisteista lähes jokainen oli muslimi, joista jokainen kielsi islamin itsessään liittyvän mitenkään mihinkään. Yleisö sai esittää panelisteille kysymyksiä tai ratkaisuesityksiä. Eräs ranskalainen puhui rajojen sulkemisesta ja siitä, ettei EU ole kyennyt suojelemaan eurooppalaisia terrorismilta, jonka jälkeen kriittisiä puheenvuoroja ei sitten kuulunutkaan ja paneelin juontaja sekä panelistit soimasivat kriittisiä näkemyksiä niillä tutuilla argumenteilla kuten &quot;rajavalvonta tai rajojen sulkeminen on naiivi, mustavalkoinen ajattelutapa&quot; tai &quot;ei saa aiheuttaa vastakkainasettelua&quot;.</p> <p>Itse pyysin puheenvuoroa lähes koko paneelin ajan, mutta sitä en valitettavasti saanut. Olisin halunnut sanoa, ettei EU todellakaan toimi kuten se voisi toimia, kun rajojen annetaan vuotaa kuin seula, eikä eurooppalaisten turvallisuus tunnu kiinnostavan pätkääkään. Miksi EU on ylipäänsä olemassa, jos tarkoituksena ei ole taata hyvinvointia ja turvallista tulevaisuutta nimenomaan eurooppalaisille?&nbsp;</p> <p>Eniten puheenvuoroja annettiin terrorismikeskustelussa itse muslimeille, joista eräs afganistanilainen valisti muslimien arvojen olevan samat kuin eurooppalaisten. Miten ihmeessä tällaisia valheita kukaan kehtaa edes sanoa ääneen? On aivan selvää, tutkimustenkin mukaan, että islaminuskoiset ajattelevat monista asioista aivan eri tavoin kuin me eurooppalaiset. Vai mistä syystä musliminaiset kiedotaan huntuihin, tai eläimiä rituaaliteurastetaan uskon vuoksi? Tai miksi iso osa Euroopassakin asuvista muslimeista hyväksyy poliittisen väkivallan? Tällaiset arvot eivät ole todellakaan yhtäläisiä eurooppalaisten arvojen kanssa.</p> <p>Ehkä keskustelun naurettavimman puheenvuoron piti eräs nainen, joka kertoi ratkaisuksi sen, että eurooppalaisten tulee tehdä muslimien olot kotoisiksi ja olla heitä kohtaan ystävällisiä - tämä estää hänen mielestään terrorismin. Terrorismia ei todellakaan ehkäistä pään silittelyllä. On varsin kumma, että edelleen uskotaan tuollaisten keinojen lopettavan islamilaisen terrorismin. Vielä kummempaa on, ettei nähdä islamin uskon ja terrorismin välillä yhteyttä. Tuleeko mieleen muita uskontoja tai ryhmiä, joiden sisällä on aina ollut ja tulee aina olemaan osa, joka näkee väkivallan ratkaisuna, ja on valmis iskuja tekemään - ja vielä isompi osa, joka näkee sen oikeutettuna? Terrorismia ja arvojen yhteentörmäystä estetään parhaiten siten, että eurooppalaiset pitäisivät omia arvojaan ja oikeuksiaan tärkeinä, eikä rajojen yli annettaisi ihmisten marssia Eurooppaan kertomaan meille, miten meidän pitäisi elää ja olla. Euroopassa ei pitäisi esimerkiksi yhdenkään turvapaikanhakijan antaa liikkua vapaasti.&nbsp;</p> <p>Tapahtuman Facebook-sivulle ilmestyikin nopeasti useampia päivityksiä, joissa kritisoitiin tapahtuman ilmapiiriä ja sitä, ettei kriittisille puheenvuoroille annettu tilaa. Jopa aiemmin EU:ta kannattaneet olivat alkaneet tapahtuman aikana tulla toisiin ajatuksiin, koska sananvapautta ei tuntunut olevan, ja hyväksyttävät näkemykset olivat lähinnä federalistista EU:n ihannointia ilman kykyä käydä vuoropuhelua EU-kriittisten ihmisten kanssa. Kriittisten äänten sulkeminen ulos keskustelusta aiheuttaa siis aivan päinvastaisen reaktion kuin EU haluaisi. Tämä sama pätee myös joidenkin puolueiden haluun sulkea Perussuomalaiset ulos päätöksenteosta tai vaikkapa tulevista hallituskokoonpanoista: kun tarpeeksi lujasti yritetään jotain ryhmää tai mielipiteitä hiljentää tai sulkea pois, ihmiset kääntyvätkin syrjittyjen puolelle.</p> <p>Nähdäkseni on tärkeää, että kriittisesti ajattelevat jaksavat tuoda mielipiteitään julki myös sellaisissa tilaisuuksissa, jotka ovat lähtökohtaisesti täynnä vaikkapa EU-myönteisiä ihmisiä. Ei anneta ihmisten sulkea meitä ulos päätöksenteosta, vaan jatketaan sinnikkäästi yhdessä taistelua turvallisemman Euroopan ja Suomen puolesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Me perussuomalaiset nuoret osallistuimme ainoana suomalaisena poliittisena nuorisojärjestönä Euroopan unionin joka toinen vuosi järjestämään nuorisotapahtumaan Strasbourgissa. Tavoitteenamme oli päästä käymään monipuolista keskustelua puhuttavimmista ilmiöistä Euroopassa: brexitistä, terrorismista, sananvapaudesta ja maahanmuutosta. Varsin nopeasti kävi ilmi, että tapahtuma on lähinnä nuorten kesäfestari, jossa on tarkoitus nyökytellä muiden EU-myönteisille mielipiteille, eikä käydä varsinaista vuoropuhelua tai keksiä ratkaisuja ongelmiin. Kriittisille äänille lähinnä buuattiin, ivailtiin tai jätettiin antamatta puheenvuoroja.

Ensimmäinen aktiviteetti johon osallistuin, oli maataloutta koskeva paneeli. Puhujina kaksi maatalousyrittäjää ja kaksi tutkijaa. Yleisöstä tuli lähinnä vihreitä kysymyksiä liittyen vasikoiden vierottamiseen ja kasvisperäisten proteiinien kehittämiseen. Pidin sitten oman puheenvuoron, jossa kysyin panelisteilta ratkaisuja suomalaisten maidontuottajien ahdinkoon, kun tuottajahintoja lasketaan jatkuvasti, johtuen muun muassa siitä, että EU:n alueella tuotetaan liikaa maitoa. Belgialainen maitotilallinen sanoi naureskellen, että Suomihan on myös Eurooppaa, ja että on aivan sama, minkä maalaista maitoa juomme. Tuli siis selväksi, että suomalaiset maitotilat saavat rauhassa kuihtua pois, koska panelistin sanoin "sisämarkkinat nyt vain toimivat niin". Euroopan unionissa kansallisella edulla ei ole siis minkäänlaista merkitystä.

Terrorismikeskustelu täysistuntosalissa puolestaan oli täysi fiasko. Puoli tuntia arvokkaasta ajasta käytettiin typerään moderniin tanssiesitykseen. Panelisteista lähes jokainen oli muslimi, joista jokainen kielsi islamin itsessään liittyvän mitenkään mihinkään. Yleisö sai esittää panelisteille kysymyksiä tai ratkaisuesityksiä. Eräs ranskalainen puhui rajojen sulkemisesta ja siitä, ettei EU ole kyennyt suojelemaan eurooppalaisia terrorismilta, jonka jälkeen kriittisiä puheenvuoroja ei sitten kuulunutkaan ja paneelin juontaja sekä panelistit soimasivat kriittisiä näkemyksiä niillä tutuilla argumenteilla kuten "rajavalvonta tai rajojen sulkeminen on naiivi, mustavalkoinen ajattelutapa" tai "ei saa aiheuttaa vastakkainasettelua".

Itse pyysin puheenvuoroa lähes koko paneelin ajan, mutta sitä en valitettavasti saanut. Olisin halunnut sanoa, ettei EU todellakaan toimi kuten se voisi toimia, kun rajojen annetaan vuotaa kuin seula, eikä eurooppalaisten turvallisuus tunnu kiinnostavan pätkääkään. Miksi EU on ylipäänsä olemassa, jos tarkoituksena ei ole taata hyvinvointia ja turvallista tulevaisuutta nimenomaan eurooppalaisille? 

Eniten puheenvuoroja annettiin terrorismikeskustelussa itse muslimeille, joista eräs afganistanilainen valisti muslimien arvojen olevan samat kuin eurooppalaisten. Miten ihmeessä tällaisia valheita kukaan kehtaa edes sanoa ääneen? On aivan selvää, tutkimustenkin mukaan, että islaminuskoiset ajattelevat monista asioista aivan eri tavoin kuin me eurooppalaiset. Vai mistä syystä musliminaiset kiedotaan huntuihin, tai eläimiä rituaaliteurastetaan uskon vuoksi? Tai miksi iso osa Euroopassakin asuvista muslimeista hyväksyy poliittisen väkivallan? Tällaiset arvot eivät ole todellakaan yhtäläisiä eurooppalaisten arvojen kanssa.

Ehkä keskustelun naurettavimman puheenvuoron piti eräs nainen, joka kertoi ratkaisuksi sen, että eurooppalaisten tulee tehdä muslimien olot kotoisiksi ja olla heitä kohtaan ystävällisiä - tämä estää hänen mielestään terrorismin. Terrorismia ei todellakaan ehkäistä pään silittelyllä. On varsin kumma, että edelleen uskotaan tuollaisten keinojen lopettavan islamilaisen terrorismin. Vielä kummempaa on, ettei nähdä islamin uskon ja terrorismin välillä yhteyttä. Tuleeko mieleen muita uskontoja tai ryhmiä, joiden sisällä on aina ollut ja tulee aina olemaan osa, joka näkee väkivallan ratkaisuna, ja on valmis iskuja tekemään - ja vielä isompi osa, joka näkee sen oikeutettuna? Terrorismia ja arvojen yhteentörmäystä estetään parhaiten siten, että eurooppalaiset pitäisivät omia arvojaan ja oikeuksiaan tärkeinä, eikä rajojen yli annettaisi ihmisten marssia Eurooppaan kertomaan meille, miten meidän pitäisi elää ja olla. Euroopassa ei pitäisi esimerkiksi yhdenkään turvapaikanhakijan antaa liikkua vapaasti. 

Tapahtuman Facebook-sivulle ilmestyikin nopeasti useampia päivityksiä, joissa kritisoitiin tapahtuman ilmapiiriä ja sitä, ettei kriittisille puheenvuoroille annettu tilaa. Jopa aiemmin EU:ta kannattaneet olivat alkaneet tapahtuman aikana tulla toisiin ajatuksiin, koska sananvapautta ei tuntunut olevan, ja hyväksyttävät näkemykset olivat lähinnä federalistista EU:n ihannointia ilman kykyä käydä vuoropuhelua EU-kriittisten ihmisten kanssa. Kriittisten äänten sulkeminen ulos keskustelusta aiheuttaa siis aivan päinvastaisen reaktion kuin EU haluaisi. Tämä sama pätee myös joidenkin puolueiden haluun sulkea Perussuomalaiset ulos päätöksenteosta tai vaikkapa tulevista hallituskokoonpanoista: kun tarpeeksi lujasti yritetään jotain ryhmää tai mielipiteitä hiljentää tai sulkea pois, ihmiset kääntyvätkin syrjittyjen puolelle.

Nähdäkseni on tärkeää, että kriittisesti ajattelevat jaksavat tuoda mielipiteitään julki myös sellaisissa tilaisuuksissa, jotka ovat lähtökohtaisesti täynnä vaikkapa EU-myönteisiä ihmisiä. Ei anneta ihmisten sulkea meitä ulos päätöksenteosta, vaan jatketaan sinnikkäästi yhdessä taistelua turvallisemman Euroopan ja Suomen puolesta.

]]>
35 http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256328-eu-yrittaa-hiljentaa-kriittisen-nuorison#comments Euroopan unioni Islam Maahanmuutto Terrorismi Mon, 04 Jun 2018 08:14:41 +0000 Jenna Simula http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256328-eu-yrittaa-hiljentaa-kriittisen-nuorison
Eurostoliitto vai Neuvostoliitto? http://ollikotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256037-eurostoliitto-vai-neuvostoliitto <p>&nbsp;</p><p>Italiassa pidetyt parlamenttivaalit osoittautuivat pettymykseksi Brysselille ja pitkään uskottiin, ettei maa saa hallitusta kasaan.</p><p>Todellisuus osoittautui kuitenkin toiseksi, kun sekä viiden tähden liike ja Lega saivat sopimuksen aikaan hallituksen muodostamisesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä ei luonnollisesti Brysselille kelvannut, sillä Brysselissä tapoihin kuuluu joko a) järjestää uusi kansanäänestys jos tulos ei miellytä tai b) vaihtaa hallitusta, jos hallitus ei miellytä.</p><p>Ilmeisesti hermostuneet reaktiot Brysselistä ja markkinoilta johtivat siihen, että väliaikaiseksi pääministeriksi nousee Carlo Cottarelli, joka on muun muassa ehdottanut kansanäänestysten kieltämistä Brexit-tuloksen jälkeen.</p><p><a href="https://news.sky.com/story/who-is-italys-likely-new-prime-minister-carlo-cottarelli-11388367">https://news.sky.com/story/who-is-italys-likely-new-prime-minister-carlo-cottarelli-11388367</a></p><p>&nbsp;</p><p>Tämä on aika linjassa komission puheenjohtaja Juckerin kanssa, joka totesi vuonna 2015 Le Figaro-lehden haastattelussa, ettei EU:n perussopimuksista voi olla kansanäänestyksiä</p><p><a href="https://en.wikiquote.org/wiki/Jean-Claude_Juncker">https://en.wikiquote.org/wiki/Jean-Claude_Juncker</a></p><p>&nbsp;</p><p>Italian tilanne näyttää nyt, mistä eurossa ja EU:ssa on kysymys.&nbsp; Kokonaisia kansakuntia alistetaan pakko-ohjaukseen, kun niiden tekemät ratkaisut eivät miellytä hallitsevaa eliittiä ja markkinoita. Voidaan sanoa, että EU on kaapannut vallan Italiassa ja haluaa ottaa sen pihtiotteeseen. Italian demokratia on takavarikoitu muiden käyttöön. &nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Euroeliittiä huolestuttaa myös, että Italian euroskeptinen hallitus suhtautuisi Brexitiin myönteisemmin ja estäisi suoranaisen kiusanteon Britanniaa kohtaan.</p><p>&nbsp;</p><p>On vaikea sanoa, mikä lopputulema on, mutta varmaa on, että Brysselin vallanpitäjät tulevat käyttämään kaikki käytettävissä olevat keinot ja jopa hiukan ylikin tilanteen saamiseksi hallintaan. Italiassa tyytymättömyys voi purkautua entistä voimakkaampana vastarintana uusissa vaaleissa ja voikin olla, että Brysseliltä loppuvat keinot kesken. Suomen hallitus seisoo luonnollisesti uskollisena soturina Brysselin rinnalla, hinnalla millä hyvänsä, sillä vanhojen puolueiden euroideologia ei salli kriittistä tai analyyttista keskustelua.</p><p>&nbsp;</p><p>Ne maat, jotka ovat viisaasti jääneet eurojärjestelmän ulkopuolelle näkevät nyt kauaskantoisen päätöksensä edut: Eurostoliitto tai Neuvostoliitto, kumpaakin hallitaan pelolla.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Olli Kotro<br />Poliittinen neuvonantaja (ps.)<br />Euroopan parlamentti</em></p><p><em>Kirjoitus edustaa henkilökohtaista näkemystä, ei minkään muun tahon.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Italiassa pidetyt parlamenttivaalit osoittautuivat pettymykseksi Brysselille ja pitkään uskottiin, ettei maa saa hallitusta kasaan.

Todellisuus osoittautui kuitenkin toiseksi, kun sekä viiden tähden liike ja Lega saivat sopimuksen aikaan hallituksen muodostamisesta.

 

Tämä ei luonnollisesti Brysselille kelvannut, sillä Brysselissä tapoihin kuuluu joko a) järjestää uusi kansanäänestys jos tulos ei miellytä tai b) vaihtaa hallitusta, jos hallitus ei miellytä.

Ilmeisesti hermostuneet reaktiot Brysselistä ja markkinoilta johtivat siihen, että väliaikaiseksi pääministeriksi nousee Carlo Cottarelli, joka on muun muassa ehdottanut kansanäänestysten kieltämistä Brexit-tuloksen jälkeen.

https://news.sky.com/story/who-is-italys-likely-new-prime-minister-carlo-cottarelli-11388367

 

Tämä on aika linjassa komission puheenjohtaja Juckerin kanssa, joka totesi vuonna 2015 Le Figaro-lehden haastattelussa, ettei EU:n perussopimuksista voi olla kansanäänestyksiä

https://en.wikiquote.org/wiki/Jean-Claude_Juncker

 

Italian tilanne näyttää nyt, mistä eurossa ja EU:ssa on kysymys.  Kokonaisia kansakuntia alistetaan pakko-ohjaukseen, kun niiden tekemät ratkaisut eivät miellytä hallitsevaa eliittiä ja markkinoita. Voidaan sanoa, että EU on kaapannut vallan Italiassa ja haluaa ottaa sen pihtiotteeseen. Italian demokratia on takavarikoitu muiden käyttöön.   

 

Euroeliittiä huolestuttaa myös, että Italian euroskeptinen hallitus suhtautuisi Brexitiin myönteisemmin ja estäisi suoranaisen kiusanteon Britanniaa kohtaan.

 

On vaikea sanoa, mikä lopputulema on, mutta varmaa on, että Brysselin vallanpitäjät tulevat käyttämään kaikki käytettävissä olevat keinot ja jopa hiukan ylikin tilanteen saamiseksi hallintaan. Italiassa tyytymättömyys voi purkautua entistä voimakkaampana vastarintana uusissa vaaleissa ja voikin olla, että Brysseliltä loppuvat keinot kesken. Suomen hallitus seisoo luonnollisesti uskollisena soturina Brysselin rinnalla, hinnalla millä hyvänsä, sillä vanhojen puolueiden euroideologia ei salli kriittistä tai analyyttista keskustelua.

 

Ne maat, jotka ovat viisaasti jääneet eurojärjestelmän ulkopuolelle näkevät nyt kauaskantoisen päätöksensä edut: Eurostoliitto tai Neuvostoliitto, kumpaakin hallitaan pelolla.

 

Olli Kotro
Poliittinen neuvonantaja (ps.)
Euroopan parlamentti

Kirjoitus edustaa henkilökohtaista näkemystä, ei minkään muun tahon.

]]>
5 http://ollikotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256037-eurostoliitto-vai-neuvostoliitto#comments Ero Eurosta Euro Euroopan unioni Tue, 29 May 2018 10:54:59 +0000 Olli Kotro http://ollikotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256037-eurostoliitto-vai-neuvostoliitto
EU uutisointi Suomessa määrällisesti ja laadullisesti vähäistä http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255915-eu-uutisointi-suomessa-maarallisesti-ja-laadullisesti-vahaista <p>Medioiden tuottamalla uutisoinnilla niin määrällä kuin laadulla tietyistä asioista on/olisi kansalaisille erittäin suuri merkitys.&nbsp; Se on sitä omien mielipiteiden muodostamisessa.&nbsp; Kun tietoa ei saa, eikä ole omaa riittävää tiedonnälkää hakea tietoa ulkomaisista kanavista, niin jää paitsioon tärkeistäkin asioista.&nbsp; Vallankin mitä meidän omat päättäjämme siellä Brysselissä oikein touhuavat ja ovat vallan kammareissa hyväksymässä ilman että meille siitä julkisesti kerrotaan, ainakaan etukäteen.&nbsp; Sipilän hallituksen Eu-politiikka näyttäytyy eriskummallisen poukkoilevalta, sillä pääministeri Sipilä ja valtionvarainministeri Orpo ilmaisevat käsittelyssä olevista asioista erilaista näkemystä Suomen pyrkimyksistä päätösten suunnasta.&nbsp;&nbsp;</p><p>Onko ylipäänsä Suomen päättäjien aina seurattava Saksaa kuin &quot;hai laivaa&quot; jokaisessa asiassa?&nbsp; Eikö kannattaisi ensin ajatella ja tutkiskella mitä Suomi tulee påidemmällä tähtäimellä hyötymään tai menettämään, jos Saksaa tai jopa Ranskaa peesataan tarpeettomasti?&nbsp; Ei pitäisi olla yhdellekääm päättäjälle epäselvää se, että Saksa on kaikkein suurin hyötyjä aina kun päätetään euroon kytkeytyvistä asioista ja samalla Suomi kuuluu niihin suurimpiin häviäjiin.&nbsp;</p><p>Entäpä sitten tuo uutisoinnin määrä ja laatu?&nbsp; Meillä on veronmaksajien ylläpitämä eli rahoittama YLE, jonka pitäisi ilman muuta pitää Unionin asioiden uutisointi yhtenä, jos ei jopa tärkeimpänä, kohteena.&nbsp; Mitä löytyy Ylen nettiuutissivustolta vaikeuksitta?&nbsp; Ei ole erillistä otsikkoa EU uutisoinnille vaan on hakukentän kautta haettavissa ne uutiskirjoitukset, joita Yle katsoo tärkeäksi kansalaisille välittää.&nbsp; <a href="http://www.finland.eu/public/default.aspx?nodeid=39372"><u><strong>Ylellä on kaksi kirjeenvaihtajaa</strong></u></a>&nbsp;Brysselin toimistossa.&nbsp; Heidän lisäksi siellä on muutamilla lehdillä ja STT:llä omat kirjeenvaihtajat sekä valokuvaaja.&nbsp; Ylen uutisanti pääuutisissa tv:ssä on miltei olematonta.&nbsp; Hyvin usein saatetaan viitata nettisivulla olevaan kirjoitukseen.&nbsp; Kaikilla vanhemmilla ihmisillä ei ole edes nettiä käytössään.&nbsp; Puhumattakaan siitä, että vaivatta löytyisi kaikki &quot;piilossa&quot; oleva uutisointi.</p><p>Mitäpä <a href="https://yle.fi/uutiset/18-174562"><u>Ylen kirjeenvaihatajat ovat uutisoineet viime aikoina</u></a> Brysselistä käsin (=yle uutiset sivulla hakutoiminnolla esiintyvät kirjoitukset).&nbsp; Kirjoitukset eivät ole monilta osin mielenkiintoisia, ei ainakaan omasta näkövinkkelistä katsottuna vaan odottaisin enemmän omaa maatamme koskevien asioiden käsittelystä parlamentissa ja eri valiokunnissa, puhumattakaan komission tulevista ehdotuksista.&nbsp; Kuten huomataan on jopa <a href="http://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/eu-affairs/20180522STO04022/tulossa-ensi-viikolla"><u>parlamentin käsittelyyn tulevia asioita</u></a> monelta eri sektorilta (<a href="http://www.europarl.europa.eu/news/fi"><u>hiljattain käsiteltyjä asioita</u></a>), joista olisi voinut ennakkoon saada jonkinlaista infoa tänne peräpohjolaankin, kun niitä rahoittamiamme kirjeenvaihtajia on siellä paikan päällä ihan tuota varten.&nbsp; Vai onko tarkoitus vain kertoa valikoiden niistä jo tehdyistä päätöksistä?&nbsp; Pitääkö kansalaisillemme antaa vain tietty kuva eu:sta?&nbsp; Sellainen myönteinen, ettei vahingossakaan kenellekään syntyisi negatiivista.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Italialaisista kotimaan uutisoinnin ulkopuolelta</strong></p><p>Italialaiset (populisteiksi nimitetyt) ovat kuitenkin osoittaneet tavallaan niin komissiolle kuin muiden jäsenmaiden päättäjille, ettei heitä kannata aliarvostaa ja etteivät he ole ottamassa ksäskyjä sen paremmin komissiolta kuin muilta jäsenmailtakaan.&nbsp; Näin mikäli uskomme politico lehden kirjoituksen kertomaa, jonka mukaan Matteo Salvinin (Liga) olisi sanonut, ettei komission tule komennella italialaisia vaan he tulevat tekemään päätökset oman maansa etu huomioiden.&nbsp; Minkälaisen vastakaiun saanee Unionissa komissiolta ja muilta jäsenmailta tuollainen &quot;tokaisu&quot;?&nbsp; Kannattanee kuitenkin odottaa ensin maan ministerien nimitykset ja vasta sen jälkeen niitä &quot;erikoisia&quot; Unionia ravistelevia päätöksiä ja mitä ne tulevat tuomaan tullessaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Medioiden tuottamalla uutisoinnilla niin määrällä kuin laadulla tietyistä asioista on/olisi kansalaisille erittäin suuri merkitys.  Se on sitä omien mielipiteiden muodostamisessa.  Kun tietoa ei saa, eikä ole omaa riittävää tiedonnälkää hakea tietoa ulkomaisista kanavista, niin jää paitsioon tärkeistäkin asioista.  Vallankin mitä meidän omat päättäjämme siellä Brysselissä oikein touhuavat ja ovat vallan kammareissa hyväksymässä ilman että meille siitä julkisesti kerrotaan, ainakaan etukäteen.  Sipilän hallituksen Eu-politiikka näyttäytyy eriskummallisen poukkoilevalta, sillä pääministeri Sipilä ja valtionvarainministeri Orpo ilmaisevat käsittelyssä olevista asioista erilaista näkemystä Suomen pyrkimyksistä päätösten suunnasta.  

Onko ylipäänsä Suomen päättäjien aina seurattava Saksaa kuin "hai laivaa" jokaisessa asiassa?  Eikö kannattaisi ensin ajatella ja tutkiskella mitä Suomi tulee påidemmällä tähtäimellä hyötymään tai menettämään, jos Saksaa tai jopa Ranskaa peesataan tarpeettomasti?  Ei pitäisi olla yhdellekääm päättäjälle epäselvää se, että Saksa on kaikkein suurin hyötyjä aina kun päätetään euroon kytkeytyvistä asioista ja samalla Suomi kuuluu niihin suurimpiin häviäjiin. 

Entäpä sitten tuo uutisoinnin määrä ja laatu?  Meillä on veronmaksajien ylläpitämä eli rahoittama YLE, jonka pitäisi ilman muuta pitää Unionin asioiden uutisointi yhtenä, jos ei jopa tärkeimpänä, kohteena.  Mitä löytyy Ylen nettiuutissivustolta vaikeuksitta?  Ei ole erillistä otsikkoa EU uutisoinnille vaan on hakukentän kautta haettavissa ne uutiskirjoitukset, joita Yle katsoo tärkeäksi kansalaisille välittää.  Ylellä on kaksi kirjeenvaihtajaa Brysselin toimistossa.  Heidän lisäksi siellä on muutamilla lehdillä ja STT:llä omat kirjeenvaihtajat sekä valokuvaaja.  Ylen uutisanti pääuutisissa tv:ssä on miltei olematonta.  Hyvin usein saatetaan viitata nettisivulla olevaan kirjoitukseen.  Kaikilla vanhemmilla ihmisillä ei ole edes nettiä käytössään.  Puhumattakaan siitä, että vaivatta löytyisi kaikki "piilossa" oleva uutisointi.

Mitäpä Ylen kirjeenvaihatajat ovat uutisoineet viime aikoina Brysselistä käsin (=yle uutiset sivulla hakutoiminnolla esiintyvät kirjoitukset).  Kirjoitukset eivät ole monilta osin mielenkiintoisia, ei ainakaan omasta näkövinkkelistä katsottuna vaan odottaisin enemmän omaa maatamme koskevien asioiden käsittelystä parlamentissa ja eri valiokunnissa, puhumattakaan komission tulevista ehdotuksista.  Kuten huomataan on jopa parlamentin käsittelyyn tulevia asioita monelta eri sektorilta (hiljattain käsiteltyjä asioita), joista olisi voinut ennakkoon saada jonkinlaista infoa tänne peräpohjolaankin, kun niitä rahoittamiamme kirjeenvaihtajia on siellä paikan päällä ihan tuota varten.  Vai onko tarkoitus vain kertoa valikoiden niistä jo tehdyistä päätöksistä?  Pitääkö kansalaisillemme antaa vain tietty kuva eu:sta?  Sellainen myönteinen, ettei vahingossakaan kenellekään syntyisi negatiivista.  

 

Italialaisista kotimaan uutisoinnin ulkopuolelta

Italialaiset (populisteiksi nimitetyt) ovat kuitenkin osoittaneet tavallaan niin komissiolle kuin muiden jäsenmaiden päättäjille, ettei heitä kannata aliarvostaa ja etteivät he ole ottamassa ksäskyjä sen paremmin komissiolta kuin muilta jäsenmailtakaan.  Näin mikäli uskomme politico lehden kirjoituksen kertomaa, jonka mukaan Matteo Salvinin (Liga) olisi sanonut, ettei komission tule komennella italialaisia vaan he tulevat tekemään päätökset oman maansa etu huomioiden.  Minkälaisen vastakaiun saanee Unionissa komissiolta ja muilta jäsenmailta tuollainen "tokaisu"?  Kannattanee kuitenkin odottaa ensin maan ministerien nimitykset ja vasta sen jälkeen niitä "erikoisia" Unionia ravistelevia päätöksiä ja mitä ne tulevat tuomaan tullessaan.

 

 

]]>
10 http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255915-eu-uutisointi-suomessa-maarallisesti-ja-laadullisesti-vahaista#comments EU:n toiminnan uutisointi Euroopan unioni Sun, 27 May 2018 09:06:42 +0000 Sirpa Abdallah http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255915-eu-uutisointi-suomessa-maarallisesti-ja-laadullisesti-vahaista
Euroopan Unionin parlamentissa keskustellaan Nicaraguan tilanteesta http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255856-euroopan-unionin-parlamentissa-keskustellaan-nicaraguan-tilanteesta <p>Joka aamu tämän kuluneen kuukauden aikana kun herään, olen katsonut uutisia Nicaraguasta, toivoen rauhaa. Turha toivo. Nyt hallituksen strategia on lähettää puolisotilaallisia joukkoja ihmisten kimppuun. Vahvasti aseistetut miehet siviilivaatteissa käyvät mielenosoittajien kimppuun. Silloin hallituksen on helppo sanoa, että tappajat ovat rikollisia. Eilen 5 ihmistä kuoli ja useita haavoittui.</p><p>Itsenäiset tiedotusvälineet saavat jatkuvasti ilmoituksia hallitusjoukkojen väkivaltaisista iskuista sekä pidätetyistä ja kadonneista. Mielenosoittajat ovat ottaneet kiinni iskujen tekijöitä ja osa kiinniotetuista sanovat, että sandinistit ovat maksaneet heille.<a href="https://www.youtube.com/watch?v=zlly4tX8kvw"> Radiotoimittaja Xavier Reyes Alba sanoi eilisessä Trinchera de las Noticias -radiolähetyksessä</a>, että Managuan kaupungintalo toimii sandinistien iskuryhmien kokoontumispaikkana. Reyes Alba tietää jopa niiden viranomaisten nimet, jotka ovat olleet väkivaltaisuuksien takana.&nbsp;</p><p>Poliisit eivät tee mitään, eivät edes silloin, kun kyse on ainoastaan tavallisesta rikollisesta. Toisaalta on ollut ilmoituksia siviilipukeisista poliiseista, jotka ampuvat ihmisiä. Maa on sekasorrossa. Uhreina ovat hallituksen kanssa eri mieltä olevat ja myös katolisen kirkon papit, jotka tarjoavat suojaa mielenosoittajille.</p><p>Viime viikolla Nicaraguan roomalaiskatolilaisen kirkon piispat kertoivat, että piispat ovat saaneet tappouhkauksia. Syynä se, että he ovat ilmaisseet yliopiston opiskelijoiden tuntoja ja osa heistä on ollut näkyvästi vaatimassa Ortegan eroa.&nbsp;</p><p>Ahdistelu ja uhkaukset itsenäisiä tiedotusvälineitä ja toimittajia kohtaan jatkuvat.</p><p>Nicaraguan rikoslaissa sanotaan, että kansanmurhasta saa 20-25 vuoden vankeustuomion myös silloin, kun tarkoitus on tuhota täysin tai osittain etninen, rodullinen, uskonnollinen tai ideologinen ryhmä.</p><p>Tämän päivän Nicaraguassa hallitus rikkoo räikeästi maan rikoslakeja ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Tulevana tiistaina<a href="http://www.europarl.europa.eu/news/es/agenda/briefing/2018-05-28/6/debates-con-mogherini-sobre-la-situacion-en-gaza-y-nicaragua"> Euroopan Unionin parlamentissa keskustellaan Nicaraguan tilanteesta ja torstaina on odotettavissa lausunto. </a>Toivon, että Suomen mepit seisovat ihmisoikeuksien puolella.&nbsp;</p><p>Kiinnostuneille, tässä espanjaksi: <a href="https://puntonordico.wordpress.com/2018/05/27/marcha-del-dia-de-las-madres-en-nicaragua/">Marcha del Día de las Madres en Nicaragua</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Joka aamu tämän kuluneen kuukauden aikana kun herään, olen katsonut uutisia Nicaraguasta, toivoen rauhaa. Turha toivo. Nyt hallituksen strategia on lähettää puolisotilaallisia joukkoja ihmisten kimppuun. Vahvasti aseistetut miehet siviilivaatteissa käyvät mielenosoittajien kimppuun. Silloin hallituksen on helppo sanoa, että tappajat ovat rikollisia. Eilen 5 ihmistä kuoli ja useita haavoittui.

Itsenäiset tiedotusvälineet saavat jatkuvasti ilmoituksia hallitusjoukkojen väkivaltaisista iskuista sekä pidätetyistä ja kadonneista. Mielenosoittajat ovat ottaneet kiinni iskujen tekijöitä ja osa kiinniotetuista sanovat, että sandinistit ovat maksaneet heille. Radiotoimittaja Xavier Reyes Alba sanoi eilisessä Trinchera de las Noticias -radiolähetyksessä, että Managuan kaupungintalo toimii sandinistien iskuryhmien kokoontumispaikkana. Reyes Alba tietää jopa niiden viranomaisten nimet, jotka ovat olleet väkivaltaisuuksien takana. 

Poliisit eivät tee mitään, eivät edes silloin, kun kyse on ainoastaan tavallisesta rikollisesta. Toisaalta on ollut ilmoituksia siviilipukeisista poliiseista, jotka ampuvat ihmisiä. Maa on sekasorrossa. Uhreina ovat hallituksen kanssa eri mieltä olevat ja myös katolisen kirkon papit, jotka tarjoavat suojaa mielenosoittajille.

Viime viikolla Nicaraguan roomalaiskatolilaisen kirkon piispat kertoivat, että piispat ovat saaneet tappouhkauksia. Syynä se, että he ovat ilmaisseet yliopiston opiskelijoiden tuntoja ja osa heistä on ollut näkyvästi vaatimassa Ortegan eroa. 

Ahdistelu ja uhkaukset itsenäisiä tiedotusvälineitä ja toimittajia kohtaan jatkuvat.

Nicaraguan rikoslaissa sanotaan, että kansanmurhasta saa 20-25 vuoden vankeustuomion myös silloin, kun tarkoitus on tuhota täysin tai osittain etninen, rodullinen, uskonnollinen tai ideologinen ryhmä.

Tämän päivän Nicaraguassa hallitus rikkoo räikeästi maan rikoslakeja ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Tulevana tiistaina Euroopan Unionin parlamentissa keskustellaan Nicaraguan tilanteesta ja torstaina on odotettavissa lausunto. Toivon, että Suomen mepit seisovat ihmisoikeuksien puolella. 

Kiinnostuneille, tässä espanjaksi: Marcha del Día de las Madres en Nicaragua

]]>
0 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255856-euroopan-unionin-parlamentissa-keskustellaan-nicaraguan-tilanteesta#comments Euroopan unioni Ihmisoikeudet Nicaragua Venezuela Sat, 26 May 2018 06:12:56 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255856-euroopan-unionin-parlamentissa-keskustellaan-nicaraguan-tilanteesta
Maatalous kansallisiin käsiin http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255794-maatalous-kansallisiin-kasiin <p>Elinvoimainen maaseutu on tärkeä osa suomalaisuutta. Luotettava kotimainen maataloustuotanto on tärkeää suomalaiselle elinkeinolle, hyvinvoinnille ja omavaraisuudelle kuin myös kriisivalmiutemme kannalta.</p> <p>Euroopan unionin aikomus karsia suomalaisen maatalousyrittäjän tukea ammatinharjoittamiseen on suora loukkaus kotimaisen ruoan tuottajia kohtaan. Asiaa ei paranna yhtään muun muassa maidon tuottajahintojen aleneminen. Meidän ei tule missään olosuhteissa hyväksyä sellaista ratkaisua, että EU:n jäsenmaksuja korotetaan ja siitä huolimatta saadaan vielä vähemmän käteen. Eikö tämän pitäisi osoittaa, että kuinka kestämätön ja järjetön kyseinen instituutio on suomalaista maataloutta kohtaan? Suomalaisten rahojen kierrättäminen Euroopan unionissa saadakseen murto-osan takaisin viljelijöiden tueksi on järjestelmänä suorastaan absurdi.</p> <p>Koska Suomi on EU:n nettomaksaja, eli maksamme enemmän kuin saamme takaisin, EU:sta irtaantumisesta säästettävillä rahoilla Suomen valtio pystyisi tukemaan suoraan jopa suuremmalla rahamäärällä suomalaisia maatalousyrittäjiä. Omalla maatalouspolitiikalla korjattaisiin tukiperusteet, jolloin ne huomioisivat huomattavasti paremmin maatilojen ja maatalousyrittäjien eroja. Johtopäätökset EU-jäsenyyttä kohtaan tulisi jo tehdä ennen kuin enemmän vahinkoa maataloudelle tulee syntymään.</p> <p>Maataloustukien jakamien ja maataloutta koskeva sääntely ei nykytilassakaan ole oikeudenmukaista Euroopan unionin laajuisesti. Suomalaisessa ympäristössä maanviljely on huomattavasti haasteellisempaa Keski-Eurooppaan verrattuna &ndash; tuet ja säädökset eivät silti huomioi tätä epäsuhtaa ollenkaan. EU:lla ei usein ole yhtään mitään ymmärrystä Suomen paikallisista olosuhteista ja toimivista käytännöistä. Kyllä suomalainen viljelijä esimerkiksi ymmärtää, että milloin on sopiva aika lannoittaa tai kyntää: siihen ei tarvita Brysselin byrokraattia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elinvoimainen maaseutu on tärkeä osa suomalaisuutta. Luotettava kotimainen maataloustuotanto on tärkeää suomalaiselle elinkeinolle, hyvinvoinnille ja omavaraisuudelle kuin myös kriisivalmiutemme kannalta.

Euroopan unionin aikomus karsia suomalaisen maatalousyrittäjän tukea ammatinharjoittamiseen on suora loukkaus kotimaisen ruoan tuottajia kohtaan. Asiaa ei paranna yhtään muun muassa maidon tuottajahintojen aleneminen. Meidän ei tule missään olosuhteissa hyväksyä sellaista ratkaisua, että EU:n jäsenmaksuja korotetaan ja siitä huolimatta saadaan vielä vähemmän käteen. Eikö tämän pitäisi osoittaa, että kuinka kestämätön ja järjetön kyseinen instituutio on suomalaista maataloutta kohtaan? Suomalaisten rahojen kierrättäminen Euroopan unionissa saadakseen murto-osan takaisin viljelijöiden tueksi on järjestelmänä suorastaan absurdi.

Koska Suomi on EU:n nettomaksaja, eli maksamme enemmän kuin saamme takaisin, EU:sta irtaantumisesta säästettävillä rahoilla Suomen valtio pystyisi tukemaan suoraan jopa suuremmalla rahamäärällä suomalaisia maatalousyrittäjiä. Omalla maatalouspolitiikalla korjattaisiin tukiperusteet, jolloin ne huomioisivat huomattavasti paremmin maatilojen ja maatalousyrittäjien eroja. Johtopäätökset EU-jäsenyyttä kohtaan tulisi jo tehdä ennen kuin enemmän vahinkoa maataloudelle tulee syntymään.

Maataloustukien jakamien ja maataloutta koskeva sääntely ei nykytilassakaan ole oikeudenmukaista Euroopan unionin laajuisesti. Suomalaisessa ympäristössä maanviljely on huomattavasti haasteellisempaa Keski-Eurooppaan verrattuna – tuet ja säädökset eivät silti huomioi tätä epäsuhtaa ollenkaan. EU:lla ei usein ole yhtään mitään ymmärrystä Suomen paikallisista olosuhteista ja toimivista käytännöistä. Kyllä suomalainen viljelijä esimerkiksi ymmärtää, että milloin on sopiva aika lannoittaa tai kyntää: siihen ei tarvita Brysselin byrokraattia.

]]>
3 http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255794-maatalous-kansallisiin-kasiin#comments EU Euroopan unioni Fixit maatalous Maatalouspolitiikka Fri, 25 May 2018 04:00:00 +0000 Matti Haapala http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255794-maatalous-kansallisiin-kasiin
Itä-Euroopan maiden EU-jäsenyyttä tulee edistää Euroopan turvallisuussyistä http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255718-ita-euroopan-maiden-eu-jasenyytta-tulee-edistaa-euroopan-turvallisuussyista <p>&rdquo;<em>Silloin [1980-luvun alussa] sanoimme suhteiden Suomen kanssa olevan <u>eri yhteiskunta- ja poliittisia järjestelmiä noudattavien valtioiden </u><u>rauhanomaisen rinnakkainolon </u><u>laboratorio</u>. Huolimatta kaikista ideologisista sävyistä suhteemme olivat molemmille puolille hyödylliset, ja niille oli luonteenomaista keskinäinen kunnioitus.</em>&rdquo;</p><p>&rdquo;<em>Luottamus alkoi kadota silloin, kun länsimaat eivät täyttäneet sopimustamme, että Nato ei lähesty rajojamme. On selvää, ettei tätä sopimusta pantu missään paperille. Mutta kun maamme ja länsimaiden johtajien keskusteluissa [1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa] sovittiin Saksojen yhdistymisestä, yhteisymmärrys oli, että Nato ei laajene itään.</em>&rdquo;</p><p>Nuo sanat lausui Venäjän nykyinen Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9A%D1%83%D0%B7%D0%BD%D0%B5%D1%86%D0%BE%D0%B2,_%D0%9F%D0%B0%D0%B2%D0%B5%D0%BB_%D0%9C%D0%B0%D1%80%D0%B0%D1%82%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Павел Кузнецов</u></a>) Helsingin Sanomien haastattelussa (<a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005676629.html"><u>HS 13.5.2018</u></a>).</p><p>Haastattelija Jussi Niemeläinen tulkitsee Kuznetsovin jälkimmäiset sanat seuraavasti suurlähettilään ajatuksena: &rdquo;<em>Venäjän silmissä länsi on syyllistynyt eräänlaiseen petokseen.</em>&rdquo;</p><p>Venäjä näkee, että länsimaat ovat pettäneet Venäjän, kun Itä-Euroopan maita on liittynyt EU:hun sekä Natoon ja kun Venäjän etupiirivaltioiden määrä on supistunut.</p><p>Ensimmäisessä lainatussa virkkeessä Kuznetsov muistelee Suomen asemaa 1980-luvulla, jolloin Suomi oli Neuvostoliitolle <em>rauhanomaisen rinnakkaiselon <u>laboratorio</u></em>, jota Suomi oli ollut Nikita Hruštšovin (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A5%D1%80%D1%83%D1%89%D1%91%D0%B2,_%D0%9D%D0%B8%D0%BA%D0%B8%D1%82%D0%B0_%D0%A1%D0%B5%D1%80%D0%B3%D0%B5%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Никита Хрущёв</u></a>) ajoista saakka. Paino on sanalla laboratorio. Suomi toimi itä- ja länsiblokin välissä olevana maana Neuvostoliiton ulko- ja turvallisuuspoliittisena koekaniinina aina 1950-luvulta saakka.</p><p>Jälkimmäisessä lainatussa virkkeessä Kuznetsov muistelee puolestaan Neuvostoliiton hajoamista ja sitä, mikä itäblokista irtautuvien maiden turvallisuuspoliittisen aseman olisi pitänyt Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän mielestä olla.</p><p>Venäjän toiveet eivät toteutuneet. Venäjällä ei ollut voimavaroja 1990-luvulla eikä vielä 2000-luvun alkupuolella vastustaa itäisen Euroopan maiden halua liittoutua länteen niin taloudessa kuin puolustuksessa.</p><p>2000-luvun alkuvuosista lukien Venäjän talous kaksinkertaistui vajaassa vuosikymmenessä, kun kallis hiilivetyenergia tungetti Venäjälle länsirahaa ovista ja ikkunoista. Venäjän vaurastumisen seurauksena 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella Venäjällä alkoi olla riittävästi voimaa estää katsomansa etupiirin valtioita integroitumasta länteen.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Palataanpa Neuvostoliiton Suomelle määräämään asemaan toimia <em>rauhanomaisena rinnakkaiselon laboratoriona</em>. Käytän tunnetumpaa <em>rinnakkaiselo</em>-termiä, vaikka oikeampi termi olisi Helsingin Sanomien mukaisesti venäjän kielestä käännettynä<em> rauhanomainen rinnakkainolo</em> (<a href="https://dic.academic.ru/dic.nsf/ruwiki/168802"><u>мирное сосуществование</u></a> ja <a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9C%D0%B8%D1%80%D0%BD%D0%BE%D0%B5_%D1%81%D0%BE%D1%81%D1%83%D1%89%D0%B5%D1%81%D1%82%D0%B2%D0%BE%D0%B2%D0%B0%D0%BD%D0%B8%D0%B5"><u>мирное сосуществование</u></a>).</p><p>Tuon<em> rauhanomainen</em> <em>rinnakkaiselo</em> -määritteen käyttöä kymmenissä suomalaisissa poliittisissa ilmaisuissa vuodesta 1957 lähtien voi käydä tutustumassa <a href="http://dissidentti.org/suomalainenkaannosvirhe"><u>täällä</u></a>. Termi ja sen mukainen politiikka keksittiin Neuvostoliitossa jo 1920-luvulla uuden valtion olleessa vielä heikko. Suomi omaksui termin hieman liiankin innokkaasti analysoimatta sen sisällön tarkoitusta.</p><p>Palataanpa vuoteen 1989 ja Mihail Gorbatšovin (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D0%BE%D1%80%D0%B1%D0%B0%D1%87%D1%91%D0%B2,_%D0%9C%D0%B8%D1%85%D0%B0%D0%B8%D0%BB_%D0%A1%D0%B5%D1%80%D0%B3%D0%B5%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D1%87"><u>Михаил Горбачёв</u></a>) Helsingin vierailuun, jolloin Gorbatšov ja jo lopullista kuolinkamppailuaan alkava Neuvostoliitto tunnustivat yksiselitteisesti Suomen puolueettomuuden.</p><p>Gorbatšov ja Neuvostoliitto tiesi jo tuossa vaiheessa, mitä oli tuleman. Itäblokki hajoaa ja Itä-Euroopan maat päättävät itse oman kohtalonsa, mikä oli ollut Gorbatšovin näkemys itse asiassa jo vuodesta 1985. Ensi kerran Gorbatšov oli varoitellut Itä-Euroopan liittolaismaita tulevasta jo vuonna 1985 astuessaan pääsihteerin virkaan.</p><p>Sen sijaan Neuvostoliiton hajoamiseen neuvostotasavalloista itsenäisiksi valtioiksi ei Gorbatšov eikä etenkään Neuvostoliiton muu poliittinen johto ollut varautunut eikä tuota kehityskulkuamahdollisuutta oltu ennalta mietitty.</p><p>Gorbatšovilla oli Helsingin vierailullaan Suomelle antamassa puolueettomuusjulistuksessa ketunhäntä kainalossa: niin Itävalta kuin etenkin Suomi olisivat puolueettomina maina esimerkkejä itäblokista erkautuville maille. Suomi oli toiminut asiassa Neuvostoliiton laboratoriona.</p><p>Idea Neuvostoliiton puolueettomuusajatuksessa oli, että Neuvostoliitolla olisi vaikutusvaltaa puuttua Itä-Euroopan maiden asemaan ja ennen kaikkea maiden turvallisuuspoliittiseen asemaan Neuvostoliiton omista turvallisuuslähtökohdista. Neuvostoliitolla oli hyvät kokemukset, kuinka se voi vaikuttaa Suomen asioihin edistääkseen omia etujaan.</p><p>Neuvostoliitolle ja Venäjälle puolueettomuus on yhä yhtä kuin Nato-jäsenettömyys ja EU-jäsenettömyys. Venäjän kielessä ei käytetä termiä liittoutumattomuus. Käytän jatkossa tässä kirjoituksessa &rdquo;puolueettomuus&rdquo; -sanaa lainausmerkeissä, kun tarkoitan kuulumattomuutta Natoon tai EU:hun tai molempiin Venäjän tarkoittamalla tavalla.</p><p>Itä-Eurooppaan piti siis kylmän sodan jälkeen muodostaa Neuvostoliitolle <em>eri yhteiskunta- ja poliittisia järjestelmiä noudattavien valtioiden rauhanomaiseen rinnakkaiseloon </em>pyrkivä maakokonaisuus ilman kuulumista läntisiin talous- ja puolustusliittoihin.</p><p>Olen käsitellyt tarkemmin noita Neuvostoliiton hajoamiseen liittyviä tapahtumia kirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>Kylmän sodan jälkeen Venäjä ja Suomi halusivat Itä-Euroopan Naton ulkopuolelle</em>&rdquo; (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254646-kylman-sodan-jalkeen-venaja-ja-suomi-halusivat-ita-euroopan-naton-ulkopuolelle"><u>US-blogi 30.4.2018</u></a>).</p><p>Onneksi Neuvostoliiton toiveet eivät kuitenkaan toteutuneet ja myös se itsekin hajosi. Jopa Neuvostoliiton puolueettomuuden esimerkkimaat Suomi ja Itävalta uskalsivat liittyä EU:hun vuoden 1995 alussa. Suomen oli pakko liittyä EU:hun, koska Ruotsi liittyi. Ilman Ruotsia Suomi olisi jäänyt EU:n ulkopuolelle kylmänsodan aikaiseen asemaan.</p><p>Nyt kaikki entiset Varsovan liiton maat luonnollisesti itse Venäjää lukuun ottamatta ovat liittyneet Natoon, viimeisenä Albania 1.4.2009.</p><p>Nyt kaikki entiset Keskinäisen taloudellisen avun neuvoston SEV:n eurooppalaiset jäsenmaat luonnollisesti itse Venäjää lukuun ottamatta ovat liittyneet EU:hun. Albania on vielä poikkeus, mutta Albania on jättänyt EU-jäsenhakemuksen jo 24.&nbsp;huhtikuuta 2009. EU ei ole ollut erityisen suopea uusille jäsenmaille.</p><p>Niin EU:hun kuin Natoon on liittynyt myös jo kolme entistä neuvostotasavaltaa. Viro, Latvia ja Liettua vuonna 2004.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjän Eurooppa-politiikka alkoi muuttua näkyvämmin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmen lähestyessä päätöstään. Venäjä alkoi suhtautua yhä kriittisemmin EU:n ja ennen kaikkea Naton laajenemiseen. Venäjä alkoi suhtautua yhä kriittisemmin vanhojen neuvostotasavaltojen lähentymiseen kohti länttä.</p><p>Näkyvä käännepiste oli vuosi 2008. Venäjä oli aloittanut jo 2000-luvun alussa armeijansa uudelleen varustamisen, mutta varsinaisesti puolustuksen uudistus alkoi vasta vuoden 2008 Georgian sodan jälkeen. Vuoden 2008 jälkeen Venäjä on ollut valmis käyttämään myös sotavoimaa entisissä neuvostotasavalloissa turvallisuuspoliittisiin päämääriinsä pääsemiseksi.</p><p>Venäjä kykeni muutokseen lännestä peräisin olevilla hiilivetyenergian myynnistä saaduilla varoilla. Paradoksaalista, että Venäjän suurimpia rahoittajia ja vaurastuttajia myös armeijauudistuksessa olivat siis EU-maat. Vastaavasti nyt raakaöljyn hinnan laskiessa Venäjä on joutunut leikkaamaan tulevien vuosien puolustusbudjettejaan.</p><p>Euroopan turvallisuuden onni on ollut, että kylmän sodan jälkeen 16 Itä-Euroopan maata on jo liittynyt EU:hun ja 13 maata on jo liittynyt Natoon. On vahinko, ettei läntistä integroitumisprosessia saatu päätökseen ennen kuin Venäjä vaurastui vastustamaan sitä. Toisaalta esimerkiksi Suomi voi syyttää vain itseään, kun ei liittynyt Natoon ajallaan.</p><p>Mikä olisikaan Euroopan turvallisuutenanne nyt, jos nuo maat olisivat senkaltaisia &rdquo;puolueettomia&rdquo; maita, jollaiseksi Neuvostoliitto ja itse asiassa myös Suomi halusi Itä-Euroopan maat kylmän sodan jälkeen.</p><p>Venäjä on kyennyt luomaan omia etuja ajaakseen Itä-Euroopan tämänhetkisiin &rdquo;puolueettomiin&rdquo; maihin yhteensä kolme jäätynyttä konfliktia ja yhden sodan.</p><p>Jäätyneet konfliktit Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa, Vuoristo-Karabahissa sekä Transnistriassa jäytävät &rdquo;puolueettomien&rdquo; Georgian, Azerbaidžanin ja Moldovan tilannetta, ja maiden kehitys junnaa paikallaan. Itä-Ukrainassa Venäjä sotii verisesti &rdquo;puolueettoman&rdquo; Ukrainan kanssa. Venäjä on ryövännyt &rdquo;puolueettomalta&rdquo; Ukrainalta myös Krimin niemimaan.</p><p>Ylläpitämällä Itä-Ukrainan sotaa ja jäätyneitä konflikteja Venäjä pitää yllä itselleen mieluisaa turvallisuustilannetta. Tarvetta tilanteen muutoksiin Venäjällä ei ole, ellei lopputulos ole Venäjän intressien mukainen.</p><p>Luojan kiitos, että lännessä aikanaan Neuvostoliiton hajotessa ymmärrettiin, ettei Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän esittämä &rdquo;puolueettomien&rdquo; maiden rypäs Venäjän ja länsiliittojen - siis EU:n ja Naton - välissä ole turvallisuuspoliittisesti toimiva ratkaisu. Itä-Ukrainan sodan yli 10 000 kuolonuhria on konkreettisimmin osoittanut, etteivät &rdquo;puolueettomat&rdquo; maat todellakaan ole toimiva ratkaisu Euroopassa.</p><p>Venäjällä on ollut ja on edelleen suuri kyky saada tavalla tai toisella päämääränsä läpi Itä-Euroopan &rdquo;puoleettomissa&rdquo; maissa. Venäjä on onnistunut pitämään Suomen Naton ulkopuolella varsin helponlaisesti pelkillä uhkauspuheilla.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Tällä hetkelläkin Euroopassa soditaan verisesti. Maanosastamme sivistys on todella kaukana.</p><p>Euroopan sodattoman turvallisuusratkaisun avain on saada Venäjän ja länsiliittojen välissä olevat ne maat EU- ja Nato-jäsenyyteen, jotka jäsenyyttä itselleen haluavat.</p><p>Kyse on Suomesta, Ruotsista, Ukrainasta, Moldovasta, Serbiasta, Montenegrosta, Albaniasta, Makedoniasta, Kosovosta sekä Bosnia ja Hertsegovinasta. Osa näistä maista kuuluu jo EU:hun ja osa Natoon, mutta valtaosa ei kumpaankaan. Maat ovat kirjavaa joukkoa siis.</p><p>Valko-Venäjä on suuntautunut Venäjään. Kaukasian maista Armenia kuuluu Euraasian unioniin ja Georgia on pyrkinyt lähestymään EU:ta ja Natoa. Azerbaidžanin asema on pitkälti määrittelemätön.</p><p>Venäjän jo 1980-luvulla määrittelemiin idän ja lännen välissä oleviin &rdquo;puolueettomiin&rdquo; maihin kuuluu siis vielä kymmenen maata, joihin Venäjä pyrkii vielä tavalla tai toisella vaikuttamaan turvatakseen omia suurvaltaintressejään. Venäjä ei ole sulkenut pois keinovalikoimastaan puolustaa etujaan myös sotavoimalla.</p><p>EU-maat tuottivat suuren pettymyksen entisen Jugoslavian alueen kuudelle maalle, kun Bulgariassa 16.5.2018 pidetyssä EU:n huippukokouksessa ei maille luvattu mahdollisuutta jäsenyyteen. Nuo kuusi Jugoslavian alueen maata ovat Serbia, Montenegro, Albania, Makedonia, Kosovo sekä Bosnia ja Hertsegovina. Kroatia sen sijaan on jo EU:n ja Naton jäsenmaa.</p><p>Edes EU-jäsenyysneuvotteluissa pisimmällä olevat Serbia ja Montenegro eivät enää voi olla varmoja lopputuloksesta.</p><p>Marraskuun lopulla 24.11.2017 Brysselissä pidetyssä itäisen kumppanuuden huippukokouksessa kuudelle vanhalle neuvostotasavallalle ei myöskään jaettu lupauksia mahdollisesta EU-jäsenyydestä. Nuo kuusi EU:n itäisen kumppanuuden maata ovat Ukraina, Moldova, Valko-Venäjä, Georgia, Armenia ja Azerbaidžan.</p><p>Vanhoista neuvostotasavalloista Ukraina, Moldova ja Georgia ovat pyrkineet lähentymään EU:ta aina jäsenyyteen saakka.</p><p>EU on ollut tyly noille Itä-Euroopan naapureilleen. EU:lla ei tällä hetkellä ole halukkuutta ottaa uusia maita jäsenekseen. Edelle on asetettu nykyisten jäsenmaiden välisen yhteistyön syventäminen, mikä ei kuitenkaan ole edennyt eikä tule etenemään EU:n sisällä.</p><p>EU:n olisi parempi olla sitomatta laajentumistaan jäsenmaiden välisen yhteistyön syventämiseen, koska päätöksenteon uudistamisesta ei näytä tulevan yhtään mitään nykyisten jäsenmaiden kesken. EU on uudistuskyvytön päätöksenteossa.</p><p>Päätöksenteko ei tule yhtään helpommaksi, olipa EU:ssa 28 tai 38 erimielistä maata. Ehkä lisäjäsenmaat osaltaan saisivat EU:n viimein uudistamaan päätöksentekoa enemmistöpohjaiseksi.</p><p>EU harjoittaa tällä hetkellä turvallisuuspolitiikkaa, joka ei ole EU:n jäsenmaiden turvallisuusetujen mukaista. Venäjä kiittää ja hallitsee Euroopan turvallisuutta kymmenellä &rdquo;puolueettomalla&rdquo; maalla.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Ukrainan tulevaisuudella on suuri merkitys Euroopan tulevaisuudelle. Ukrainan kohtalosta riippuu paljon myös koko Euroopan turvallisuus ja turvallisuusvaikuttamisen voimasuhteet. Ukrainan kohtalo ratkaisee, hallitseeko Euroopassa Venäjä vai läntiset EU- ja Nato-maat. Kyse on vaikutusvallasta.</p><p>Kun monet arvovaltaiset turvallisuuspolitiikan asiantuntijat - Zbigniew Brzezinski (<a href="https://www.ft.com/content/7f722496-9c86-11e3-b535-00144feab7de"><u>FT 23.2.2015</u></a>) ja Henry Kissinger (<a href="https://www.washingtonpost.com/opinions/henry-kissinger-to-settle-the-ukraine-crisis-start-at-the-end/2014/03/05/46dad868-a496-11e3-8466-d34c451760b9_story.html?noredirect=on&amp;utm_term=.f2f4648093d2"><u>The Washington Post 5.3.2014</u></a>) muun muassa - ovat esittäneet Itä-Ukrainan sodan ratkaisuksi Ukrainan &rdquo;puolueettomuutta&rdquo; Suomen kylmän sodan aikaiseen tapaan, heitä voi syyttää asiantuntemattomuudesta. Ukrainan &rdquo;puolueettomuus&rdquo; merkitsisi maan liukumista takaisin Venäjän etupiiriin. Kylmän sodan aika ja nykyaika ovat kaksi aivan eri aikaa. EU:n Ukrainaan jo sijoittamat 13 miljardia euroa valuisivat tosiasiallisesti Venäjälle.</p><p>Ukrainan aseman suurta merkitystä ei ole lännessä ymmärretty. Ukrainassa määritellään, mikä on vielä Natoon ja EU:hun kuulumattomien &rdquo;puolueettomien&rdquo; maiden tuleva mahdollinen turvallisuuspoliittinen asema Euroopassa. Määräkö näiden turvallisuuspoliittisia asemia Venäjä vai EU ja Nato.</p><p>Voivatko etenkin &rdquo;puolueettomat&rdquo; vanhat neuvostotasavallat jatkossa liittyä EU:hun ja Natoon vai valuvatko ne lopullisesti täysin Venäjän vaikutusvaltaan ja etupiiriin? Määritteleekö kunkin maan turvallisuuspoliittisen aseman kukin maa itse vai määritelleekö näiden maiden aseman Venäjä eräänlaisella sotavoimalla terästetyllä veto-oikeudella?</p><p>Venäjä kontrolloi nyt Itä-Ukrainan sodalla Ukrainaa ja yrittää pitää maata &rdquo;puolueettomana&rdquo;. Venäjä kykenee siis tällä hetkellä kontrolloimaan Ukrainan EU- ja Nato-jäsenyysmahdollisuuksia eikä Venäjällä ole luonnollisesti tarvetta muuttaa tilannetta. Elämme &rdquo;asemasotavaihetta&rdquo;.</p><p>Lännessä olisi ymmärrettävä, ettei Venäjä muuta politiikkaansa Ukrainan suhteen suostuttelulla ja tai kauniisti pyytäen. Venäjä muuttaa politiikkaansa vain, jos sille muodostetaan riittävät kannusteet tai pakko. Venäjä vaatii &rdquo;puolueetonta&rdquo; Ukrainaa, joka ei liity EU:hun ja Natoon. Venäjä yrittää toimillaan Ukrainassa luoda myös laajempaa varmuutta, että Neuvostoliiton vanhat neuvostotasavallat sekä Ruotsi ja Suomi olisivat liittymättä jatkossa läntisiin liittoutumiin. Ukrainalle &rdquo;puolueettomuus&rdquo; olisi yhtä kuin Venäjän etupiiri.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Euroopan unionin on otettava päämääräkseen liittää ne Itä-Euroopan maat unioniin, jotka unioniin haluavat liittyä.</p><p>EU-jäsenyysneuvottelujen palkitsemismenettely uudistuksista ei ole ollut toimiva tapa saada ehdokasmaat onnistuneesti jäsenyyteen. Jäsenehdokasmailla ei vain ole riittänyt resurssit uudistuksiin, eikä kyse ole vain rahasta. Aikaa kuluu, eikä tulosta synny. EU:lta on puuttunut päämäärätietoinen ote.</p><p>Hyvä esimerkki EU:n epäonnistuneesta ulkoasiainhoidosta on Turkki. EU:lla ei ollut hajuakaan, miksi Turkin tulisi liittyä EU:hun, kun jäsenyysneuvottelut alkoivat jo vuonna 2005. Turkki oli hyväksytty EU-jäsenehdokkaaksi jo Helsingin huippukokouksessa 1999, siis kaksi vuosikymmentä sitten.</p><p>EU:lle riitti, kunhan Turkki olisi nimettynä jäsenyysneuvotteluissa. Tosiasiallisesti EU:n päämäärä ei ollut Turkin EU-jäsenyys. Ajateltiin, että maa pysyisi EU-leirin liepeillä. Eipä pysynyt, ja nyt näemme lopputuloksen. Lopputuloksesta EU-maat maksavat nyt hintaa: Venäjä on saanut otetta Turkista ja Erdoğanin johtama Turkki on suuntautumassa Venäjään. Euroopan puolella EU:lla ei ole varaa samaan.</p><p>EU:n virhe oli, että se alun alkaen yritti vääristä lähtökohdista muotoilla Turkki-suhdettaan. Turkki ei kuulu edes Eurooppaan. Jäsenyysneuvottelujen aloittaminen ei ollut oikea tapa jäsentää EU:n suhteita Turkkiin eikä länsimaistaa Turkkia.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Miksi Ukraina on tärkeä sekä EU:lle että Natolle?</p><p>Ensinnäkin, Ukrainassa ratkaistaan, saako Venäjä EU- ja Nato-maiden ja itsensä väliin &rdquo;puolueettomien&rdquo; maiden ryppään, joka sillä oli päämääränä jo Neuvostoliiton romahtaessa. Jos Ukraina liukuu takaisin Venäjän hallintaan, ei muillakaan vanhoilla neuvostotasavalloilla ole asiaa EU:hun eikä Natoon. Tällöin Venäjä olisi selättänyt sekä EU:n että Naton.</p><p>Ukrainan tärkeys selviää myös vilkaisemalla karttaan. Ukrainan strateginen asema Mustanmeren pohjoisrannalla on yksi Euroopan tärkeimmistä. Sen strateginen asema oli tärkeä myös Neuvostoliitolle. Ukrainassa oli ydinaseita ja ballististen ohjusten torjuntaan liittyviä tutkajärjestelmiä.</p><p>Nato on sijoittanut ohjuspuolustusjärjestelmiä Ukrainan naapurimaahan Romaniaan, mutta nuo järjestelmät olisivat Ukrainassa, jos Ukraina olisi Nato-maa.</p><p>Jos Venäjä saa Ukrainan haltuunsa, se ottaa Ukrainan todella haltuunsa. Ukraina joutuisi vastaavaan kontrolliin kuin Valko-Venäjä. Ukrainalla on Nato-maista naapurinaan Puola, Slovakia, Unkari ja Romania, joissa ei todellakaan ilahduttaisi Ukrainan liukumisesta takaisin Venäjän etupiiriin. Siirtyisikö vaikkapa Unkari esimerkin innoittamana seuraavaksi lähemmäksi Venäjää Orbánin johdolla?</p><p>Ukraina on liitettävissä länteen talouden kautta ja siinä Ukraina tarvitsen länsimailta aktiivisempaa ja päämäärätietoisempaa otetta. Ukrainassa on ensi vuonna parlamenttivaalit, jossa osaltaan ratkaistaan Ukrainan tulevaa suhdetta itään ja länteen. Ukraina ei kykene yksin tuhomaan maan korruptoitunutta oligarkkijärjestelmäänsä, vaan tarvitsee EU:n vahvana ja päämäärätietoisena ulkopuolisena toimijana avuksi luomaan muutospakkoa. Tarvitaan siis myös keppiä.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Silloin [1980-luvun alussa] sanoimme suhteiden Suomen kanssa olevan eri yhteiskunta- ja poliittisia järjestelmiä noudattavien valtioiden rauhanomaisen rinnakkainolon laboratorio. Huolimatta kaikista ideologisista sävyistä suhteemme olivat molemmille puolille hyödylliset, ja niille oli luonteenomaista keskinäinen kunnioitus.

Luottamus alkoi kadota silloin, kun länsimaat eivät täyttäneet sopimustamme, että Nato ei lähesty rajojamme. On selvää, ettei tätä sopimusta pantu missään paperille. Mutta kun maamme ja länsimaiden johtajien keskusteluissa [1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa] sovittiin Saksojen yhdistymisestä, yhteisymmärrys oli, että Nato ei laajene itään.

Nuo sanat lausui Venäjän nykyinen Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov (Павел Кузнецов) Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 13.5.2018).

Haastattelija Jussi Niemeläinen tulkitsee Kuznetsovin jälkimmäiset sanat seuraavasti suurlähettilään ajatuksena: ”Venäjän silmissä länsi on syyllistynyt eräänlaiseen petokseen.

Venäjä näkee, että länsimaat ovat pettäneet Venäjän, kun Itä-Euroopan maita on liittynyt EU:hun sekä Natoon ja kun Venäjän etupiirivaltioiden määrä on supistunut.

Ensimmäisessä lainatussa virkkeessä Kuznetsov muistelee Suomen asemaa 1980-luvulla, jolloin Suomi oli Neuvostoliitolle rauhanomaisen rinnakkaiselon laboratorio, jota Suomi oli ollut Nikita Hruštšovin (Никита Хрущёв) ajoista saakka. Paino on sanalla laboratorio. Suomi toimi itä- ja länsiblokin välissä olevana maana Neuvostoliiton ulko- ja turvallisuuspoliittisena koekaniinina aina 1950-luvulta saakka.

Jälkimmäisessä lainatussa virkkeessä Kuznetsov muistelee puolestaan Neuvostoliiton hajoamista ja sitä, mikä itäblokista irtautuvien maiden turvallisuuspoliittisen aseman olisi pitänyt Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän mielestä olla.

Venäjän toiveet eivät toteutuneet. Venäjällä ei ollut voimavaroja 1990-luvulla eikä vielä 2000-luvun alkupuolella vastustaa itäisen Euroopan maiden halua liittoutua länteen niin taloudessa kuin puolustuksessa.

2000-luvun alkuvuosista lukien Venäjän talous kaksinkertaistui vajaassa vuosikymmenessä, kun kallis hiilivetyenergia tungetti Venäjälle länsirahaa ovista ja ikkunoista. Venäjän vaurastumisen seurauksena 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella Venäjällä alkoi olla riittävästi voimaa estää katsomansa etupiirin valtioita integroitumasta länteen.

                                                                                         ****

Palataanpa Neuvostoliiton Suomelle määräämään asemaan toimia rauhanomaisena rinnakkaiselon laboratoriona. Käytän tunnetumpaa rinnakkaiselo-termiä, vaikka oikeampi termi olisi Helsingin Sanomien mukaisesti venäjän kielestä käännettynä rauhanomainen rinnakkainolo (мирное сосуществование ja мирное сосуществование).

Tuon rauhanomainen rinnakkaiselo -määritteen käyttöä kymmenissä suomalaisissa poliittisissa ilmaisuissa vuodesta 1957 lähtien voi käydä tutustumassa täällä. Termi ja sen mukainen politiikka keksittiin Neuvostoliitossa jo 1920-luvulla uuden valtion olleessa vielä heikko. Suomi omaksui termin hieman liiankin innokkaasti analysoimatta sen sisällön tarkoitusta.

Palataanpa vuoteen 1989 ja Mihail Gorbatšovin (Михаил Горбачёв) Helsingin vierailuun, jolloin Gorbatšov ja jo lopullista kuolinkamppailuaan alkava Neuvostoliitto tunnustivat yksiselitteisesti Suomen puolueettomuuden.

Gorbatšov ja Neuvostoliitto tiesi jo tuossa vaiheessa, mitä oli tuleman. Itäblokki hajoaa ja Itä-Euroopan maat päättävät itse oman kohtalonsa, mikä oli ollut Gorbatšovin näkemys itse asiassa jo vuodesta 1985. Ensi kerran Gorbatšov oli varoitellut Itä-Euroopan liittolaismaita tulevasta jo vuonna 1985 astuessaan pääsihteerin virkaan.

Sen sijaan Neuvostoliiton hajoamiseen neuvostotasavalloista itsenäisiksi valtioiksi ei Gorbatšov eikä etenkään Neuvostoliiton muu poliittinen johto ollut varautunut eikä tuota kehityskulkuamahdollisuutta oltu ennalta mietitty.

Gorbatšovilla oli Helsingin vierailullaan Suomelle antamassa puolueettomuusjulistuksessa ketunhäntä kainalossa: niin Itävalta kuin etenkin Suomi olisivat puolueettomina maina esimerkkejä itäblokista erkautuville maille. Suomi oli toiminut asiassa Neuvostoliiton laboratoriona.

Idea Neuvostoliiton puolueettomuusajatuksessa oli, että Neuvostoliitolla olisi vaikutusvaltaa puuttua Itä-Euroopan maiden asemaan ja ennen kaikkea maiden turvallisuuspoliittiseen asemaan Neuvostoliiton omista turvallisuuslähtökohdista. Neuvostoliitolla oli hyvät kokemukset, kuinka se voi vaikuttaa Suomen asioihin edistääkseen omia etujaan.

Neuvostoliitolle ja Venäjälle puolueettomuus on yhä yhtä kuin Nato-jäsenettömyys ja EU-jäsenettömyys. Venäjän kielessä ei käytetä termiä liittoutumattomuus. Käytän jatkossa tässä kirjoituksessa ”puolueettomuus” -sanaa lainausmerkeissä, kun tarkoitan kuulumattomuutta Natoon tai EU:hun tai molempiin Venäjän tarkoittamalla tavalla.

Itä-Eurooppaan piti siis kylmän sodan jälkeen muodostaa Neuvostoliitolle eri yhteiskunta- ja poliittisia järjestelmiä noudattavien valtioiden rauhanomaiseen rinnakkaiseloon pyrkivä maakokonaisuus ilman kuulumista läntisiin talous- ja puolustusliittoihin.

Olen käsitellyt tarkemmin noita Neuvostoliiton hajoamiseen liittyviä tapahtumia kirjoituksessa otsikolla ”Kylmän sodan jälkeen Venäjä ja Suomi halusivat Itä-Euroopan Naton ulkopuolelle” (US-blogi 30.4.2018).

Onneksi Neuvostoliiton toiveet eivät kuitenkaan toteutuneet ja myös se itsekin hajosi. Jopa Neuvostoliiton puolueettomuuden esimerkkimaat Suomi ja Itävalta uskalsivat liittyä EU:hun vuoden 1995 alussa. Suomen oli pakko liittyä EU:hun, koska Ruotsi liittyi. Ilman Ruotsia Suomi olisi jäänyt EU:n ulkopuolelle kylmänsodan aikaiseen asemaan.

Nyt kaikki entiset Varsovan liiton maat luonnollisesti itse Venäjää lukuun ottamatta ovat liittyneet Natoon, viimeisenä Albania 1.4.2009.

Nyt kaikki entiset Keskinäisen taloudellisen avun neuvoston SEV:n eurooppalaiset jäsenmaat luonnollisesti itse Venäjää lukuun ottamatta ovat liittyneet EU:hun. Albania on vielä poikkeus, mutta Albania on jättänyt EU-jäsenhakemuksen jo 24. huhtikuuta 2009. EU ei ole ollut erityisen suopea uusille jäsenmaille.

Niin EU:hun kuin Natoon on liittynyt myös jo kolme entistä neuvostotasavaltaa. Viro, Latvia ja Liettua vuonna 2004.

                                                                                         ****

Venäjän Eurooppa-politiikka alkoi muuttua näkyvämmin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmen lähestyessä päätöstään. Venäjä alkoi suhtautua yhä kriittisemmin EU:n ja ennen kaikkea Naton laajenemiseen. Venäjä alkoi suhtautua yhä kriittisemmin vanhojen neuvostotasavaltojen lähentymiseen kohti länttä.

Näkyvä käännepiste oli vuosi 2008. Venäjä oli aloittanut jo 2000-luvun alussa armeijansa uudelleen varustamisen, mutta varsinaisesti puolustuksen uudistus alkoi vasta vuoden 2008 Georgian sodan jälkeen. Vuoden 2008 jälkeen Venäjä on ollut valmis käyttämään myös sotavoimaa entisissä neuvostotasavalloissa turvallisuuspoliittisiin päämääriinsä pääsemiseksi.

Venäjä kykeni muutokseen lännestä peräisin olevilla hiilivetyenergian myynnistä saaduilla varoilla. Paradoksaalista, että Venäjän suurimpia rahoittajia ja vaurastuttajia myös armeijauudistuksessa olivat siis EU-maat. Vastaavasti nyt raakaöljyn hinnan laskiessa Venäjä on joutunut leikkaamaan tulevien vuosien puolustusbudjettejaan.

Euroopan turvallisuuden onni on ollut, että kylmän sodan jälkeen 16 Itä-Euroopan maata on jo liittynyt EU:hun ja 13 maata on jo liittynyt Natoon. On vahinko, ettei läntistä integroitumisprosessia saatu päätökseen ennen kuin Venäjä vaurastui vastustamaan sitä. Toisaalta esimerkiksi Suomi voi syyttää vain itseään, kun ei liittynyt Natoon ajallaan.

Mikä olisikaan Euroopan turvallisuutenanne nyt, jos nuo maat olisivat senkaltaisia ”puolueettomia” maita, jollaiseksi Neuvostoliitto ja itse asiassa myös Suomi halusi Itä-Euroopan maat kylmän sodan jälkeen.

Venäjä on kyennyt luomaan omia etuja ajaakseen Itä-Euroopan tämänhetkisiin ”puolueettomiin” maihin yhteensä kolme jäätynyttä konfliktia ja yhden sodan.

Jäätyneet konfliktit Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa, Vuoristo-Karabahissa sekä Transnistriassa jäytävät ”puolueettomien” Georgian, Azerbaidžanin ja Moldovan tilannetta, ja maiden kehitys junnaa paikallaan. Itä-Ukrainassa Venäjä sotii verisesti ”puolueettoman” Ukrainan kanssa. Venäjä on ryövännyt ”puolueettomalta” Ukrainalta myös Krimin niemimaan.

Ylläpitämällä Itä-Ukrainan sotaa ja jäätyneitä konflikteja Venäjä pitää yllä itselleen mieluisaa turvallisuustilannetta. Tarvetta tilanteen muutoksiin Venäjällä ei ole, ellei lopputulos ole Venäjän intressien mukainen.

Luojan kiitos, että lännessä aikanaan Neuvostoliiton hajotessa ymmärrettiin, ettei Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän esittämä ”puolueettomien” maiden rypäs Venäjän ja länsiliittojen - siis EU:n ja Naton - välissä ole turvallisuuspoliittisesti toimiva ratkaisu. Itä-Ukrainan sodan yli 10 000 kuolonuhria on konkreettisimmin osoittanut, etteivät ”puolueettomat” maat todellakaan ole toimiva ratkaisu Euroopassa.

Venäjällä on ollut ja on edelleen suuri kyky saada tavalla tai toisella päämääränsä läpi Itä-Euroopan ”puoleettomissa” maissa. Venäjä on onnistunut pitämään Suomen Naton ulkopuolella varsin helponlaisesti pelkillä uhkauspuheilla.

                                                                                         ****

Tällä hetkelläkin Euroopassa soditaan verisesti. Maanosastamme sivistys on todella kaukana.

Euroopan sodattoman turvallisuusratkaisun avain on saada Venäjän ja länsiliittojen välissä olevat ne maat EU- ja Nato-jäsenyyteen, jotka jäsenyyttä itselleen haluavat.

Kyse on Suomesta, Ruotsista, Ukrainasta, Moldovasta, Serbiasta, Montenegrosta, Albaniasta, Makedoniasta, Kosovosta sekä Bosnia ja Hertsegovinasta. Osa näistä maista kuuluu jo EU:hun ja osa Natoon, mutta valtaosa ei kumpaankaan. Maat ovat kirjavaa joukkoa siis.

Valko-Venäjä on suuntautunut Venäjään. Kaukasian maista Armenia kuuluu Euraasian unioniin ja Georgia on pyrkinyt lähestymään EU:ta ja Natoa. Azerbaidžanin asema on pitkälti määrittelemätön.

Venäjän jo 1980-luvulla määrittelemiin idän ja lännen välissä oleviin ”puolueettomiin” maihin kuuluu siis vielä kymmenen maata, joihin Venäjä pyrkii vielä tavalla tai toisella vaikuttamaan turvatakseen omia suurvaltaintressejään. Venäjä ei ole sulkenut pois keinovalikoimastaan puolustaa etujaan myös sotavoimalla.

EU-maat tuottivat suuren pettymyksen entisen Jugoslavian alueen kuudelle maalle, kun Bulgariassa 16.5.2018 pidetyssä EU:n huippukokouksessa ei maille luvattu mahdollisuutta jäsenyyteen. Nuo kuusi Jugoslavian alueen maata ovat Serbia, Montenegro, Albania, Makedonia, Kosovo sekä Bosnia ja Hertsegovina. Kroatia sen sijaan on jo EU:n ja Naton jäsenmaa.

Edes EU-jäsenyysneuvotteluissa pisimmällä olevat Serbia ja Montenegro eivät enää voi olla varmoja lopputuloksesta.

Marraskuun lopulla 24.11.2017 Brysselissä pidetyssä itäisen kumppanuuden huippukokouksessa kuudelle vanhalle neuvostotasavallalle ei myöskään jaettu lupauksia mahdollisesta EU-jäsenyydestä. Nuo kuusi EU:n itäisen kumppanuuden maata ovat Ukraina, Moldova, Valko-Venäjä, Georgia, Armenia ja Azerbaidžan.

Vanhoista neuvostotasavalloista Ukraina, Moldova ja Georgia ovat pyrkineet lähentymään EU:ta aina jäsenyyteen saakka.

EU on ollut tyly noille Itä-Euroopan naapureilleen. EU:lla ei tällä hetkellä ole halukkuutta ottaa uusia maita jäsenekseen. Edelle on asetettu nykyisten jäsenmaiden välisen yhteistyön syventäminen, mikä ei kuitenkaan ole edennyt eikä tule etenemään EU:n sisällä.

EU:n olisi parempi olla sitomatta laajentumistaan jäsenmaiden välisen yhteistyön syventämiseen, koska päätöksenteon uudistamisesta ei näytä tulevan yhtään mitään nykyisten jäsenmaiden kesken. EU on uudistuskyvytön päätöksenteossa.

Päätöksenteko ei tule yhtään helpommaksi, olipa EU:ssa 28 tai 38 erimielistä maata. Ehkä lisäjäsenmaat osaltaan saisivat EU:n viimein uudistamaan päätöksentekoa enemmistöpohjaiseksi.

EU harjoittaa tällä hetkellä turvallisuuspolitiikkaa, joka ei ole EU:n jäsenmaiden turvallisuusetujen mukaista. Venäjä kiittää ja hallitsee Euroopan turvallisuutta kymmenellä ”puolueettomalla” maalla.

                                                                                         ****

Ukrainan tulevaisuudella on suuri merkitys Euroopan tulevaisuudelle. Ukrainan kohtalosta riippuu paljon myös koko Euroopan turvallisuus ja turvallisuusvaikuttamisen voimasuhteet. Ukrainan kohtalo ratkaisee, hallitseeko Euroopassa Venäjä vai läntiset EU- ja Nato-maat. Kyse on vaikutusvallasta.

Kun monet arvovaltaiset turvallisuuspolitiikan asiantuntijat - Zbigniew Brzezinski (FT 23.2.2015) ja Henry Kissinger (The Washington Post 5.3.2014) muun muassa - ovat esittäneet Itä-Ukrainan sodan ratkaisuksi Ukrainan ”puolueettomuutta” Suomen kylmän sodan aikaiseen tapaan, heitä voi syyttää asiantuntemattomuudesta. Ukrainan ”puolueettomuus” merkitsisi maan liukumista takaisin Venäjän etupiiriin. Kylmän sodan aika ja nykyaika ovat kaksi aivan eri aikaa. EU:n Ukrainaan jo sijoittamat 13 miljardia euroa valuisivat tosiasiallisesti Venäjälle.

Ukrainan aseman suurta merkitystä ei ole lännessä ymmärretty. Ukrainassa määritellään, mikä on vielä Natoon ja EU:hun kuulumattomien ”puolueettomien” maiden tuleva mahdollinen turvallisuuspoliittinen asema Euroopassa. Määräkö näiden turvallisuuspoliittisia asemia Venäjä vai EU ja Nato.

Voivatko etenkin ”puolueettomat” vanhat neuvostotasavallat jatkossa liittyä EU:hun ja Natoon vai valuvatko ne lopullisesti täysin Venäjän vaikutusvaltaan ja etupiiriin? Määritteleekö kunkin maan turvallisuuspoliittisen aseman kukin maa itse vai määritelleekö näiden maiden aseman Venäjä eräänlaisella sotavoimalla terästetyllä veto-oikeudella?

Venäjä kontrolloi nyt Itä-Ukrainan sodalla Ukrainaa ja yrittää pitää maata ”puolueettomana”. Venäjä kykenee siis tällä hetkellä kontrolloimaan Ukrainan EU- ja Nato-jäsenyysmahdollisuuksia eikä Venäjällä ole luonnollisesti tarvetta muuttaa tilannetta. Elämme ”asemasotavaihetta”.

Lännessä olisi ymmärrettävä, ettei Venäjä muuta politiikkaansa Ukrainan suhteen suostuttelulla ja tai kauniisti pyytäen. Venäjä muuttaa politiikkaansa vain, jos sille muodostetaan riittävät kannusteet tai pakko. Venäjä vaatii ”puolueetonta” Ukrainaa, joka ei liity EU:hun ja Natoon. Venäjä yrittää toimillaan Ukrainassa luoda myös laajempaa varmuutta, että Neuvostoliiton vanhat neuvostotasavallat sekä Ruotsi ja Suomi olisivat liittymättä jatkossa läntisiin liittoutumiin. Ukrainalle ”puolueettomuus” olisi yhtä kuin Venäjän etupiiri.

                                                                                         ****

Euroopan unionin on otettava päämääräkseen liittää ne Itä-Euroopan maat unioniin, jotka unioniin haluavat liittyä.

EU-jäsenyysneuvottelujen palkitsemismenettely uudistuksista ei ole ollut toimiva tapa saada ehdokasmaat onnistuneesti jäsenyyteen. Jäsenehdokasmailla ei vain ole riittänyt resurssit uudistuksiin, eikä kyse ole vain rahasta. Aikaa kuluu, eikä tulosta synny. EU:lta on puuttunut päämäärätietoinen ote.

Hyvä esimerkki EU:n epäonnistuneesta ulkoasiainhoidosta on Turkki. EU:lla ei ollut hajuakaan, miksi Turkin tulisi liittyä EU:hun, kun jäsenyysneuvottelut alkoivat jo vuonna 2005. Turkki oli hyväksytty EU-jäsenehdokkaaksi jo Helsingin huippukokouksessa 1999, siis kaksi vuosikymmentä sitten.

EU:lle riitti, kunhan Turkki olisi nimettynä jäsenyysneuvotteluissa. Tosiasiallisesti EU:n päämäärä ei ollut Turkin EU-jäsenyys. Ajateltiin, että maa pysyisi EU-leirin liepeillä. Eipä pysynyt, ja nyt näemme lopputuloksen. Lopputuloksesta EU-maat maksavat nyt hintaa: Venäjä on saanut otetta Turkista ja Erdoğanin johtama Turkki on suuntautumassa Venäjään. Euroopan puolella EU:lla ei ole varaa samaan.

EU:n virhe oli, että se alun alkaen yritti vääristä lähtökohdista muotoilla Turkki-suhdettaan. Turkki ei kuulu edes Eurooppaan. Jäsenyysneuvottelujen aloittaminen ei ollut oikea tapa jäsentää EU:n suhteita Turkkiin eikä länsimaistaa Turkkia.

                                                                                         ****

Miksi Ukraina on tärkeä sekä EU:lle että Natolle?

Ensinnäkin, Ukrainassa ratkaistaan, saako Venäjä EU- ja Nato-maiden ja itsensä väliin ”puolueettomien” maiden ryppään, joka sillä oli päämääränä jo Neuvostoliiton romahtaessa. Jos Ukraina liukuu takaisin Venäjän hallintaan, ei muillakaan vanhoilla neuvostotasavalloilla ole asiaa EU:hun eikä Natoon. Tällöin Venäjä olisi selättänyt sekä EU:n että Naton.

Ukrainan tärkeys selviää myös vilkaisemalla karttaan. Ukrainan strateginen asema Mustanmeren pohjoisrannalla on yksi Euroopan tärkeimmistä. Sen strateginen asema oli tärkeä myös Neuvostoliitolle. Ukrainassa oli ydinaseita ja ballististen ohjusten torjuntaan liittyviä tutkajärjestelmiä.

Nato on sijoittanut ohjuspuolustusjärjestelmiä Ukrainan naapurimaahan Romaniaan, mutta nuo järjestelmät olisivat Ukrainassa, jos Ukraina olisi Nato-maa.

Jos Venäjä saa Ukrainan haltuunsa, se ottaa Ukrainan todella haltuunsa. Ukraina joutuisi vastaavaan kontrolliin kuin Valko-Venäjä. Ukrainalla on Nato-maista naapurinaan Puola, Slovakia, Unkari ja Romania, joissa ei todellakaan ilahduttaisi Ukrainan liukumisesta takaisin Venäjän etupiiriin. Siirtyisikö vaikkapa Unkari esimerkin innoittamana seuraavaksi lähemmäksi Venäjää Orbánin johdolla?

Ukraina on liitettävissä länteen talouden kautta ja siinä Ukraina tarvitsen länsimailta aktiivisempaa ja päämäärätietoisempaa otetta. Ukrainassa on ensi vuonna parlamenttivaalit, jossa osaltaan ratkaistaan Ukrainan tulevaa suhdetta itään ja länteen. Ukraina ei kykene yksin tuhomaan maan korruptoitunutta oligarkkijärjestelmäänsä, vaan tarvitsee EU:n vahvana ja päämäärätietoisena ulkopuolisena toimijana avuksi luomaan muutospakkoa. Tarvitaan siis myös keppiä. 

]]>
17 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255718-ita-euroopan-maiden-eu-jasenyytta-tulee-edistaa-euroopan-turvallisuussyista#comments Euroopan unioni Itä-Ukrainan sota Nato Turpo Venäjän uhka Wed, 23 May 2018 11:17:07 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255718-ita-euroopan-maiden-eu-jasenyytta-tulee-edistaa-euroopan-turvallisuussyista
EU:n ja USA:n välinen kauppakonflikti syttyi - 'blocking statute' käyttöön http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255475-eun-ja-usan-valinen-kauppakonflikti-syttyi-blocking-statute-kayttoon <p>Kuten Saksan suurimman aikakauslehden Der Spiegelin internet-versio julisti pari päivää sitten: &rdquo;Länttä ei ole enää olemassa&rdquo; - &quot;<em>Der Westen existiert nicht mehr</em>&quot;. Der Spiegel-lehden päätoimittaja <em>Klaus Brinkbäumer</em> totesi myös, että &ldquo;meidän suhdettamme USA:han ei voi määritellä ystävyydeksi tai edes kumppanuudeksi&rdquo;.</p><p>Lehden mukaan syy tähän liiton loppumiseen on USA:n presidentti Donald Trump ja että Euroopan pitää nyt puolustautua USA:n uhkaa vastaan omalla tavallaan. Hän kuulutti maamiehiltään: &rdquo;vastarintaa Amerikkaa vastaan&rdquo;.</p><p>Uutinen oli shokki. Saksalaiset ovat viimeinen kansa Euroopassa, joka kommentoisi tärkeistä asioista näin kevytmielisesti. Kun tällaista lausutaan, sillä on myös painoa. Ovatko Saksa, Ranska ja EU jättämässä euroatlanttisen laivan? Onko USA:n valtakausi Euroopassa ohitse?</p><p><strong>Trump jätti sopimukset</strong></p><p>Kitkerä keskustelu alkoi kun USA:n presidentti hylkäsi Iranin kanssa solmitun kansainvälisen ydinsulkusopimuksen. Eurooppalaisten mukaan Trumpin yksipuolinen julistus romuttaa sopimuksiin perustuvan monenkeskisen kansainvälisen järjestelmän.</p><p>Saksalla ja Ranskalla on kuitenkin myös raadollisempia syitä: Trumpin lupaus siitä, että hän aikoo asettaa pakotteita Iranille ja niille firmoille, jotka ovat sen kanssa tekemisissä, merkitsee sitä, että muun muassa Iranin solmimat kaupat yli sadasta ranskalaisesta matkustajalentokoneesta voivat peruuntua. Kyseessä on monien miljardien liiketoiminta.</p><p>Trumpin mukaan syy tähän sopimuksen mitätöintiin 8. pnä toukokuuta oli siinä, että USA ei usko Iranin noudattavan sitä ja ennen kaikkea siksi, että Iran on sen mielestä terrorismia sponsoroiva valtio.</p><p>Amerikkalaisten mukaan Iran vie ohjuksia, rahoittaa konflikteja Lähi-Idässä ja on Hizbollahin, Hamasin, Talibanin ja al-Qaidan takana ja että se on salaisesti jatkanut omia ydinohjelmiaan sopimuksista huolimatta.</p><p>Saksan CDU tyrmäsi väitteen Iranin sopimusrikkomuksista ja piti sitä puhtaana huijauksena. Myös entinen CIA:n ja NSA:n johtaja, amerikkalaiskenraali <em>Michael Hayden</em> arveli Iranin noudattaneen sopimusta täydellisesti.</p><p>Mikäli Trumpin allekirjoittama mitätöinti pannaan täytäntöön, se merkitsee tuntuvaa iskua Iranin energia-, öljy- ja talousaloille. Se myös löisi näpeille niitä läntisiä yhtiöitä, jotka käyvät Iranin kanssa kauppaa. Erityisesti EU on nyt puun ja kuoren välissä &ndash; se joutuu taistelemaan USA:ta vastaan terästullien täytäntöönpanoa vastaan sekä puolustamaan sitä, että sen suuryhtiöt käyvät kauppaa Iranin kanssa.</p><p>Saksalle ja Ranskalle Trumpin oma politiikka merkitsee pakottavaa syytä oman itsenäisemmän politiikan omaksumiseksi. Erityisesti Saksan poliittisen eliitin puhunta on nyt merkityksellistä.</p><p><strong>&rdquo;Jenkki-Grenell&rdquo; ärsyttää</strong></p><p>Saksalaisten puheissa on sävy, että jotain peruuttamatonta on tapahtunut: sen tulkinnan mukaan USA toimillaan tuhoaa euroatlanttisen siteen ja pakottaa nämä maat johtamaan EU:n integraatiota liittovaltion suuntaan.</p><p>Saksan mielialaa on myös terävöittänyt USA:n uuden suurlähettilään <em>Richard Grenellin </em>twitter-diplomatia, jossa hän vaatii sitä, että saksalaisten firmojen on hetimiten lopetettava toimintansa Iranissa.</p><p>Saksalaisten karvat nousivat heti pystyyn. Saksalaiset valittavat, että tämä &rdquo;jenkki&rdquo; neuvoo heidän talouttaan siitä, mitä pitäisi tehdä ja mitä ei pitäisi tehdä. Hallituspuolue SPD:n puheenjohtaja <em>Andrea Nahles</em> totesi jo happamasti, että hänen tehtävänsä ei ole ketään diplomatian vaikeassa taidossa mutta, että uusi USA:n suurlähettiläs tarvitsisi hieman opastusta siinä.</p><p>Trumpin uusi diplomaattinen avaus merkitsee ilmeisesti sitä, että USA aikoo päättävästi asettua Iranin alueellisten suurvaltapyrkimysten tielle. Sen Lähi-Idän tärkein liittolainen Israel katsoo Iranin olevan sen vaarallisin vihollinen. Onko siihen syytä? Toisaalta on ja toisaalta ei ole. Iran on hitaasti ja varmasti kasvattanut omaa merkitystään tällä alueella; sen sotilaita on Syyriassa ja Irakissa. Se toimii myös hyvässä yhteisymmärryksessä Venäjän ja Kiinan kanssa.</p><p>Toisaalta, kyse voi olla vain uudesta tavasta tehdä parempi diili Iranin kanssa. Ajatus on, että kovan voimapolitiikan avulla USA saisi paremman otteen alueesta.&nbsp; Jotkut ovat jo ajatelleet, että länsi pelaa ovelasti kahta peliä: USA pelaa &rdquo;paha poliisi&rdquo; peliä samalla kun EU voi sitten toimia &rdquo;hyvänä poliisina&rdquo;. Sopimuksen muut allekirjoittajat kuten Venäjä ja EU ovat siksi jo ilmoittaneet, että ne aikovat kunnioittaa ydinsulkusopimusta.</p><p>Saksalle ja Ranskalle USA:n toimet merkitsevät kuitenkin eurooppalaista lähtösignaalia.</p><p>Sodan jälkeinen Saksan nojaaminen USA:n voimaan ja turvallisuustakeisiin on järkkymässä. Kyseessä on myös hyvä syy jättää läntinen laiva: tämä voi merkitä sitä, että ne aikovat yhä päättävämmin johtaa EU:ta kohti todellista liittovaltiota. Mikäli USA:n kauppapakotteet iskevät eurooppalaisiin tuottajiin, niin EU:n syventämistä on helpompi perustella.</p><p><strong>Trump &ndash; EU:n Federaation &rdquo;kätilö&rdquo;?</strong></p><p>Toimiiko Trump näin EU:n todellisen federaation kätilönä? Nythän nimittäin tilanne on se, että EU ja sen komissio toimivat kuin EU olisi federaatio &ndash; mutta valtiot taas toimivat kuin kyseessä oli talousliitto.</p><p>Saksalle kyse on uuden saksalaisen turvallisuuspolitiikan synnystä. Äskettäin <em>Angela Merkel</em> totesi, että Euroopan pitää ottaa oma kohtalonsa omiin käsiinsä. <em>Emmanuel Macron</em> taas on sitä mieltä, että EU ei voi olla USA:n vasalli ja että USA:lla ei ole oikeutta sotkea sen miljardisopimuksia Iranin kanssa. Tai kuten Ranskan talousministeri <em>Bruno Le Maire</em> totesi: Euroopan ei pidä hyväksyä USA:ta &rdquo;maailman talouspoliisiksi&rdquo;.</p><p>E<u>nsimmäinen askel olisi EU:n vuoden 1996 ns. torjuntalain aktivointi (&#39;blocking statute&#39;). Se pannaan toimeen tänään (0730 GMT). Se kieltää eurooppalaisia firmoja noudattamasta pakotteiden ehtoja ja takaisi niille korvauksen pakotehaitoista. Aktivointiin tarvitaan EU-maiden enemmistön hyväksyntä. Torjuntalaki toteaa tylysti näin: pakotteista kärsivien firmojen kulut maksaa syyllinen ja sen omaisuutta takavarikoidaan ja myydään tarvittava määrä!!!&nbsp; Samaan aikaan Angela Merkel lähti Putinin puheille Sotshiin. Mistähän siellä keskustellaan?</u></p><p>Toinen askel on sotilasbudjetin kasvattaminen. Saksa aikoo nostaa armeijamenonsa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan vuoteen 2025 mennessä. Rahassa se merkitsee noin 63 miljardia euroa. Kyse on isosta summasta, joka toisaalta ei ole Saksalle iso juttu.</p><p>Vai onko kyse vain ja ainoastaan rahasta. Saksan kauppaylijäämä USA:han on peräti 67 miljardia euroa. Trump aikoo korjata asian keskustelemalla ja rangaistustulleilla. Hän on samalla huomauttanut, että Saksa käyttää omaan puolustusbudjettiinsa liian vähän rahaa ja antaa näin amerikkalaisten veronmaksajien hoitaa Saksan turvallisuuden ilmaiseksi.</p><p>Mutta nyt Saksa nousee. EU:ta rakennetaan. Ja Suomi &rdquo;koohottaa Saksan malliin&rdquo;.</p><p>Arto Luukkanen</p><p><strong>Kaikille rauhallista ja hyvää helluntaiviikonloppua! </strong></p><p>PS. Keisari Konstantinus määräsi 18 toukokuuta vuonna 332 Konstantinopolin asukkaille ilmaisen ruokatarjoilun. Sen kunniaksi julistan amnetian kaikille niille, jotka olen laittanut asiattoman kirjoittelun takia banniin. Uskon, että he ovat parantaneet tapansa)))</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten Saksan suurimman aikakauslehden Der Spiegelin internet-versio julisti pari päivää sitten: ”Länttä ei ole enää olemassa” - "Der Westen existiert nicht mehr". Der Spiegel-lehden päätoimittaja Klaus Brinkbäumer totesi myös, että “meidän suhdettamme USA:han ei voi määritellä ystävyydeksi tai edes kumppanuudeksi”.

Lehden mukaan syy tähän liiton loppumiseen on USA:n presidentti Donald Trump ja että Euroopan pitää nyt puolustautua USA:n uhkaa vastaan omalla tavallaan. Hän kuulutti maamiehiltään: ”vastarintaa Amerikkaa vastaan”.

Uutinen oli shokki. Saksalaiset ovat viimeinen kansa Euroopassa, joka kommentoisi tärkeistä asioista näin kevytmielisesti. Kun tällaista lausutaan, sillä on myös painoa. Ovatko Saksa, Ranska ja EU jättämässä euroatlanttisen laivan? Onko USA:n valtakausi Euroopassa ohitse?

Trump jätti sopimukset

Kitkerä keskustelu alkoi kun USA:n presidentti hylkäsi Iranin kanssa solmitun kansainvälisen ydinsulkusopimuksen. Eurooppalaisten mukaan Trumpin yksipuolinen julistus romuttaa sopimuksiin perustuvan monenkeskisen kansainvälisen järjestelmän.

Saksalla ja Ranskalla on kuitenkin myös raadollisempia syitä: Trumpin lupaus siitä, että hän aikoo asettaa pakotteita Iranille ja niille firmoille, jotka ovat sen kanssa tekemisissä, merkitsee sitä, että muun muassa Iranin solmimat kaupat yli sadasta ranskalaisesta matkustajalentokoneesta voivat peruuntua. Kyseessä on monien miljardien liiketoiminta.

Trumpin mukaan syy tähän sopimuksen mitätöintiin 8. pnä toukokuuta oli siinä, että USA ei usko Iranin noudattavan sitä ja ennen kaikkea siksi, että Iran on sen mielestä terrorismia sponsoroiva valtio.

Amerikkalaisten mukaan Iran vie ohjuksia, rahoittaa konflikteja Lähi-Idässä ja on Hizbollahin, Hamasin, Talibanin ja al-Qaidan takana ja että se on salaisesti jatkanut omia ydinohjelmiaan sopimuksista huolimatta.

Saksan CDU tyrmäsi väitteen Iranin sopimusrikkomuksista ja piti sitä puhtaana huijauksena. Myös entinen CIA:n ja NSA:n johtaja, amerikkalaiskenraali Michael Hayden arveli Iranin noudattaneen sopimusta täydellisesti.

Mikäli Trumpin allekirjoittama mitätöinti pannaan täytäntöön, se merkitsee tuntuvaa iskua Iranin energia-, öljy- ja talousaloille. Se myös löisi näpeille niitä läntisiä yhtiöitä, jotka käyvät Iranin kanssa kauppaa. Erityisesti EU on nyt puun ja kuoren välissä – se joutuu taistelemaan USA:ta vastaan terästullien täytäntöönpanoa vastaan sekä puolustamaan sitä, että sen suuryhtiöt käyvät kauppaa Iranin kanssa.

Saksalle ja Ranskalle Trumpin oma politiikka merkitsee pakottavaa syytä oman itsenäisemmän politiikan omaksumiseksi. Erityisesti Saksan poliittisen eliitin puhunta on nyt merkityksellistä.

”Jenkki-Grenell” ärsyttää

Saksalaisten puheissa on sävy, että jotain peruuttamatonta on tapahtunut: sen tulkinnan mukaan USA toimillaan tuhoaa euroatlanttisen siteen ja pakottaa nämä maat johtamaan EU:n integraatiota liittovaltion suuntaan.

Saksan mielialaa on myös terävöittänyt USA:n uuden suurlähettilään Richard Grenellin twitter-diplomatia, jossa hän vaatii sitä, että saksalaisten firmojen on hetimiten lopetettava toimintansa Iranissa.

Saksalaisten karvat nousivat heti pystyyn. Saksalaiset valittavat, että tämä ”jenkki” neuvoo heidän talouttaan siitä, mitä pitäisi tehdä ja mitä ei pitäisi tehdä. Hallituspuolue SPD:n puheenjohtaja Andrea Nahles totesi jo happamasti, että hänen tehtävänsä ei ole ketään diplomatian vaikeassa taidossa mutta, että uusi USA:n suurlähettiläs tarvitsisi hieman opastusta siinä.

Trumpin uusi diplomaattinen avaus merkitsee ilmeisesti sitä, että USA aikoo päättävästi asettua Iranin alueellisten suurvaltapyrkimysten tielle. Sen Lähi-Idän tärkein liittolainen Israel katsoo Iranin olevan sen vaarallisin vihollinen. Onko siihen syytä? Toisaalta on ja toisaalta ei ole. Iran on hitaasti ja varmasti kasvattanut omaa merkitystään tällä alueella; sen sotilaita on Syyriassa ja Irakissa. Se toimii myös hyvässä yhteisymmärryksessä Venäjän ja Kiinan kanssa.

Toisaalta, kyse voi olla vain uudesta tavasta tehdä parempi diili Iranin kanssa. Ajatus on, että kovan voimapolitiikan avulla USA saisi paremman otteen alueesta.  Jotkut ovat jo ajatelleet, että länsi pelaa ovelasti kahta peliä: USA pelaa ”paha poliisi” peliä samalla kun EU voi sitten toimia ”hyvänä poliisina”. Sopimuksen muut allekirjoittajat kuten Venäjä ja EU ovat siksi jo ilmoittaneet, että ne aikovat kunnioittaa ydinsulkusopimusta.

Saksalle ja Ranskalle USA:n toimet merkitsevät kuitenkin eurooppalaista lähtösignaalia.

Sodan jälkeinen Saksan nojaaminen USA:n voimaan ja turvallisuustakeisiin on järkkymässä. Kyseessä on myös hyvä syy jättää läntinen laiva: tämä voi merkitä sitä, että ne aikovat yhä päättävämmin johtaa EU:ta kohti todellista liittovaltiota. Mikäli USA:n kauppapakotteet iskevät eurooppalaisiin tuottajiin, niin EU:n syventämistä on helpompi perustella.

Trump – EU:n Federaation ”kätilö”?

Toimiiko Trump näin EU:n todellisen federaation kätilönä? Nythän nimittäin tilanne on se, että EU ja sen komissio toimivat kuin EU olisi federaatio – mutta valtiot taas toimivat kuin kyseessä oli talousliitto.

Saksalle kyse on uuden saksalaisen turvallisuuspolitiikan synnystä. Äskettäin Angela Merkel totesi, että Euroopan pitää ottaa oma kohtalonsa omiin käsiinsä. Emmanuel Macron taas on sitä mieltä, että EU ei voi olla USA:n vasalli ja että USA:lla ei ole oikeutta sotkea sen miljardisopimuksia Iranin kanssa. Tai kuten Ranskan talousministeri Bruno Le Maire totesi: Euroopan ei pidä hyväksyä USA:ta ”maailman talouspoliisiksi”.

Ensimmäinen askel olisi EU:n vuoden 1996 ns. torjuntalain aktivointi ('blocking statute'). Se pannaan toimeen tänään (0730 GMT). Se kieltää eurooppalaisia firmoja noudattamasta pakotteiden ehtoja ja takaisi niille korvauksen pakotehaitoista. Aktivointiin tarvitaan EU-maiden enemmistön hyväksyntä. Torjuntalaki toteaa tylysti näin: pakotteista kärsivien firmojen kulut maksaa syyllinen ja sen omaisuutta takavarikoidaan ja myydään tarvittava määrä!!!  Samaan aikaan Angela Merkel lähti Putinin puheille Sotshiin. Mistähän siellä keskustellaan?

Toinen askel on sotilasbudjetin kasvattaminen. Saksa aikoo nostaa armeijamenonsa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan vuoteen 2025 mennessä. Rahassa se merkitsee noin 63 miljardia euroa. Kyse on isosta summasta, joka toisaalta ei ole Saksalle iso juttu.

Vai onko kyse vain ja ainoastaan rahasta. Saksan kauppaylijäämä USA:han on peräti 67 miljardia euroa. Trump aikoo korjata asian keskustelemalla ja rangaistustulleilla. Hän on samalla huomauttanut, että Saksa käyttää omaan puolustusbudjettiinsa liian vähän rahaa ja antaa näin amerikkalaisten veronmaksajien hoitaa Saksan turvallisuuden ilmaiseksi.

Mutta nyt Saksa nousee. EU:ta rakennetaan. Ja Suomi ”koohottaa Saksan malliin”.

Arto Luukkanen

Kaikille rauhallista ja hyvää helluntaiviikonloppua!

PS. Keisari Konstantinus määräsi 18 toukokuuta vuonna 332 Konstantinopolin asukkaille ilmaisen ruokatarjoilun. Sen kunniaksi julistan amnetian kaikille niille, jotka olen laittanut asiattoman kirjoittelun takia banniin. Uskon, että he ovat parantaneet tapansa)))

 

 

 

 

 

]]>
11 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255475-eun-ja-usan-valinen-kauppakonflikti-syttyi-blocking-statute-kayttoon#comments Donald Trump Euroopan unioni Kauppasota Liitossa Saksan kanssa Fri, 18 May 2018 06:53:18 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255475-eun-ja-usan-valinen-kauppakonflikti-syttyi-blocking-statute-kayttoon