Kokoomus http://joonasdasilva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132445/all Sun, 19 Nov 2017 19:53:27 +0200 fi Kokoomuksen nerokas taktiikka - Keskustaa viedään kuin pässiä narussa http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246310-kokoomuksen-nerokas-taktiikka-keskustaa-viedaan-kuin-passia-narussa <p>Vaikken Kokoomuksen linjauksia suurelta osin kannata, niin on pakko ihailla heidän taktiikkaansa, jolla kannatus säilyy Keskustan hiljalleen upotessa. Sipilän kokemattomuus politiikassa on tarjonnut tilaisuuden ajaa kovaa oikeistolaista politiikkaa vierittäen merkittävän osan vastuusta Keskustalle - sitä viedään kuin pässiä narussa. Erikoista että ainoa voimakkaasti maaseudun etua ajava puolue ei taistele tätä liekaa vastaan tosissaan.</p><p><strong>Kokoomuksen vaatimukset aiheuttavat soteuudistuksen merkittävimmät ongelmat</strong></p><p>Tämä on mielestäni kiistatta selvää, mutta Sipilän otettua varmistelusta vastaavan ministerinsalkun Keskustalle on Saarikko paikassa, jossa häntä käy jopa sääliksi. Hänhän joutuu ajamaan Kokoomuksen vaatimuksia läpi vaikkei välttämättä niitä edes kannata.</p><p>Täälläkin Kokoomuksen Sari Sarkomaa on toistuvasti vierittänyt heikon valmistelun ja sopimisen ongelmia Saarikon vastuulle kuten <a href="http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245294-asiaskastelipykala-selkeytettava-ennen-lausuntokierrosta">blogissaan</a> aloittamalla:</p><p>&quot;<em>Sote-vastuuministeri Saarikon johdolla on syytä selkeyttää asiakassetelipykälä perusteluineen ennen valinnanvapauslain lausuntokierrosta. Hallituksella näyttää olevan yksimielisyys tavoitteesta, mutta pykälän muotoilu on herättänyt runsaasti väärinymmärryksiä ja huolta</em>.&quot;</p><p>Samaten Uuden Suomen toimituksen Teppo Ovaskainen vierittää kysymyksiä Saarikon suuntaan unohtaen täysin Kokoomuksen roolin<a href="http://teppoovaskainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246129-ministerin-outo-kysymys-mehilaisesta"> blogissaan Ministerin outo kysymys Mehiläisestä</a>. Jostain kumman syystä luennoidessaan markkinoiden toiminnasta unohtuu se, että Kokoomuksen vaatimuksesta tämä mahdollistuu ja kermankuorintaa karsivat osuudet ovat jäämässä vajaiksi - ei niitä edes oikeasti haluta karsia.</p><p>Keskusta jollain tasolla vaisusti vastustaa tätä toivomalla lausuntokierroksen tuovan heidän toivomiaan muutoksia - tämä on aika laimea ja selkärangaton tapa toimia.</p><p><strong>Kokoomus kaksilla rattailla maakuntauudistuksen kimpussa</strong></p><p>Verrattuna Keskustan pieneen pyristelyyn Kokoomuksen ajaminen kaksilla rattailla Vapaavuoren avulla C21-ryhmineen maakuntauudistusta vastaan on nerokasta taktiikkaa. Siihen verrattuna Keskustan valitsema taktiikka on amatöörien puuhastelua. Nerokkuus ei siitä yhtään eettisempää tai suoraselkäisempää tee, mutta hyvin tuo näkyy toimivan. Vapaavuoren näennäinen itsenäisyys asiassa takaa sen, että Kokoomuksella ei ikäänkuin ole keinoja laittaa häntä kuriin - luulen ettei myöskään ole tahtoa. Kaikki sataa mukavasti Kokoomuksen laariin.</p><p><strong>Kokoomus onnistunut välttämään pari karikkoa taidolla ja tuurilla</strong></p><p>Koulutusleikkaukset oli ensimmäinen vaaran paikka, mutta siitä selvisivät aika vähäisin vaurioin. Tässä käytettiin ikivanhaa älytöntä perustelua, jonka ei pitäisi toimia vaan toimiipa silti. Eli koska edellinen hallitus leikkasi koulutuksesta eivät he saisi kritisoida uuden tekemiä leikkauksia samaan kohteeseen. Miettikääpä samaa yrityselämässä, jos joka kerta leikataan samasta funktiosta kuten tuotekehityksestä, niin homma menee reisille.</p><p>Kenties opiskelijoiden aseman taloudellinen huonontaminenkaan ei ole niin paha asia suurelle osalle Kokoomuksen kannattajista. Onhan moni akateemisesti koulutettu ja kohtuullisen hyvin toimeentuleva, joten jälkikasvun rahallinen tukeminen opiskeluaikana ei ole mikään suuri ongelma. Toisin on niillä, joiden taustat ovat vaatimattomista oloista ja rahasta on tiukkaa.</p><p>Hallintarekisterilaki oli toinen karikkopaikka, jossa Kokoomus näytti todellisia karvojaan. Ensimmäisestä kierroksesta selvittiin Stubbin vaihdolla - sori siitä. Toisella kierroksella Perussuomalaiset Kankaanniemen johdolla onnistuivat tekemään koko hommasta sellaisen farssin, että Kokoomus saattoi vain naureskella sivusta heidän touhujaan.</p><p><strong>Sipilän vastuullisuus ja kunnianhimo ministeripaikkojen jaossa</strong></p><p>On vaikea arvailla mitä Sipilä ajatteli ministerivalintojen ja niiden jaon suhteen. Itse uskon että hän halusi Keskustalle vastuun sotesta sekä sitten yrityksiin sekä talouteen voimakkaasti vaikuttavan pestin eli Elinkeinoministerin salkun. Osa tästä lienee kunnianahimoa ja halua vaikuttaa vahvasti näihin asioihin - osa varmaankin suoraselkäistä halua ottaa ohjaus omiin käsiin vaikeistakin alueista uskoen onnistumiseen.</p><p>Soini ryhtyessään ulkoministeriksi valtionvarainministerin sijaan teki Kokoomukselle kuvaamastani toiminnasta mahdollista ja laittoi Sipilän hankalaan paikkaan. Orpo pystyy valtionvaraiministerinä olemaan esillä vastuullisena valtion kirstunvartijana ja kritiikki monesta tehdystä leikkauksesta kohdistuu useimmiten lopulta tuon alueen ministeriin tai kollektiivisesti koko hallitukseen. Valtionvarainministerin paikaltahan on ennenkin ponnistettu Kokoomuksen suunnalta jopa presidentiksi asti.</p><p>Perinteisillä Keskustan alueilla ministerit Tiilikainen ja Leppä ovat tehneet hyvinkin perinteistä puolueensa politiikkaa onnistuen varsin vähällä huomiolla viemään läpi varsinkin maaseudun asioita. Omasta kulmastani katsottuna olen varsin surullinen siitä, että sekä eläinsuojelulakiesityksessä että uudessa ympäristölaissa on vesitetty monet tavoitteet eläinten olojen ja ympäristöasioiden parantamisen kannalta pääosin puhtaasti taloudellisin syin. Nämä asiat ovat valitettavan vähän käsiteltyjä sotesekamelskan vallatessa kaiken huomion - moni tärkeä asia etenee vähällä julkisuudella mielestäni huonoon suuntaan parrasvalojen ulkopuolella.</p><p>Tiilikainen ja Leppä ovat keränneet kehuja perinteisiltä kepulaisilta ja maaseudun väeltä. Sen sijaan tämä Sipilän bisneskaarti yhtenä kärkenään Berner ei ole tainnut paljoa suitsutusta saada. Sipilään luotto tuntuu kuitenkin kestävän - osasyynä lienee se, että varteenotettavat vaihtoehdot puolueen johtoon ovat aika vähissä.</p><p><strong>Uuden Suomen toimituksen varaukseton tuki Kokoomukselle</strong></p><p>Vuoden aikana täällä ollessa olen huomannut tämän ilmiön ja viime aikoina se on yhä voimistunut. Poiminnoista ei Kokoomuksen kritiikkiä löydy kuin korkeintaan pienenä osana kirjoitusta mikäli kyseessä on koko hallitusta koskeva kritiikki, jossa on Sipilä tai Keskusta kärkenä.</p><p>Jaana Pelkonen (kahdesti), Raimo Ilaskivi, Piia Kauma, Mikko Savelius, Ville Valkonen ja Otto Meri (kahdesti). Nämä nimet löytyvät pikavilkaisulla ensimmäiseltä poimintojen sivulta.</p><p>Merkittävä kulminaatiopiste nähtiin myös noin viikko sitten, kun Martti Asikaisen blogi Kokoomuskansanedustajan saamista matkakorvauksista lastenhakureissuiltaan poistettiin kokonaan ilman selityksiä. Kirjoitus ei ollut mitenkään asiaton ja esimerkiksi Iltasanomissa on edelleen <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005443351.html">uutinen samasta asiasta</a>. Jostain syystä tämä oli ongelma Uudelle Suomelle.</p><p>Toimitus vaikuttaa myös olevan varsin ahkera pyrkiessään kampittamaan Kokoomukselle sopivan seuraavan hallituksen muodostamiselle ongelmallisia Vihreitä - näin tekee esimerkiksi päätoimittaja Huusko kirjoituksessaan <a href="http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246024-jos-touko-aalto-ei-sotkamon-ihmetta">Jos Touko Aalto, &quot;ei Sotkamon ihmettä</a>&quot;. Ihmettä ei muuten ole vielä lähimainkaan tapahtunut, jos katsoo lukuja asian takana vähänkään kriittisesti. Silti oltiin vyöryttämässä yhden saman konsernin Koskisen kolumnin pohjalta syytä kiireen vilkkaa Aallon niskaan pienen toivonkipinän pohjalta.</p><p><strong>Kokoomus ainoana onnistunut tavoitteissaan</strong></p><p>Tällä hetkellä näyttää siltä, että taitavalla taktiikallaan Kokoomus on onnistunut toteuttamaan hallitusessa oikeistolaisinta politiikkaa, mitä ollaan todella pitkään aikaan nähty. Sipilän Keskustan oikeistosiipi on tarjonnut tälle puitteet ja Siniset komppaavat keskittyen vähäpätöisempiin asioihin toivoen pelastusta ennen ensi vaaleja.</p><p>Tässä valossa ei ole ihme, että Kokoomuksen kannatus pysyy tai jopa nousee. Samaten ei ole ihme, että Keskustalla on ongelmia. Kenties Sipilän olisi kannattanut pitää enemmän puolueensa konkareita mukana eikä sivakoida omia latujaan jääräpäisesti. Yritysmaailmassa ja politikassa peli on kuitenkin erilaista ja se vaikuttaa nyt kouluttavan kovalla kädellä kantapään kautta.</p><p>Kokoomuksen peli on kovaa ja taitavaa toimien oman kannattajakuntansa hyväksi. Samalla se mielestäni on jakanut kansaa yhä enemmän ja hyvin harvalla on enää olo, että tässä ollaan missään yhteisissä talkoissa tai samassa veneessä. Pitkällä aikavälillä tämä on tuhoisa ilmiö.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaikken Kokoomuksen linjauksia suurelta osin kannata, niin on pakko ihailla heidän taktiikkaansa, jolla kannatus säilyy Keskustan hiljalleen upotessa. Sipilän kokemattomuus politiikassa on tarjonnut tilaisuuden ajaa kovaa oikeistolaista politiikkaa vierittäen merkittävän osan vastuusta Keskustalle - sitä viedään kuin pässiä narussa. Erikoista että ainoa voimakkaasti maaseudun etua ajava puolue ei taistele tätä liekaa vastaan tosissaan.

Kokoomuksen vaatimukset aiheuttavat soteuudistuksen merkittävimmät ongelmat

Tämä on mielestäni kiistatta selvää, mutta Sipilän otettua varmistelusta vastaavan ministerinsalkun Keskustalle on Saarikko paikassa, jossa häntä käy jopa sääliksi. Hänhän joutuu ajamaan Kokoomuksen vaatimuksia läpi vaikkei välttämättä niitä edes kannata.

Täälläkin Kokoomuksen Sari Sarkomaa on toistuvasti vierittänyt heikon valmistelun ja sopimisen ongelmia Saarikon vastuulle kuten blogissaan aloittamalla:

"Sote-vastuuministeri Saarikon johdolla on syytä selkeyttää asiakassetelipykälä perusteluineen ennen valinnanvapauslain lausuntokierrosta. Hallituksella näyttää olevan yksimielisyys tavoitteesta, mutta pykälän muotoilu on herättänyt runsaasti väärinymmärryksiä ja huolta."

Samaten Uuden Suomen toimituksen Teppo Ovaskainen vierittää kysymyksiä Saarikon suuntaan unohtaen täysin Kokoomuksen roolin blogissaan Ministerin outo kysymys Mehiläisestä. Jostain kumman syystä luennoidessaan markkinoiden toiminnasta unohtuu se, että Kokoomuksen vaatimuksesta tämä mahdollistuu ja kermankuorintaa karsivat osuudet ovat jäämässä vajaiksi - ei niitä edes oikeasti haluta karsia.

Keskusta jollain tasolla vaisusti vastustaa tätä toivomalla lausuntokierroksen tuovan heidän toivomiaan muutoksia - tämä on aika laimea ja selkärangaton tapa toimia.

Kokoomus kaksilla rattailla maakuntauudistuksen kimpussa

Verrattuna Keskustan pieneen pyristelyyn Kokoomuksen ajaminen kaksilla rattailla Vapaavuoren avulla C21-ryhmineen maakuntauudistusta vastaan on nerokasta taktiikkaa. Siihen verrattuna Keskustan valitsema taktiikka on amatöörien puuhastelua. Nerokkuus ei siitä yhtään eettisempää tai suoraselkäisempää tee, mutta hyvin tuo näkyy toimivan. Vapaavuoren näennäinen itsenäisyys asiassa takaa sen, että Kokoomuksella ei ikäänkuin ole keinoja laittaa häntä kuriin - luulen ettei myöskään ole tahtoa. Kaikki sataa mukavasti Kokoomuksen laariin.

Kokoomus onnistunut välttämään pari karikkoa taidolla ja tuurilla

Koulutusleikkaukset oli ensimmäinen vaaran paikka, mutta siitä selvisivät aika vähäisin vaurioin. Tässä käytettiin ikivanhaa älytöntä perustelua, jonka ei pitäisi toimia vaan toimiipa silti. Eli koska edellinen hallitus leikkasi koulutuksesta eivät he saisi kritisoida uuden tekemiä leikkauksia samaan kohteeseen. Miettikääpä samaa yrityselämässä, jos joka kerta leikataan samasta funktiosta kuten tuotekehityksestä, niin homma menee reisille.

Kenties opiskelijoiden aseman taloudellinen huonontaminenkaan ei ole niin paha asia suurelle osalle Kokoomuksen kannattajista. Onhan moni akateemisesti koulutettu ja kohtuullisen hyvin toimeentuleva, joten jälkikasvun rahallinen tukeminen opiskeluaikana ei ole mikään suuri ongelma. Toisin on niillä, joiden taustat ovat vaatimattomista oloista ja rahasta on tiukkaa.

Hallintarekisterilaki oli toinen karikkopaikka, jossa Kokoomus näytti todellisia karvojaan. Ensimmäisestä kierroksesta selvittiin Stubbin vaihdolla - sori siitä. Toisella kierroksella Perussuomalaiset Kankaanniemen johdolla onnistuivat tekemään koko hommasta sellaisen farssin, että Kokoomus saattoi vain naureskella sivusta heidän touhujaan.

Sipilän vastuullisuus ja kunnianhimo ministeripaikkojen jaossa

On vaikea arvailla mitä Sipilä ajatteli ministerivalintojen ja niiden jaon suhteen. Itse uskon että hän halusi Keskustalle vastuun sotesta sekä sitten yrityksiin sekä talouteen voimakkaasti vaikuttavan pestin eli Elinkeinoministerin salkun. Osa tästä lienee kunnianahimoa ja halua vaikuttaa vahvasti näihin asioihin - osa varmaankin suoraselkäistä halua ottaa ohjaus omiin käsiin vaikeistakin alueista uskoen onnistumiseen.

Soini ryhtyessään ulkoministeriksi valtionvarainministerin sijaan teki Kokoomukselle kuvaamastani toiminnasta mahdollista ja laittoi Sipilän hankalaan paikkaan. Orpo pystyy valtionvaraiministerinä olemaan esillä vastuullisena valtion kirstunvartijana ja kritiikki monesta tehdystä leikkauksesta kohdistuu useimmiten lopulta tuon alueen ministeriin tai kollektiivisesti koko hallitukseen. Valtionvarainministerin paikaltahan on ennenkin ponnistettu Kokoomuksen suunnalta jopa presidentiksi asti.

Perinteisillä Keskustan alueilla ministerit Tiilikainen ja Leppä ovat tehneet hyvinkin perinteistä puolueensa politiikkaa onnistuen varsin vähällä huomiolla viemään läpi varsinkin maaseudun asioita. Omasta kulmastani katsottuna olen varsin surullinen siitä, että sekä eläinsuojelulakiesityksessä että uudessa ympäristölaissa on vesitetty monet tavoitteet eläinten olojen ja ympäristöasioiden parantamisen kannalta pääosin puhtaasti taloudellisin syin. Nämä asiat ovat valitettavan vähän käsiteltyjä sotesekamelskan vallatessa kaiken huomion - moni tärkeä asia etenee vähällä julkisuudella mielestäni huonoon suuntaan parrasvalojen ulkopuolella.

Tiilikainen ja Leppä ovat keränneet kehuja perinteisiltä kepulaisilta ja maaseudun väeltä. Sen sijaan tämä Sipilän bisneskaarti yhtenä kärkenään Berner ei ole tainnut paljoa suitsutusta saada. Sipilään luotto tuntuu kuitenkin kestävän - osasyynä lienee se, että varteenotettavat vaihtoehdot puolueen johtoon ovat aika vähissä.

Uuden Suomen toimituksen varaukseton tuki Kokoomukselle

Vuoden aikana täällä ollessa olen huomannut tämän ilmiön ja viime aikoina se on yhä voimistunut. Poiminnoista ei Kokoomuksen kritiikkiä löydy kuin korkeintaan pienenä osana kirjoitusta mikäli kyseessä on koko hallitusta koskeva kritiikki, jossa on Sipilä tai Keskusta kärkenä.

Jaana Pelkonen (kahdesti), Raimo Ilaskivi, Piia Kauma, Mikko Savelius, Ville Valkonen ja Otto Meri (kahdesti). Nämä nimet löytyvät pikavilkaisulla ensimmäiseltä poimintojen sivulta.

Merkittävä kulminaatiopiste nähtiin myös noin viikko sitten, kun Martti Asikaisen blogi Kokoomuskansanedustajan saamista matkakorvauksista lastenhakureissuiltaan poistettiin kokonaan ilman selityksiä. Kirjoitus ei ollut mitenkään asiaton ja esimerkiksi Iltasanomissa on edelleen uutinen samasta asiasta. Jostain syystä tämä oli ongelma Uudelle Suomelle.

Toimitus vaikuttaa myös olevan varsin ahkera pyrkiessään kampittamaan Kokoomukselle sopivan seuraavan hallituksen muodostamiselle ongelmallisia Vihreitä - näin tekee esimerkiksi päätoimittaja Huusko kirjoituksessaan Jos Touko Aalto, "ei Sotkamon ihmettä". Ihmettä ei muuten ole vielä lähimainkaan tapahtunut, jos katsoo lukuja asian takana vähänkään kriittisesti. Silti oltiin vyöryttämässä yhden saman konsernin Koskisen kolumnin pohjalta syytä kiireen vilkkaa Aallon niskaan pienen toivonkipinän pohjalta.

Kokoomus ainoana onnistunut tavoitteissaan

Tällä hetkellä näyttää siltä, että taitavalla taktiikallaan Kokoomus on onnistunut toteuttamaan hallitusessa oikeistolaisinta politiikkaa, mitä ollaan todella pitkään aikaan nähty. Sipilän Keskustan oikeistosiipi on tarjonnut tälle puitteet ja Siniset komppaavat keskittyen vähäpätöisempiin asioihin toivoen pelastusta ennen ensi vaaleja.

Tässä valossa ei ole ihme, että Kokoomuksen kannatus pysyy tai jopa nousee. Samaten ei ole ihme, että Keskustalla on ongelmia. Kenties Sipilän olisi kannattanut pitää enemmän puolueensa konkareita mukana eikä sivakoida omia latujaan jääräpäisesti. Yritysmaailmassa ja politikassa peli on kuitenkin erilaista ja se vaikuttaa nyt kouluttavan kovalla kädellä kantapään kautta.

Kokoomuksen peli on kovaa ja taitavaa toimien oman kannattajakuntansa hyväksi. Samalla se mielestäni on jakanut kansaa yhä enemmän ja hyvin harvalla on enää olo, että tässä ollaan missään yhteisissä talkoissa tai samassa veneessä. Pitkällä aikavälillä tämä on tuhoisa ilmiö.

]]>
12 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246310-kokoomuksen-nerokas-taktiikka-keskustaa-viedaan-kuin-passia-narussa#comments Eduskuntavaalit Juha Sipilän hallitus Kokoomus Kunta- ja soteuudistus Petteri Orpo Sun, 19 Nov 2017 17:53:27 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246310-kokoomuksen-nerokas-taktiikka-keskustaa-viedaan-kuin-passia-narussa
Yksityistäisikö kokoomus seuraavana myös koulut? http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246139-yksityistaisiko-kokoomus-seuraavana-myos-koulut <p>Kokoomus on kovassa vedossa. Gallupien kärjessä keikkuva puolue saa haluamansa lävitse hallituksen päätöksenteossa oikeistolaisen kepupääministerin myötävaikutuksella. Sote-uudistuksen ytimessä oleva orwellilainen &rdquo;valinnanvapaus&rdquo; on tunnetulla tavalla kokoomuksen märkä päiväuni, josta se pitää kynsin hampain kiinni kaikkien asiantuntijoiden näkemyksistä huolimatta. Mutta mitä sitten sen jälkeen?</p><p>Kokoomus on ottanut pitkään mallia Ruotsista. Moderaatit alkoivat esimerkiksi kutsumaan itseään &rdquo;uudeksi työväenpuolueeksi&rdquo; jo ennen Sauli Niinistön ensimmäistä presidentinvaalikampanjaa. Tätä strategiaa hyväksikäyttämällä myös kokoomus kampanjoi pitkään, mutta se on ottanut mallia myös länsinaapurin kollegojensa möhläyksistä.</p><p>Ruotsin kokoomuksen entinen puheenjohtaja Anne Kinberg Batra esitti nimittäin noin vuosi sitten oppositiosta linjauksen, jonka mukaan he voisivat tehdä jatkossa yhteistyötä Ruotsidemokraattien kanssa. Tämä osoittautui suureksi virheeksi kannatuksen vajotessa maltillisempien porvareiden siirtyessä keskustaan. Lopulta myös Kinberg Batra joutui eroamaan. Kokoomus seurasi tapahtumia tarkkaan ja tämä kaikki vaikutti varmasti erittäin tarkasti laskelmointiin siitä, että puolue ja Petteri Orpo irtisanoutuivat yhteistyöstä Jussi Halla-ahon perussuomalaisten kanssa. Vaikka tämä kuinka naamioitiin arvopuheeksi, taustalla olivat aivan varmasti pitkälti valtapoliittiset johtopäätökset. Tietyt äänestäjät kavahtavat yhteistyötä avoimen rasististen möykkääjien kanssa.</p><p>Seuraavissa eduskuntavaaleissa kokoomus voi hyvinkin nousta maan ykköspuolueeksi. Keskustan nykyjohdolla tuskin on mitään ongelmia jatkaa yhteistyötä sen kanssa, Juha Sipilä voisi ottaa aivan hyvin myös valtionvarainministerin salkun leikkausjatkoja ajatellen. Ja jos hallitukseen saadaan huijattua kaikkeen muuhun kuin ydinvoiman lisärakentamiseen lopulta suostuvat Vihreät ja liuta porvarillisia pikkupuolueita, hallituspohja voisi olla hyvinkin siinä. Tässä porukassa kokoomus voisi jatkaa mielenmäärin julkisten palveluiden yksityistämislinjaansa.</p><p>Ruotsissa koulutuksella voi ainakin toistaiseksi tehdä puhdasta bisnestä, vaikka maan demarihallitus on kaavailemassa rajoituksia alaan. Ns. vapaakoulujen taustalla voivat olla yksityiset yritykset, jotka tekevät voittonsa veronmaksajien kruunuilla. Tästä kaikesta on tullut myös suuria ongelmia. Koulujen taso vaihtelee huomattavasti. Ruotsissa osalla lukiosta valmistuvista ei ole kunnollisia edellytyksiä työelämään. Ruotsin koulujen PISA-tulokset ovat ollut pitkään todella kehnot, vaikka viimeisimmät tulokset olivat hieman parantuneet. Ruotsissa koulupaikka saattaa mennä alta myös vaikkapa koulukonsernin konkurssin takia. Näin kävi vuonna 2014, kun 36 lukion John Bauer Gymnasiet karautti taloudellisesti karille ja 11000 opiskelijaa menetti koulupaikkansa. Expressen kertoi kuitenkin omistajista tulleen kaikesta huolimatta miljonäärejä.</p><p>Kannatan itse aitoa valinnanvapautta opetukseen pedagogisten linjausten muodossa. Oma lapseni on jatkossa menossa mitä todennäköisemmin Steiner-kouluun, jossa puolisoni työskentelee myös opettajana. Sivusta seuranneena olen kyllä huomannut, että sitä Oulussa pyörittävä aatteellinen yhdistys ei tee bisnestä, vaan ajaa lapsien parasta kaikella tapaa. Pahoin pelkään, että näin ei käy, jos koulutuksenjärjestäjän motivaation lähde olisi voiton tavoittelu. Mutta mikä näyttää olevan esimerkiksi kokoomuksen innoituksen lähde julkista palvelukenttää uudistaessa?&nbsp; Vastaus on helppo: yksityistäminen. Jos sote saadaan maaliin, koulut voivat aivan hyvin olla seuraavana listassa myös Suomessa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomus on kovassa vedossa. Gallupien kärjessä keikkuva puolue saa haluamansa lävitse hallituksen päätöksenteossa oikeistolaisen kepupääministerin myötävaikutuksella. Sote-uudistuksen ytimessä oleva orwellilainen ”valinnanvapaus” on tunnetulla tavalla kokoomuksen märkä päiväuni, josta se pitää kynsin hampain kiinni kaikkien asiantuntijoiden näkemyksistä huolimatta. Mutta mitä sitten sen jälkeen?

Kokoomus on ottanut pitkään mallia Ruotsista. Moderaatit alkoivat esimerkiksi kutsumaan itseään ”uudeksi työväenpuolueeksi” jo ennen Sauli Niinistön ensimmäistä presidentinvaalikampanjaa. Tätä strategiaa hyväksikäyttämällä myös kokoomus kampanjoi pitkään, mutta se on ottanut mallia myös länsinaapurin kollegojensa möhläyksistä.

Ruotsin kokoomuksen entinen puheenjohtaja Anne Kinberg Batra esitti nimittäin noin vuosi sitten oppositiosta linjauksen, jonka mukaan he voisivat tehdä jatkossa yhteistyötä Ruotsidemokraattien kanssa. Tämä osoittautui suureksi virheeksi kannatuksen vajotessa maltillisempien porvareiden siirtyessä keskustaan. Lopulta myös Kinberg Batra joutui eroamaan. Kokoomus seurasi tapahtumia tarkkaan ja tämä kaikki vaikutti varmasti erittäin tarkasti laskelmointiin siitä, että puolue ja Petteri Orpo irtisanoutuivat yhteistyöstä Jussi Halla-ahon perussuomalaisten kanssa. Vaikka tämä kuinka naamioitiin arvopuheeksi, taustalla olivat aivan varmasti pitkälti valtapoliittiset johtopäätökset. Tietyt äänestäjät kavahtavat yhteistyötä avoimen rasististen möykkääjien kanssa.

Seuraavissa eduskuntavaaleissa kokoomus voi hyvinkin nousta maan ykköspuolueeksi. Keskustan nykyjohdolla tuskin on mitään ongelmia jatkaa yhteistyötä sen kanssa, Juha Sipilä voisi ottaa aivan hyvin myös valtionvarainministerin salkun leikkausjatkoja ajatellen. Ja jos hallitukseen saadaan huijattua kaikkeen muuhun kuin ydinvoiman lisärakentamiseen lopulta suostuvat Vihreät ja liuta porvarillisia pikkupuolueita, hallituspohja voisi olla hyvinkin siinä. Tässä porukassa kokoomus voisi jatkaa mielenmäärin julkisten palveluiden yksityistämislinjaansa.

Ruotsissa koulutuksella voi ainakin toistaiseksi tehdä puhdasta bisnestä, vaikka maan demarihallitus on kaavailemassa rajoituksia alaan. Ns. vapaakoulujen taustalla voivat olla yksityiset yritykset, jotka tekevät voittonsa veronmaksajien kruunuilla. Tästä kaikesta on tullut myös suuria ongelmia. Koulujen taso vaihtelee huomattavasti. Ruotsissa osalla lukiosta valmistuvista ei ole kunnollisia edellytyksiä työelämään. Ruotsin koulujen PISA-tulokset ovat ollut pitkään todella kehnot, vaikka viimeisimmät tulokset olivat hieman parantuneet. Ruotsissa koulupaikka saattaa mennä alta myös vaikkapa koulukonsernin konkurssin takia. Näin kävi vuonna 2014, kun 36 lukion John Bauer Gymnasiet karautti taloudellisesti karille ja 11000 opiskelijaa menetti koulupaikkansa. Expressen kertoi kuitenkin omistajista tulleen kaikesta huolimatta miljonäärejä.

Kannatan itse aitoa valinnanvapautta opetukseen pedagogisten linjausten muodossa. Oma lapseni on jatkossa menossa mitä todennäköisemmin Steiner-kouluun, jossa puolisoni työskentelee myös opettajana. Sivusta seuranneena olen kyllä huomannut, että sitä Oulussa pyörittävä aatteellinen yhdistys ei tee bisnestä, vaan ajaa lapsien parasta kaikella tapaa. Pahoin pelkään, että näin ei käy, jos koulutuksenjärjestäjän motivaation lähde olisi voiton tavoittelu. Mutta mikä näyttää olevan esimerkiksi kokoomuksen innoituksen lähde julkista palvelukenttää uudistaessa?  Vastaus on helppo: yksityistäminen. Jos sote saadaan maaliin, koulut voivat aivan hyvin olla seuraavana listassa myös Suomessa.

]]>
4 http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246139-yksityistaisiko-kokoomus-seuraavana-myos-koulut#comments Keskusta Kokoomus Koulu Ruotsi Sote Wed, 15 Nov 2017 20:37:37 +0000 Olli Kohonen http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246139-yksityistaisiko-kokoomus-seuraavana-myos-koulut
Orpocare ja Kokoomuksen älyllinen epärehellisyys http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246006-orpocare-ja-kokoomuksen-alyllinen-eparehellisyys <p>Markkinat eivät valehtele vaan kertovat useimmiten totuuden - miten markkinatalouden autuuden julistaja Kokoomus voi sitten jatkuvasti sivuuttaa markkinareaktiot ajamaansa Orpocareen? Viime kuukaudet olen lukenut vaikkapa Talouselämästä jatkuvasta konsolidoitumiskehityksestä markkinoilla terveyspalvelujen osalta, mutta silti kirkkain silmin vakuutetaan myös pienten pärjäävän eikä edessä ole vain terveysjättien juhlat.</p><p><strong>Hallitus haluaa rauhoittaa soten villit kiinteistömarkkinat lakimuutoksella</strong></p><p>Näin kertoi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9927724">Yle eilen uutisessaan</a>, jonka mukaan kunnissa mietitään parhaillaan kuumeisesti, mikä on kuntien vanhainkotien, hoitolaitosten ja muiden sote-kiinteistöjen kohtalo.&nbsp;Hallitus aikoo ratkaista ongelman eduskunnassa jo olevaan voimaanpanolakiin lisättävällä säädöksellä, jolla korvataan uudistuksen aiheuttamia tappioita kunnille.</p><p>Uutisessa kerrotaan:</p><p>&quot;<em>Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan kunnille annettavia korvauksia varten aiotaan varata rahaa valtion budjettiin vuoden 2022 jälkeen, jolloin uudistuksen yhteydessä perustettavien maakuntien velvollisuus vuokrata kuntien kiinteistöjä lakkaa</em>.&quot;</p><p>&quot;<em>Nyt ei pidä syksyllä 2017 kuntien mennä paniikkiin siitä, jääkö kiinteistöjä käsiin ja mitä sitten tapahtuu. Me haluamme voimaanpanolain muutoksen myötä poistaa kunnilta huolia niin, että kunnat voivat lähteä turvallisin mielin sote-uudistukseen, Vehviläinen sanoo.</em>&quot;</p><p>Myös kiinteistömarkkinat käyvät siis kuumana vaikka uudistusta ei olla vielä hyväksytty ja epävarmuuksia on olemassa - tämä kertonee jotain odotettavissa olevista tuotoista. Tavoiteltujen säästöjen osalta tällainen kompensaatiomalli on myös mielenkiintoinen - mikä sen vaikutus on, kun arvioiden mukaan noin 700 miljoonan kiinteistöjen kohtalo vaakalaudalla.</p><p><strong>Jatkuva pienempien toimijoiden ostokehitys</strong></p><p>Suurimmat toimijat ovat ainakin vuoden verran kiertäneet ostoksilla ja lukuisat pienemmät toimijat ovat vetäneet johtopäätöksen, jonka mukaan he eivät tule pärjäämään kilpailussa. Jopa Diacorin kokoinen toimija teki tämän ratkaisun. Talouselämässä raportoidaan merkittäviä yrityskauppoja ja koko vuoden terveysalan yritykset ovat olleet kärjessä.</p><p>Mitä tapahtuu pienelle alueelliselle toimijalle mikäli sitä ei hyväksytä soten palveluntuottajaksi? Veikkaan tämän olevan kuolinisku koko toimijalle. Maakunnilla on oikeus määritellä kriteereitä ja epävarmuus on suuri. Moni valinnee ratkaisun myydä isommalle toimijalle ja olla jättäytymättä poliittisen päätöksenteon armoille.</p><p><strong>Kaikessa on riskejä ja uudistus on pakko tehdä</strong></p><p>Muun muassa näillä Orpon entinen erityisavustaja Valkonen perustelee uudistusta. Kun yritysmaailmassa arvioidaan hankkeen riskejä koostuu se yleensä kahdesta komponentista: riskin todennäköisyys ja vaikutuksen laajuus riskin toteutuessa. Yleispätevä toteamus siitä, kuinka kaikessa on riskejä sivuuttaa sen, että tässä todennäköisyys toteutumiselle on suuri ja vaikutus merkittävä. Yleensä silloin lähdetään tekemään muutoksia eikä vain todeta, että toteutusvaiheessa pitää ola tarkkana. On hyvä huomata, että tämä hallitushan ei ole suurta osaa toteutuksesta ohjaamassa vaan se kaatuu seuraavalle.</p><p>Uudistus on pakko tehdä - tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se pitää toteuttaa Kokoomuksen ajamalla tavalla.</p><p><strong>Uskonko markkinareaktioita vai Kokoomusta?</strong></p><p>Itse uskon ennemmin markkinoita, vaikka sielläkin toki joskus markkinakuplia syntyy. Kokoomuksella tuntuu kuitenkin pilkottavan ketunhäntä molemmista kainaloista tässä uudistuksessa. Älyllinen epärehellisyys rehottaa perusteluissa ja silmät ummistetaan tosiasioilta vedoten yleiseen jargoniin.</p><p>Nähtäväksi jää onko Orpocare tulevaisuudessa ylistettävä hyvinvointiyhteiskunnan mullistava parannus vai kirosana.</p> Markkinat eivät valehtele vaan kertovat useimmiten totuuden - miten markkinatalouden autuuden julistaja Kokoomus voi sitten jatkuvasti sivuuttaa markkinareaktiot ajamaansa Orpocareen? Viime kuukaudet olen lukenut vaikkapa Talouselämästä jatkuvasta konsolidoitumiskehityksestä markkinoilla terveyspalvelujen osalta, mutta silti kirkkain silmin vakuutetaan myös pienten pärjäävän eikä edessä ole vain terveysjättien juhlat.

Hallitus haluaa rauhoittaa soten villit kiinteistömarkkinat lakimuutoksella

Näin kertoi Yle eilen uutisessaan, jonka mukaan kunnissa mietitään parhaillaan kuumeisesti, mikä on kuntien vanhainkotien, hoitolaitosten ja muiden sote-kiinteistöjen kohtalo. Hallitus aikoo ratkaista ongelman eduskunnassa jo olevaan voimaanpanolakiin lisättävällä säädöksellä, jolla korvataan uudistuksen aiheuttamia tappioita kunnille.

Uutisessa kerrotaan:

"Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan kunnille annettavia korvauksia varten aiotaan varata rahaa valtion budjettiin vuoden 2022 jälkeen, jolloin uudistuksen yhteydessä perustettavien maakuntien velvollisuus vuokrata kuntien kiinteistöjä lakkaa."

"Nyt ei pidä syksyllä 2017 kuntien mennä paniikkiin siitä, jääkö kiinteistöjä käsiin ja mitä sitten tapahtuu. Me haluamme voimaanpanolain muutoksen myötä poistaa kunnilta huolia niin, että kunnat voivat lähteä turvallisin mielin sote-uudistukseen, Vehviläinen sanoo."

Myös kiinteistömarkkinat käyvät siis kuumana vaikka uudistusta ei olla vielä hyväksytty ja epävarmuuksia on olemassa - tämä kertonee jotain odotettavissa olevista tuotoista. Tavoiteltujen säästöjen osalta tällainen kompensaatiomalli on myös mielenkiintoinen - mikä sen vaikutus on, kun arvioiden mukaan noin 700 miljoonan kiinteistöjen kohtalo vaakalaudalla.

Jatkuva pienempien toimijoiden ostokehitys

Suurimmat toimijat ovat ainakin vuoden verran kiertäneet ostoksilla ja lukuisat pienemmät toimijat ovat vetäneet johtopäätöksen, jonka mukaan he eivät tule pärjäämään kilpailussa. Jopa Diacorin kokoinen toimija teki tämän ratkaisun. Talouselämässä raportoidaan merkittäviä yrityskauppoja ja koko vuoden terveysalan yritykset ovat olleet kärjessä.

Mitä tapahtuu pienelle alueelliselle toimijalle mikäli sitä ei hyväksytä soten palveluntuottajaksi? Veikkaan tämän olevan kuolinisku koko toimijalle. Maakunnilla on oikeus määritellä kriteereitä ja epävarmuus on suuri. Moni valinnee ratkaisun myydä isommalle toimijalle ja olla jättäytymättä poliittisen päätöksenteon armoille.

Kaikessa on riskejä ja uudistus on pakko tehdä

Muun muassa näillä Orpon entinen erityisavustaja Valkonen perustelee uudistusta. Kun yritysmaailmassa arvioidaan hankkeen riskejä koostuu se yleensä kahdesta komponentista: riskin todennäköisyys ja vaikutuksen laajuus riskin toteutuessa. Yleispätevä toteamus siitä, kuinka kaikessa on riskejä sivuuttaa sen, että tässä todennäköisyys toteutumiselle on suuri ja vaikutus merkittävä. Yleensä silloin lähdetään tekemään muutoksia eikä vain todeta, että toteutusvaiheessa pitää ola tarkkana. On hyvä huomata, että tämä hallitushan ei ole suurta osaa toteutuksesta ohjaamassa vaan se kaatuu seuraavalle.

Uudistus on pakko tehdä - tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se pitää toteuttaa Kokoomuksen ajamalla tavalla.

Uskonko markkinareaktioita vai Kokoomusta?

Itse uskon ennemmin markkinoita, vaikka sielläkin toki joskus markkinakuplia syntyy. Kokoomuksella tuntuu kuitenkin pilkottavan ketunhäntä molemmista kainaloista tässä uudistuksessa. Älyllinen epärehellisyys rehottaa perusteluissa ja silmät ummistetaan tosiasioilta vedoten yleiseen jargoniin.

Nähtäväksi jää onko Orpocare tulevaisuudessa ylistettävä hyvinvointiyhteiskunnan mullistava parannus vai kirosana.

]]>
4 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246006-orpocare-ja-kokoomuksen-alyllinen-eparehellisyys#comments Harhaanjohtaminen Kokoomus Kunta- ja soteuudistus Petteri Orpo Valinnanvapaus Mon, 13 Nov 2017 06:51:27 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246006-orpocare-ja-kokoomuksen-alyllinen-eparehellisyys
Ellet varaudu kaikkeen, olet naiivi http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245816-ellet-varaudu-kaikkeen-olet-naiivi <p>Puheenjohtaja Petteri Orpo myöntää, että kokoomus valmistautui Perussuomalaisten hajoamiseen jo viikkoja ennen puoluekokousta.</p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201711092200520849_pi.shtml" title="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201711092200520849_pi.shtml">http://www.iltalehti.fi/politiikka/201711092200520849_pi.shtml</a></p><p>Entä sitten? Puolustusvoimat varautuu kaikkeen mahdolliseen kriisitilanteiden varalta. Samoin tekee rajavartiolaitos ja poliisi. Elleivät ne näin tekisi, eivät ne täyttäisi tehtäväänsä. Kyseessä olisi virkavirhe.&nbsp;On naiivia kuvitella, etteivät hallituspuolueet tekisi samoin. Myös muiden puolueitten puoluetoimistossa varaudutaan maan poliittisen tilanteen nopeisinkiin muutoksiin.</p><p>Kaikkineen ei nykyisen hallituspohjan muodostumiselle voi yhtään ainutta tyylipistettä jakaa. Suuret teatterinäytökset olisi hyvin voinut jättää väliin. Nykyisen hallituksen uskottavuus olisi ilman niitä paljon parempi. Kuitenkin näin jälkeenpäin ajatellen näyttää nykyisen hallituspohjan muodostuminen varsin loogiselta.</p><p>Keskustalla pelissä oli maakuntauudistus. Kokoomuksella puolestaan soten valinnanvapaus. Sinisillä kuitenkin vain ministerinpaikkansa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puheenjohtaja Petteri Orpo myöntää, että kokoomus valmistautui Perussuomalaisten hajoamiseen jo viikkoja ennen puoluekokousta.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201711092200520849_pi.shtml

Entä sitten? Puolustusvoimat varautuu kaikkeen mahdolliseen kriisitilanteiden varalta. Samoin tekee rajavartiolaitos ja poliisi. Elleivät ne näin tekisi, eivät ne täyttäisi tehtäväänsä. Kyseessä olisi virkavirhe. On naiivia kuvitella, etteivät hallituspuolueet tekisi samoin. Myös muiden puolueitten puoluetoimistossa varaudutaan maan poliittisen tilanteen nopeisinkiin muutoksiin.

Kaikkineen ei nykyisen hallituspohjan muodostumiselle voi yhtään ainutta tyylipistettä jakaa. Suuret teatterinäytökset olisi hyvin voinut jättää väliin. Nykyisen hallituksen uskottavuus olisi ilman niitä paljon parempi. Kuitenkin näin jälkeenpäin ajatellen näyttää nykyisen hallituspohjan muodostuminen varsin loogiselta.

Keskustalla pelissä oli maakuntauudistus. Kokoomuksella puolestaan soten valinnanvapaus. Sinisillä kuitenkin vain ministerinpaikkansa.

]]>
39 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245816-ellet-varaudu-kaikkeen-olet-naiivi#comments Keskusta Kokoomus Sininen tulevaisuus Uusi hallituspohja Thu, 09 Nov 2017 13:08:40 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245816-ellet-varaudu-kaikkeen-olet-naiivi
Kansallinen Kokoomus r.p ja omatunto http://ristosuvanto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245659-kansallinen-kokoomus-rp-ja-omatunto <p>Keväällä 1918 Suomessa taisteltiin verisesti vallasta. Taistelujen tauottua eduskunta kokoontui saksalaisen kenraali von der Golzin valvovien silmien allla 15.5.1918 Heimolan talossa. Paikalle tuli 98 kansanedustajaa. Kevään valtataistelun hävinneet olivat joko paenneet Venäjälle (n. 40 kansanedustajaa), kuolleet vankileirillä (8 kansanedustajaa) teloitettu (10 kansanedustajaa) tai olivat vangittuina (19 kansanedustajaa). Voittajien 4 kansanedustajaa oli surmattu taistelujen aikana.</p> <p>Seuraavana päivänä 16.5.1918 tsaarin armeijan kenraaliluutnantti Mannerheim johdatti ratsastaen ylväästi valkoisen armeijansa voitonparaatiin Senaatintorille ja nousi neitosten kunniakujassa kukitettuja portaita Suurkirkkoon juhlajumalanpalvelukseen. Puheessaan&nbsp; senaatille hän totesi. &quot;Suomen valtiolaivan peräsin uskotaan lujiin käsiin, joihin eivät puoluekinat ylety&quot;.</p> <p>Kahden päivän kuluttua tynkäeduskunta siirsi korkeimman vallan valtionhoitaja Svinhufvudille.</p> <p>Koko kesä ja syksy Suomessa keskusteltiin hallitusmuodosta. Keskustelujen lopputuloksena tynkäeduskunta 9.10.1918 valitsi monarkian ja kuninkaaksi Saksassa sotilasuraa tehneen&nbsp; Hessenin prinssi Friedrich Karlin.</p> <p>Hallitusmuotokeskustelut mullisti porvarillisen puoluekentän. Tasavallan kannattajat muodostivat 8.12.1918 Kansallisen Edistyspuolueen ja seuraavana päivänä 9.12.1918 Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla monarkian kannattajat perustivat Kansallisen Kokoomuspuolueen.</p> <p>Kansallinen Kokoomuspuolue perustettiin jotta maahan saataisiin korkeinta valtaa käyttävä hahmo, jonka valtaa eivät kansan mielenliikahdukset heilahdusta&nbsp; - demokratiasta viis, vakaa järjestys ennnenkaikkea. Kuten kevään veriset taistelut olivat osoittaneet, niin tyhmä kansa oli kypsymätön valtaan - ajateltiin. Järjestyksen takaamiseksi tarvittiin puoluekinat ylittävä ulkopuolinen voima, saksalainen monarkki.&nbsp;</p> <p>Kokoomuksen unelma murtui kuitenkin hetkessä, sillä Saksa olisi häviämässä ensimmäisen maailmansodan. Tämän tajusi myös Saksaan vahvasti sitoutunut valtionhoitaja Svinhufvud ja erosi heti tehtävästään Kansallisen Kokoomuksen perustamisen jälkeisenä päivänä 10.12.1918.&nbsp; Svinhufvudin tilalle kutsuttiin ulkomailta Mannerheim, joka oli suuttuneena lähtenyt maasta&nbsp; pian näyttävän voitonparaatin jälkeen toukokuun lopulla.</p> <p>Kokoomus ei siis saanut haluamaansa saksalaista monarkkia vaan joutui tyytymään valtionhoitaja Mannerheimiin, joka yhdessä valkoisten venäläisten kenraalien kanssa suunnitteli Pietarin valtaamista&nbsp; bolshevikkien roskaväeltä. Kesäkuussa 1919 oli kaikki valmista hyökkäykseen Pietariin, mutta Mannerheim ei saanut Kokoomusta mukaansa ja Pietari säästyi suomalaisten hyökkäykseltä. Vaikka Mannerheim oli kokoomuslaisille suuri sankari, niin Kansalliselle Kokoomukselle kansallismielisyys oli tuolloin tärkeämpää kuin uskollisuus Mannerheimille.</p> <p>Talvisodan sytyttyä 30.11.1939 ylipäällikkö Mannerheim antoi heti seuraavana päivänä päiväkäskyn:</p> <p>&quot;Tämä sota ei ole mitään muuta kuin Vapaussotamme jatkoa ja loppunäytös.&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Me taistelemme kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta&quot;.</p> <p>Tämä oli se mielenmaisema, johon Kansallinen Kokoomuspuolue tuolloin ja pitkään sen jälkeenkin kiinnittyi. Tämän kaiku kuuluu edelleen myös parhaillaan esim. televisiossa pyörivässä Suomen Monetan juhlarahamainoksessa:</p> <p>&quot;Itsenäisyys on arvokas asia, joka nostaa hyvällä tavalla tunteet pintaan. Suomi on sentään hyvä maa. Isänmaamme täyttää pian sata vuotta ja se, jos mikä, on juhlan paikka.&quot; Mainoksen sanomaa vahvistaa isänmaallinen taustamusiikki.</p> <p>Suomen Monetan mainos osuu varmaan tunteisiimme, mutta reaalipoliittisesti se edustaa jo vanhaa mennyttä maailmaa. Amerikanaatteet saivat 1990-luvulla vallan Kokoomuksessa ja SDP:ssä kuten historian professori Markku Kuisma on todennut. Kokoomuksen ja SDP:n&nbsp; liiton symbolina voi pitää vaikkapa kansanedustaja Juhani Vartiaista, jolla on kädessään milloin&nbsp; demarien, milloin Kokoomuksen jäsenkirja, mutta ajatukset ovat samoja: talous nousuun vapaalla kilpailulla&nbsp; ilman turhia esteitä Amerikan malliin.</p> <p>Vaikka puolueiden reaalipoliittinen toiminta on muuttunut täysin, niin Kokoomuksen puoluekokouksessa lauletaan varmaan edelleen isänmaallisesti:</p> <p>&quot;Oi maamme Suomi, synnyinmaa.&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;soi,sana kultainen ! &quot;&nbsp; jne.</p> <p>Ja&nbsp; demarit laulavat:</p> <p>&quot;Työn orjat sorron yöstä nouskaa.&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;maan ääriin kuuluu kutsumus&quot;&nbsp; jne..</p> <p>Laulut ovat nostalgisia muistoja menneisyydestä eikä niillä ole mitään tekemistä nykytodellisuuden kanssa.</p> <p>Kokoomuksen nykyiset tavoitteet kirjoittaa julki esim. hämeenlinnalainen MEP Sirpa Pietikäinen Hämeen Sanomissa 5.10.2017: &quot;On aika toimia: EMUn tulevaisuus pöydälle&quot;. Kirjoituksessaan Pietikäinen myötäilee Ranskan presidentti Macronia, joka julisti 26.9.2017: <em>&quot;Vain Euroopan rakentaminen itsenäiseksi, yhtenäiseksi ja demokraattiseksi takaa tulevaisuutemme.&quot; </em>Tämän toteuttamiseksi Pietikäinen kaipaa<strong> rohkeita ja kauaskantoisia päätöksiä.</strong></p> <p>Macronin-Pietikäisen linja siis vie kansallisen itsenäisyyden eli Suomi häviää&nbsp; itsenäisenä valtiona maailmankartalta. Sen sijaan kartalle jäävät euroalueen ulkopuoliset itsenäiset valtiot Ruotsi, Norja,Tanska, Islanti ja Englanti.&nbsp; &nbsp;&nbsp;</p> <p>Pietikäisen-Macronin linjalla on ehkä 5 %:n kannatus eli business- ja mediaeliitti.&nbsp; Kuitenkin lisäksi n.15 %:a suomalaisista äänestää Kokoomusta perinteen voimasta ja mielikuvamarkkinoinnin tuloksena.</p> <p>Jo nyt Pietikäisen-Macronin linjalla edetään asteittain eteenpäin. Niinpä meille on kerrottu, että EU:n yhteistä puolustusta&nbsp; Ranska ja Suomi vievät yhdessä vetovastuussa eteenpäin. Siis ydinasevaltio Ranska ja pieni pohjoinen Suomi.&nbsp; Olemmeko valtiojohtomme unelmissa&nbsp; tulevaisuudessa osa ydinasevaltiota ?</p> <p>Kun aikoinaan liityimme EMU-alueeseen, niin perustuslakivaliokunnan vähemmistö totesi 11.6.1997: &quot;<em>Rahaliiton perustaminen puuttuu syvältä jäsenvaltioiden suvereenisuuteen. Kun omasta rahasta luovutaan, kajotaan&nbsp; taloudellisen itsenäisyyden perustaan</em>&quot;.&nbsp; Nyt tämä kehitys aiotaan viedä&nbsp; loppuun saakka eli Euroopasta (euroalueesta) tulee itsenäinen, enää eivät erilliset kansakunnat ole itsenäisiä.&nbsp; Itsenäisen Suomen tarina kesti 100 vuotta ja loppuu lähivuosina, jos vallasväen tahto toteutuu.</p> <p>Tässä tilanteessa Kansallinen Kokoomus valmistautuu omaan 100-vuotisjuhlaansa ja on nimennyt laajan opetusministerin johtaman juhlatoimikunnan valmistelemaan juhlaa. Juhlatoimikunnan kotisivuilla Kokoomuksen perustamista kuvaillaan näin: &quot;Kokoomus oli jo tuolloin moniarvoinen puolue, jossa oli ajattelijoita kaikista yhteiskunnan luokista&quot;&nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;(<a href="http://www.kokoomus100.fi/project-view/1910/" title="http://www.kokoomus100.fi/project-view/1910/">http://www.kokoomus100.fi/project-view/1910/</a>).</p> <p>Sivusto ei sanallakaan kerro syytä miksi kokoomus perustettiin. Vaikenemalla tästä juhlatoimikunta yksinkertaisesti valehtelee. Tämä ei ole kaunista varsinkaan kun puheenjohtaja johtaa koko&nbsp; Suomen opetustointa.</p> <p>Jos Kansallinen Kokoomus olisi rehellinen, niin se poistaisi nimestään sanan Kansallinen. Juhlatoimikunnan puheenjohtajan oma paikallisosasto ei enää kanna nimeä Kansallisseura, vaan on jo vaihtanut nimen pelkäksi Kokoomukseksi. Juhlatoimikunnan kannattaisi ehdottaa että seuraava puoluekokous tekisi vastaavan nimen muutoksen itse puolueeseen, sillä&nbsp; Kokoomus ei enää ole kansallinen. Nimenmuutos olisi rehellisyyttä.</p> <p>Silloin kyllä menisi ehkä 15 %:n kannatus kun ihmiset tajuavat että kansallisen edun ajaminen on menneisyyttä ja että heitä on vanhoilla mielikuvilla huijattu.&nbsp; Ketä he sitten äänestäisivät ? Perussuomalaisiako ? Tuskin, sillä he ovat osin leimautuneet rasisteiksi. Jääkö ainoaksi mahdollisuudeksi Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana toimivan Sampo Tervon johtamat Siniset ?&nbsp; Ehkä ?</p> <p>Entä presidentinvaalit ?&nbsp; Sauli Niinistö on poistamassa Suomea itsenäisenä valtiona maailmankartalta - niin innokkaasti hän on ajanut Euroopan intgraatiota ja ajaa. Merja Kyllönen, Pekka Haavisto, Nils Trovalds ja Tuula Haatainen ovat tässä suhteessa täydellisiä Niinistön klooneja.&nbsp; Matti Vanhanen melkein. Laura Huhtasaari&nbsp; ajaa reilusti omaa kansallisesta edusta lähtevää politiikkaa, mutta hänen jotkin kummalliset mielipiteensä tuskin sopii 15 %:lle entiselle kokoomuslaiselle. Voivatko he siis äänestää ketään ?</p> <p>Ilmeisesti ainoaksi vaihtoehdoksi jää Paavo Väyrynen, jos hän saa 20.000 kannattajakortteja kerättyä. Mutta saako ? Ellei saa, niin Kokoomuksen huijauksen tajunneet entiset kokoomuslaiset jäävät kodittomiksi.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keväällä 1918 Suomessa taisteltiin verisesti vallasta. Taistelujen tauottua eduskunta kokoontui saksalaisen kenraali von der Golzin valvovien silmien allla 15.5.1918 Heimolan talossa. Paikalle tuli 98 kansanedustajaa. Kevään valtataistelun hävinneet olivat joko paenneet Venäjälle (n. 40 kansanedustajaa), kuolleet vankileirillä (8 kansanedustajaa) teloitettu (10 kansanedustajaa) tai olivat vangittuina (19 kansanedustajaa). Voittajien 4 kansanedustajaa oli surmattu taistelujen aikana.

Seuraavana päivänä 16.5.1918 tsaarin armeijan kenraaliluutnantti Mannerheim johdatti ratsastaen ylväästi valkoisen armeijansa voitonparaatiin Senaatintorille ja nousi neitosten kunniakujassa kukitettuja portaita Suurkirkkoon juhlajumalanpalvelukseen. Puheessaan  senaatille hän totesi. "Suomen valtiolaivan peräsin uskotaan lujiin käsiin, joihin eivät puoluekinat ylety".

Kahden päivän kuluttua tynkäeduskunta siirsi korkeimman vallan valtionhoitaja Svinhufvudille.

Koko kesä ja syksy Suomessa keskusteltiin hallitusmuodosta. Keskustelujen lopputuloksena tynkäeduskunta 9.10.1918 valitsi monarkian ja kuninkaaksi Saksassa sotilasuraa tehneen  Hessenin prinssi Friedrich Karlin.

Hallitusmuotokeskustelut mullisti porvarillisen puoluekentän. Tasavallan kannattajat muodostivat 8.12.1918 Kansallisen Edistyspuolueen ja seuraavana päivänä 9.12.1918 Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla monarkian kannattajat perustivat Kansallisen Kokoomuspuolueen.

Kansallinen Kokoomuspuolue perustettiin jotta maahan saataisiin korkeinta valtaa käyttävä hahmo, jonka valtaa eivät kansan mielenliikahdukset heilahdusta  - demokratiasta viis, vakaa järjestys ennnenkaikkea. Kuten kevään veriset taistelut olivat osoittaneet, niin tyhmä kansa oli kypsymätön valtaan - ajateltiin. Järjestyksen takaamiseksi tarvittiin puoluekinat ylittävä ulkopuolinen voima, saksalainen monarkki. 

Kokoomuksen unelma murtui kuitenkin hetkessä, sillä Saksa olisi häviämässä ensimmäisen maailmansodan. Tämän tajusi myös Saksaan vahvasti sitoutunut valtionhoitaja Svinhufvud ja erosi heti tehtävästään Kansallisen Kokoomuksen perustamisen jälkeisenä päivänä 10.12.1918.  Svinhufvudin tilalle kutsuttiin ulkomailta Mannerheim, joka oli suuttuneena lähtenyt maasta  pian näyttävän voitonparaatin jälkeen toukokuun lopulla.

Kokoomus ei siis saanut haluamaansa saksalaista monarkkia vaan joutui tyytymään valtionhoitaja Mannerheimiin, joka yhdessä valkoisten venäläisten kenraalien kanssa suunnitteli Pietarin valtaamista  bolshevikkien roskaväeltä. Kesäkuussa 1919 oli kaikki valmista hyökkäykseen Pietariin, mutta Mannerheim ei saanut Kokoomusta mukaansa ja Pietari säästyi suomalaisten hyökkäykseltä. Vaikka Mannerheim oli kokoomuslaisille suuri sankari, niin Kansalliselle Kokoomukselle kansallismielisyys oli tuolloin tärkeämpää kuin uskollisuus Mannerheimille.

Talvisodan sytyttyä 30.11.1939 ylipäällikkö Mannerheim antoi heti seuraavana päivänä päiväkäskyn:

"Tämä sota ei ole mitään muuta kuin Vapaussotamme jatkoa ja loppunäytös.                                                         Me taistelemme kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta".

Tämä oli se mielenmaisema, johon Kansallinen Kokoomuspuolue tuolloin ja pitkään sen jälkeenkin kiinnittyi. Tämän kaiku kuuluu edelleen myös parhaillaan esim. televisiossa pyörivässä Suomen Monetan juhlarahamainoksessa:

"Itsenäisyys on arvokas asia, joka nostaa hyvällä tavalla tunteet pintaan. Suomi on sentään hyvä maa. Isänmaamme täyttää pian sata vuotta ja se, jos mikä, on juhlan paikka." Mainoksen sanomaa vahvistaa isänmaallinen taustamusiikki.

Suomen Monetan mainos osuu varmaan tunteisiimme, mutta reaalipoliittisesti se edustaa jo vanhaa mennyttä maailmaa. Amerikanaatteet saivat 1990-luvulla vallan Kokoomuksessa ja SDP:ssä kuten historian professori Markku Kuisma on todennut. Kokoomuksen ja SDP:n  liiton symbolina voi pitää vaikkapa kansanedustaja Juhani Vartiaista, jolla on kädessään milloin  demarien, milloin Kokoomuksen jäsenkirja, mutta ajatukset ovat samoja: talous nousuun vapaalla kilpailulla  ilman turhia esteitä Amerikan malliin.

Vaikka puolueiden reaalipoliittinen toiminta on muuttunut täysin, niin Kokoomuksen puoluekokouksessa lauletaan varmaan edelleen isänmaallisesti:

"Oi maamme Suomi, synnyinmaa.                                                                                                                             soi,sana kultainen ! "  jne.

Ja  demarit laulavat:

"Työn orjat sorron yöstä nouskaa.                                                                                                                                   maan ääriin kuuluu kutsumus"  jne..

Laulut ovat nostalgisia muistoja menneisyydestä eikä niillä ole mitään tekemistä nykytodellisuuden kanssa.

Kokoomuksen nykyiset tavoitteet kirjoittaa julki esim. hämeenlinnalainen MEP Sirpa Pietikäinen Hämeen Sanomissa 5.10.2017: "On aika toimia: EMUn tulevaisuus pöydälle". Kirjoituksessaan Pietikäinen myötäilee Ranskan presidentti Macronia, joka julisti 26.9.2017: "Vain Euroopan rakentaminen itsenäiseksi, yhtenäiseksi ja demokraattiseksi takaa tulevaisuutemme." Tämän toteuttamiseksi Pietikäinen kaipaa rohkeita ja kauaskantoisia päätöksiä.

Macronin-Pietikäisen linja siis vie kansallisen itsenäisyyden eli Suomi häviää  itsenäisenä valtiona maailmankartalta. Sen sijaan kartalle jäävät euroalueen ulkopuoliset itsenäiset valtiot Ruotsi, Norja,Tanska, Islanti ja Englanti.    

Pietikäisen-Macronin linjalla on ehkä 5 %:n kannatus eli business- ja mediaeliitti.  Kuitenkin lisäksi n.15 %:a suomalaisista äänestää Kokoomusta perinteen voimasta ja mielikuvamarkkinoinnin tuloksena.

Jo nyt Pietikäisen-Macronin linjalla edetään asteittain eteenpäin. Niinpä meille on kerrottu, että EU:n yhteistä puolustusta  Ranska ja Suomi vievät yhdessä vetovastuussa eteenpäin. Siis ydinasevaltio Ranska ja pieni pohjoinen Suomi.  Olemmeko valtiojohtomme unelmissa  tulevaisuudessa osa ydinasevaltiota ?

Kun aikoinaan liityimme EMU-alueeseen, niin perustuslakivaliokunnan vähemmistö totesi 11.6.1997: "Rahaliiton perustaminen puuttuu syvältä jäsenvaltioiden suvereenisuuteen. Kun omasta rahasta luovutaan, kajotaan  taloudellisen itsenäisyyden perustaan".  Nyt tämä kehitys aiotaan viedä  loppuun saakka eli Euroopasta (euroalueesta) tulee itsenäinen, enää eivät erilliset kansakunnat ole itsenäisiä.  Itsenäisen Suomen tarina kesti 100 vuotta ja loppuu lähivuosina, jos vallasväen tahto toteutuu.

Tässä tilanteessa Kansallinen Kokoomus valmistautuu omaan 100-vuotisjuhlaansa ja on nimennyt laajan opetusministerin johtaman juhlatoimikunnan valmistelemaan juhlaa. Juhlatoimikunnan kotisivuilla Kokoomuksen perustamista kuvaillaan näin: "Kokoomus oli jo tuolloin moniarvoinen puolue, jossa oli ajattelijoita kaikista yhteiskunnan luokista"      (http://www.kokoomus100.fi/project-view/1910/).

Sivusto ei sanallakaan kerro syytä miksi kokoomus perustettiin. Vaikenemalla tästä juhlatoimikunta yksinkertaisesti valehtelee. Tämä ei ole kaunista varsinkaan kun puheenjohtaja johtaa koko  Suomen opetustointa.

Jos Kansallinen Kokoomus olisi rehellinen, niin se poistaisi nimestään sanan Kansallinen. Juhlatoimikunnan puheenjohtajan oma paikallisosasto ei enää kanna nimeä Kansallisseura, vaan on jo vaihtanut nimen pelkäksi Kokoomukseksi. Juhlatoimikunnan kannattaisi ehdottaa että seuraava puoluekokous tekisi vastaavan nimen muutoksen itse puolueeseen, sillä  Kokoomus ei enää ole kansallinen. Nimenmuutos olisi rehellisyyttä.

Silloin kyllä menisi ehkä 15 %:n kannatus kun ihmiset tajuavat että kansallisen edun ajaminen on menneisyyttä ja että heitä on vanhoilla mielikuvilla huijattu.  Ketä he sitten äänestäisivät ? Perussuomalaisiako ? Tuskin, sillä he ovat osin leimautuneet rasisteiksi. Jääkö ainoaksi mahdollisuudeksi Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana toimivan Sampo Tervon johtamat Siniset ?  Ehkä ?

Entä presidentinvaalit ?  Sauli Niinistö on poistamassa Suomea itsenäisenä valtiona maailmankartalta - niin innokkaasti hän on ajanut Euroopan intgraatiota ja ajaa. Merja Kyllönen, Pekka Haavisto, Nils Trovalds ja Tuula Haatainen ovat tässä suhteessa täydellisiä Niinistön klooneja.  Matti Vanhanen melkein. Laura Huhtasaari  ajaa reilusti omaa kansallisesta edusta lähtevää politiikkaa, mutta hänen jotkin kummalliset mielipiteensä tuskin sopii 15 %:lle entiselle kokoomuslaiselle. Voivatko he siis äänestää ketään ?

Ilmeisesti ainoaksi vaihtoehdoksi jää Paavo Väyrynen, jos hän saa 20.000 kannattajakortteja kerättyä. Mutta saako ? Ellei saa, niin Kokoomuksen huijauksen tajunneet entiset kokoomuslaiset jäävät kodittomiksi.

 

]]>
6 http://ristosuvanto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245659-kansallinen-kokoomus-rp-ja-omatunto#comments Kokoomus Niinistö Presidentinvaalit 2018 Väyrynen Mon, 06 Nov 2017 18:26:19 +0000 Risto Suvanto http://ristosuvanto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245659-kansallinen-kokoomus-rp-ja-omatunto
Marrasgallupeissa puolueiden heilahtelu jatkuu http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245421-marrasgallupeissa-puolueiden-heilahtelu-jatkuu <p>Yle julkaisi tänään lokakuussa tekemänsä puolueiden kannatusmittaukset. Siirtymä elokuun tilanteeseen on jyrkkä: kuten aiemmin on todettu, nopeat kannatusvaihtelut ja suuri epävarmojen äänestäjien määrä on tullut jäädäkseen. Marraskuun gallupeissa osasin odottaa sitä, että työmarkkinakierroksen käyntiin lähteminen auttaa perinteistä työväenpuoluetta, mutta Kokoomuksen nousun jatkuminen ja Keskustan laskun taittuminen olivat yllätyksiä. SDP:n 1,1 % kannatusnousu on ainakin minulle hienoinen pettymys.</p><p>Tämä vahvistaa asetelmaa, jossa Kokoomus on menossa seuraaviin eduskuntavaaleihin voittajana ja pääsee valitsemaan itselleen mieluisia hallituskumppaneita. Vahvoilla ovat erityisesti demarit ja Vihreät, jotka galluphuipuistaan pudonneinakin ottaisivat näillä lukemilla selkeän vaalivoiton. Keskusta todennäköisesti vetäytyisi oppositioon nuolemaan haavojaan. Vahvistukseksi voisi tulla aiempi hallitusten luottopakki RKP.</p><p>Tällainen hallitus löytäisi todennäköisesti yhteisen sävelen kaupunkipolitiikasta: kaikki nämä puolueet tunnustavat kaupunkien johtavan roolin työpaikkojen ja talouskasvun muodostumisessa sekä suhtautuvat positiivisesti uuden teknologian ennakkoluulottomaan soveltamiseen. Isoimmat kiistakysymykset löydettäisiin todennäköisesti elinkeino- ja energiapolitiikasta sekä vähemmän yllättäen sotesta. Kokoomuksen linjaukset terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yksityistämisestä kun eivät tähänkään mennessä ole olleet perustuslain mukaisia.</p><p><strong>Perussuomalaisten vaikea tilanne jatkuu</strong></p><p>Oppositioon siirtyminen ei ole pelastanut Perussuomalaisia ja palauttanut jytkyn jälkeisiä kannatuslukemia. Puolueen kenttä on kesäisen hajoamisen jäljeltä edelleen täydellisen sekaisin ja äänestäjien epäluottamus suurta. Edellinen puheenjohtaja osoittautui sanansa syöväksi valehtelijaksi ja uusi on jäänyt lähes näkymättömiin Brysseliin. Ei vaikuta siltä, että <strong>Jussi Halla-aho </strong>johtaisi puoluettaan tai edes yrittäisi saada tilaa julkisessa keskustelussa.</p><p>Valokeila on jätetty puolueen presidenttiehdokkaalle <strong>Laura Huhtasaarelle</strong>, joka on huolimatta komeasta henkilökohtaisesta eduskuntavaalikannatuksestaan ja puheenjohtajaa edustavammasta olemuksestaan mielipiteiltään Suomessa varsin marginaalista evoluutiokriittistä herätyskristillisyyttä. Aika monelle Perussuomalaisia islamin varjopuolista vaikenemisen vuoksi äänestäneille tällainen ääriuskonnollinen hihhulointi on aivan yhtä myrkkyä. Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen ja Suomi Ensin -hörhöputinistien ja Perussuomalaisten eron hämärtyminen myös häiritsee varmasti useimpia isänmaallishenkisiä äänestäjiä.</p><p>Persujen ja Sinisten käänteiset ongelmat ovatkin se, että käytännössä kaikki lahjakkaat poliittiset karrieristit siirtyivät Sinisiin, mutta loikkareina menettivät poliittisen uskottavuutensa. Perussuomalaisiin jäi lähinnä vähemmän lahjakasta porukkaa ja hekin ovat keskittyneet viime kuukaudet keskuudessaan piilottelevien sala-sinisten noitavainoamiseen.</p><p><strong>Vihreiden tilanne tasoittuu, Keskusta haastaa SDP:n</strong></p><p>Vihreiden lähes hurmosmainen nousu kuntavaalien jälkeen on taittunut syksyn myötä. <strong>Ville Niinistön </strong>seuraajaksi valittu <strong>Touko Aalto </strong>ei ole onnistunut saamaan poliittista pelikenttää haltuun selkeillä avauksilla. Niinistö on edelleen Vihreiden näkyvin poliitikko ja saa myös paljon mediatilaa. Vihreiden nousu on perustunut pitkälti lupaukseen muutoksesta, mutta tuon lupauksen konkretisointi on epäonnistunut.</p><p>Keskusta ja SDP sen sijaan kilpailevat roolista Suomen johtavana säilyttäjäpuolueena. Molempien puolueiden uskollisessa kannattajakunnassa ja eetoksessa väikkyy kaipuu menestyvien maakuntien ja teollisuuspaikkakuntien Suomeen, vakaisiin työmarkkinoihin, laajoihin hyvinvointipalveluihin ja turvattuihin eläkkeisiin. Ongelma on vain siinä, että nämä edut ovat yhä harvemman herkkua ja kaikkien kannalta reilumpaan tilanteeseen pääseminen vaatisi nykysysteemin räjäyttämistä. Silloin väistämättä myös jonkun perinteisen edunsaajan asema heikkenisi.</p><p><strong>Kannatusvaihtelut johtuvat vision puutteesta</strong></p><p>Nopeiden kannatusvaihteluiden keskeisin tausta taitaakin olla siinä, ettei useimmilla puolueilla ole rohkeaa visiota yhteiskunnan uudistamisesta tilanteessa, jossa vuotuinen talouskasvu ei ole 3-5 % vuodessa. Kokoomuksen 30 vuoden aikana rakentama lähes hegemoninen asema suomalaisessa politiikassa perustuukin siihen, että siellä on seurattu uskollisesti visiota koulutettua keskiluokkaa tukevasta &quot;tulosvastuullisesta hyvinvointivaltiosta&quot;. Kokoomus on onnistunut käytännössä syrjäyttämään SDP:n keskiluokkaisten palkansaajien keskuudessa.</p><p>Tälle politiikalle esitetyt vaihtoehdot ovat toistuvasti olleet yhden- tai toisenlaista populismia ja lyhyen aikavälin ääntenkalastelua. Kuitenkin uskallan väittää, ettei keskiluokan(kaan) etu ole se, että talouskasvusta huolimatta meillä on edelleen 370 000 työtöntä. Lukuun on laskettu mukaan tilastokeskuksen arvio piilotyöttömistä. Eriarvoisuuden kasvu heikentää yleistä turvallisuutta, nostaa veroastetta, heikentää kykyä järjestää julkisia palveluita ja näin vahingoittaa myös taloutta.</p><p>Tämä selittänee osaltaan sitä, miksi Kokoomuksenkin kannatus romahti vuonna 2015. Tilausta haastaa status quo uskottavalla arvopohjalla ja visiolla olisi. Odotan menestystä poliittiselle liikkeelle, joka uskaltaa ensimmäisenä korvata vaalistrategisen pelailun pitkäjänteisellä visiolla yhteiskunnallisen taantuman oikaisemisesta.</p> Yle julkaisi tänään lokakuussa tekemänsä puolueiden kannatusmittaukset. Siirtymä elokuun tilanteeseen on jyrkkä: kuten aiemmin on todettu, nopeat kannatusvaihtelut ja suuri epävarmojen äänestäjien määrä on tullut jäädäkseen. Marraskuun gallupeissa osasin odottaa sitä, että työmarkkinakierroksen käyntiin lähteminen auttaa perinteistä työväenpuoluetta, mutta Kokoomuksen nousun jatkuminen ja Keskustan laskun taittuminen olivat yllätyksiä. SDP:n 1,1 % kannatusnousu on ainakin minulle hienoinen pettymys.

Tämä vahvistaa asetelmaa, jossa Kokoomus on menossa seuraaviin eduskuntavaaleihin voittajana ja pääsee valitsemaan itselleen mieluisia hallituskumppaneita. Vahvoilla ovat erityisesti demarit ja Vihreät, jotka galluphuipuistaan pudonneinakin ottaisivat näillä lukemilla selkeän vaalivoiton. Keskusta todennäköisesti vetäytyisi oppositioon nuolemaan haavojaan. Vahvistukseksi voisi tulla aiempi hallitusten luottopakki RKP.

Tällainen hallitus löytäisi todennäköisesti yhteisen sävelen kaupunkipolitiikasta: kaikki nämä puolueet tunnustavat kaupunkien johtavan roolin työpaikkojen ja talouskasvun muodostumisessa sekä suhtautuvat positiivisesti uuden teknologian ennakkoluulottomaan soveltamiseen. Isoimmat kiistakysymykset löydettäisiin todennäköisesti elinkeino- ja energiapolitiikasta sekä vähemmän yllättäen sotesta. Kokoomuksen linjaukset terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yksityistämisestä kun eivät tähänkään mennessä ole olleet perustuslain mukaisia.

Perussuomalaisten vaikea tilanne jatkuu

Oppositioon siirtyminen ei ole pelastanut Perussuomalaisia ja palauttanut jytkyn jälkeisiä kannatuslukemia. Puolueen kenttä on kesäisen hajoamisen jäljeltä edelleen täydellisen sekaisin ja äänestäjien epäluottamus suurta. Edellinen puheenjohtaja osoittautui sanansa syöväksi valehtelijaksi ja uusi on jäänyt lähes näkymättömiin Brysseliin. Ei vaikuta siltä, että Jussi Halla-aho johtaisi puoluettaan tai edes yrittäisi saada tilaa julkisessa keskustelussa.

Valokeila on jätetty puolueen presidenttiehdokkaalle Laura Huhtasaarelle, joka on huolimatta komeasta henkilökohtaisesta eduskuntavaalikannatuksestaan ja puheenjohtajaa edustavammasta olemuksestaan mielipiteiltään Suomessa varsin marginaalista evoluutiokriittistä herätyskristillisyyttä. Aika monelle Perussuomalaisia islamin varjopuolista vaikenemisen vuoksi äänestäneille tällainen ääriuskonnollinen hihhulointi on aivan yhtä myrkkyä. Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen ja Suomi Ensin -hörhöputinistien ja Perussuomalaisten eron hämärtyminen myös häiritsee varmasti useimpia isänmaallishenkisiä äänestäjiä.

Persujen ja Sinisten käänteiset ongelmat ovatkin se, että käytännössä kaikki lahjakkaat poliittiset karrieristit siirtyivät Sinisiin, mutta loikkareina menettivät poliittisen uskottavuutensa. Perussuomalaisiin jäi lähinnä vähemmän lahjakasta porukkaa ja hekin ovat keskittyneet viime kuukaudet keskuudessaan piilottelevien sala-sinisten noitavainoamiseen.

Vihreiden tilanne tasoittuu, Keskusta haastaa SDP:n

Vihreiden lähes hurmosmainen nousu kuntavaalien jälkeen on taittunut syksyn myötä. Ville Niinistön seuraajaksi valittu Touko Aalto ei ole onnistunut saamaan poliittista pelikenttää haltuun selkeillä avauksilla. Niinistö on edelleen Vihreiden näkyvin poliitikko ja saa myös paljon mediatilaa. Vihreiden nousu on perustunut pitkälti lupaukseen muutoksesta, mutta tuon lupauksen konkretisointi on epäonnistunut.

Keskusta ja SDP sen sijaan kilpailevat roolista Suomen johtavana säilyttäjäpuolueena. Molempien puolueiden uskollisessa kannattajakunnassa ja eetoksessa väikkyy kaipuu menestyvien maakuntien ja teollisuuspaikkakuntien Suomeen, vakaisiin työmarkkinoihin, laajoihin hyvinvointipalveluihin ja turvattuihin eläkkeisiin. Ongelma on vain siinä, että nämä edut ovat yhä harvemman herkkua ja kaikkien kannalta reilumpaan tilanteeseen pääseminen vaatisi nykysysteemin räjäyttämistä. Silloin väistämättä myös jonkun perinteisen edunsaajan asema heikkenisi.

Kannatusvaihtelut johtuvat vision puutteesta

Nopeiden kannatusvaihteluiden keskeisin tausta taitaakin olla siinä, ettei useimmilla puolueilla ole rohkeaa visiota yhteiskunnan uudistamisesta tilanteessa, jossa vuotuinen talouskasvu ei ole 3-5 % vuodessa. Kokoomuksen 30 vuoden aikana rakentama lähes hegemoninen asema suomalaisessa politiikassa perustuukin siihen, että siellä on seurattu uskollisesti visiota koulutettua keskiluokkaa tukevasta "tulosvastuullisesta hyvinvointivaltiosta". Kokoomus on onnistunut käytännössä syrjäyttämään SDP:n keskiluokkaisten palkansaajien keskuudessa.

Tälle politiikalle esitetyt vaihtoehdot ovat toistuvasti olleet yhden- tai toisenlaista populismia ja lyhyen aikavälin ääntenkalastelua. Kuitenkin uskallan väittää, ettei keskiluokan(kaan) etu ole se, että talouskasvusta huolimatta meillä on edelleen 370 000 työtöntä. Lukuun on laskettu mukaan tilastokeskuksen arvio piilotyöttömistä. Eriarvoisuuden kasvu heikentää yleistä turvallisuutta, nostaa veroastetta, heikentää kykyä järjestää julkisia palveluita ja näin vahingoittaa myös taloutta.

Tämä selittänee osaltaan sitä, miksi Kokoomuksenkin kannatus romahti vuonna 2015. Tilausta haastaa status quo uskottavalla arvopohjalla ja visiolla olisi. Odotan menestystä poliittiselle liikkeelle, joka uskaltaa ensimmäisenä korvata vaalistrategisen pelailun pitkäjänteisellä visiolla yhteiskunnallisen taantuman oikaisemisesta.

]]>
7 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245421-marrasgallupeissa-puolueiden-heilahtelu-jatkuu#comments Kotimaa gallup Kokoomus Perussuomalaiset SDP Vihreät Thu, 02 Nov 2017 09:00:12 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245421-marrasgallupeissa-puolueiden-heilahtelu-jatkuu
Hallituksen politiikalta puuttuu yleinen hyväksyntä http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245374-hallituksen-politiikalta-puuttuu-yleinen-hyvaksynta <p>Hallituksen suurin ongelma tällä hetkellä on se, että sen politiikalta puuttuu yleinen hyväksyntä, legitimiteetti.</p><p>Hallituspuolueet antoivat ennen vaaleja koulutuslupauksen. Kaikki puolueet olivat ennen vaaleja yhtä mieltä siitä, että koulutuksesta on jo leikattu liikaa. Vaalien jälkeen koulutuslupaus petettiin ja hallituspuolueet ovat toteuttaneet valtavat koulutusleikkaukset.</p><p>Jos hallituspuolueet olisivat sanoneet ennen vaaleja, että leikkaamme ihmisten perusturvasta ja koulutuksesta neljä miljardia ja suuntamme miljardin euron veronalennukset kaikkein hyvätuloisimmille, vaalien lopputulos olisi ollut kovin toisennäköinen.</p><p>Jos hallituspuolueet olisivat sanoneet, että tulevien taloustalkoiden suurin maksaja on julkisen sektorin pienipalkkaiset ja naisvaltaiset alat sekä etuuden saajat, vaalien lopputulos olisi ollut kovin toisennäköinen.</p><p>&nbsp;</p><p>Paras yksittäinen esimerkki hallituksen legitimiteettiongelmasta on pahasti takkuileva sote-uudistus.</p><p>&nbsp;</p><p>Palveluiden laajaa avaamista markkinoille ei tahdo kuin kokoomus. Tarkemmin sanottuna osa kirkasotsaisimmista kokoomuslaisista, sillä markkinamalli herättää paljon kritiikkiä myös omien keskuudessa. Silti sitä edistetään koko hallituksen nimissä.</p><p>Kaupunkien elinvoimaisuuden sivuuttavaa ja puhtaan ideologista maakuntamallia ei sellaisenaan aja kuin keskusta. Keskustan sisälläkin tiedetään mallin ongelmat ja se, että malli ei tule kestämään sellaisenaan edes kymmentä vuotta, mutta silti sitä edistetään koko hallituksen nimissä.</p><p>Koko sote- ja maakuntauudistusta sellaisenaan ei kannata kukaan, mutta silti sitä edistetään koko hallituksen nimissä. Sitä edistetään siitä huolimatta, että esitykset kaatuvat etukäteen tiedettyihin ongelmiin perustuslakivaliokunnassa. Sitä edistetään siitä huolimatta, että terveydenhuollon arvostetuimmat asiantuntijat kerta toisensa jälkeen osoittavat rankkaa kritiikkiä uudistuksen toteuttamistapaa kohtaan.</p><p>Hallituksen esitys on myös sen oman hallitusohjelman vastainen.</p><p>Hallituksen esitys lyö korville koko uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita eli niitä syitä, jonka vuoksi koko uudista ollaan tekemässä.</p><p>Hallitusohjelmassa ja kaikkien puolueiden julkilausuttuna tavoitteena on ollut siis:</p><p>&nbsp;</p><p><em>Kaventaa eri ihmisryhmien ja eri alueiden välisiä terveys- ja hyvinvointieroja.</em></p><p><em>Hillitä kustannuskehityspainetta</em></p><p><em>Tuoda eri palvelut yhteen saumattomina hoivapolkuina</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miten tähän on tultu?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Taustalla vaikuttavat osaamaton politiikka, valtapeli ja arvovaltakiistat.</p><p>Hallituksella olisi ollut helppo homma hoitaa sote-uudistus kuntoon viime vaalikauden työtä hyödyntäen, perustuslakivaliokunnan antamien ohjeiden mukaan ja hallitusohjelman kirjauksia noudattaen. Kaikki tieto ja viranhaltijaosaaminen olivat käytössä.</p><p>Niin viime vaalikaudella kuin myös nyt suurin ongelma on ollut politiikan sivuagendat, jotka kaappaavat vallan.</p><p>Viime vaalikaudella sote-uudistus toimi kuntauudistuksen kenkälusikkana. Tällä vaalikaudella sote kytkettiin maakuntauudistuksen ja sen hintana hyväksyttiin palveluiden avaaminen laajasti markkinoille.</p><p>Kyse ei ole enää edes puoluepolitiikasta. Kysymys on hallituksen pienen sisäpiirin valtapolitiikasta. Jos asiaa katsoo asioiden kautta, ei ongelmia pitäisi olla. Jos asiaa katsoo valtapolitiikan kautta, ongelmia on kosolti.</p><p>Hyvänä esimerkkinä tästä toimii se, että myös hallituksen omat rivit rakoilevat ja asiaan perehtyneet poliitikot ovat jo julkisuuden kautta tuoneet turhautumisensa esiin. Jotain kertoo myös se, että keskustan ja sinisten ryhmä hyväksyivät uuden valinnanvapausmallin lähettämisen vain lausuntokierrokselle, kun taas kokoomus hyväksyi koko mallin. Kyse on välirauhasta ja uusi myrsky kytee kaiken aikaa taustalla.</p><p>Palaamme kysymykseen, miten ihmeessä on mahdollista, että meillä on esitys, jota kukaan ei kokonaisuutena kannata, jonka osia vain pieni hallitusporukka kannattaa, joka on perustuslaki- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden tyrmäämä, uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden vastainen ja ristiriidassa jopa hallituksen oman hallitusohjelman kanssa.</p><p>Vastaus on valtapolitiikka. Sekä hallituspuolueiden arvovalta. Arvovaltakiista ja keskustan ja kokoomuksen valtapolitiikka on viety niin pitkälle, että koko hallituksen toiminnalta on mennyt yleinen hyväksyntä ja se kaatuu tällä menolla presidentinvaalien jälkeen, jos hallitus ei kykene muuttamaan kurssia.</p><p>Kokoomus tietää, että se ei pysty viemään palveluiden laajaa avaamista markkinoille läpi millään muulla hallituskokoonpanolla kuin keskustan ja kaiken siunaavien sinisten kanssa.</p><p>Keskusta tietää, että sen esittämä maakuntahallinto ei esitetyssä muodossaan näe päivänvaloa millään muulla tavalla kuin kokoomuksen kanssa tehdyn diilin ja kaiken siunaavien sinisten kautta.</p><p>Kokoomus laskee sen varaan, että he pystyvät nyt huippusuosionsa turvin sanelemaan kanveesissa olevalle keskustalle valinnanvapauden rajat. Jos yksityisten isojen terveysfirmojen ehdot eivät kelpaa, kokoomus voi ilomielin mennä uusiin eduskuntavaaleihin. Tasavallan presidentin Sauli Niinistön supersuosion ja stadin kingin Jan Vapaavuoren peesissä.</p><p>Kokoomus laskee, että heillä on vain voitettavaa. Paremmin vahvana vaaliorganisaationa ja spinnaus-toimistona tunnetun kokoomuksen pelikirjaan sopii hyvin, että sote- ja maakuntauudistuksen kariutuminen kaatuu istuvan pääministerin syliin ja he ovat tehneet parhaansa terveyspalveluiden markkinoiden avaamiseksi.</p><p>Keskusta painii niin isojen sisäisten ongelmien parissa, että sillä ei ole varaan mennä uusiin ennenaikaisiin vaaleihin. Nurkkaan ajettu keskusta on helppo välipala kokoomukselle.</p><p>Niinistön ja Vapaavuoren peesissä supersuosiota nauttiva kokoomus vain unohtaa sellaisen seikan, että ylpeys käy lankeemuksen edellä.</p><p>Vaikka kokoomus ajaisi hallituksen seinään, nauttisi romutuspalkkiona itselleen vaalivoiton ja suurimman puolueen paikan, se tarvitsee hallituskumppaneita.</p><p>Kysymys kuuluu, kuka tahtoo tehdä yhteistyötä tällaisen puolueen kanssa. Jos kaikki puolueet tietävät, että kokoomuksen kanssa kimppaan meneminen tietää varmaa konkurssia ja kukaan muu ei kannata soten laajaa markkinallistamista, kokoomus saattaa jäädä yksin huhuilemaan kavereita ja eduskunnan enemmistö muodostaa hallituksen kokoomuksen ohi.</p><p>Syy ei ole yksin kokoomuksessa. Se on vain ylivertaisen hyvä pelipuolue. Pelin politiikka on tärkeämpää kuin politiikan sisällöt. On ymmärrettävää, että silloin myös ylpistyy ja unohtaa yhteiskunnan kokonaisuuden ja tulevaisuuden. Syy on kaikissa puolueissa, enemmän tai vähemmän.</p><p>Jos kaikki miettivät asioita vain oman kulloisenkin kannatuksen kautta, puolueet alkavat näyttää vain vaaliorganisaatioilta ja politiikka viestintätoimistojen spinnaukselta, yleinen politiikan hyväksyttävyys katoaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä tilalle</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Jos puhuu näin, pitää olla jotain ratkaisuja.</p><p>&nbsp;</p><p>Ongelma:</p><p>&nbsp;</p><p>Kukin hallitus vuorollaan pyrkii tekemään tyhjäksi edellisen vaalikauden työtä vain omia sidosryhmiä kuunnellen. Politiikan vakaus sekä jatkuvuus kärsivät. Se ei ole kenenkään etu.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ratkaisu:</p><p>&nbsp;</p><p>Tehdään parlamentaarista yhteistyötä vaalikausien yli niissä asioissa, joista on puolueiden kesken suuri yksimielisyys. Perustetaan tiedeneuvosto talouspolitiikan arviointineuvoston ja lainsäädännön arviointineuvoston rinnalle ja johdetaan uudistuksia asiantuntijatieto edellä.</p><p>&nbsp;</p><p>Esimerkki:</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi tarvitsee isoja rakenteellisia uudistuksia verotukseen, sosiaaliturvaan sekä työmarkkinoille. Jos näissä asioissa ei kyetä etenemään, ajaudumme yhä heikoimmille jäille ja budjettipäätöksissä joudutaan tekemään yhä vaikempia päätöksiä.</p><p>&nbsp;</p><p>Otan yhden esimerkin.</p><p>&nbsp;</p><p>Sote-uudistus toteutetaan pääministeri Sipilän hallitusohjelman pohjalta. Otetaan ohjenuoraksi uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ja hallitusohjelmassa kuvattu tapa viedä uudistus läpi:</p><p>&nbsp;</p><p><em>Ensin turvataan saumattomat hoivaketjut.</em></p><p>&nbsp;</p><p><em>Siten puretaan järjestelmän monimutkainen rahoitusjärjestelmä yhteen putkeen. </em></p><p>&nbsp;</p><p><em>Ja lopuksi lisätään jo nykyisin käytössä olevaa valinnanvapausjärjestelmää ja monipuolistetaan palveluiden tuottajakentää.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Jos maakuntien määrästä tahdotaan pitää kiinni, pitää arvioida, mitä tehtäviä niille annetaan. Jotta järjestelmän rahoitus ja sen kautta ihmisten perusoikeudet voidaan turvata lompakon paksuudesta ja postinumerosta riippumatta, sote-alueita pitäisi olla asiantuntija-arvioiden mukaan 5-12.</p><p>Kansanvaltaisuuden ja suorien vaalien vuoksi viisi aluetta on liian vähän, mutta vanhan läänijaon mukainen 12 aluetta olisi perusteltu. Verotusoikeuden kanssa. On myös mahdollista, että valtio ottaa vastuulleen koko sote-palveluiden hoitamisen ja palvelut järjestetään 5 alueen kautta.</p><p>Yksi mahdollinen vaihtoehto on myös se, että nykyiset maakunnat hoitavat sote-palveluiden järjestäminen yhteistyössä ja muut tehtävät itsenäisesti. Näin voitaisiin hyödyntää jo tehty maakunnallinen työ ja ottaa huomioon maakuntien huoli alueiden elinvoimaisuuden turvaamisesta. Näin maakunnille jäisi sirpaleisten muiden tehtävien rinnalle myös sote-tehtäviä yhteistyön kautta.</p><p>Homman pihvi on se, että ratkaisuja on kyllä olemassa. Sellaisia ratkaisuja, jotka toteuttavat perustuslain edellytykset ja toteuttavat uudistukselle asetetut tavoitteet. Ei ole järkevää lukkiutua yhteen malliin ja erilaisissa malleissa on paljon joustovaraa. Tuota joustavaraa tarvitaan, jotta eri alueiden erilaiset lähtökohdat voidaan parhaiten tunnistaa ja puolueiden välillä voidaan saada sopimus.</p><p>Suomessa tarvitaan metropolipolitiikkaa, kaupunkipolitiikkaa ja maakuntapolitiikkaa. Yksi malli toimii kehnosti kaikkialla. Suuret kaupungit ovat kansantaloutemme kasvun ajureita ja yli puolet suomalaisista asuu niissä. Tätä tosiseikkaa ei voi sivuuttaa. Kaupunkipolitiikan merkitys tulee vain korostumaan tulevaisuudessa.</p><p>Suomessa on mahdollisuus tehdä sekä fiksua kaupunkipolitiikkaa että maaseutuvaltaisille alueille sopivaa politiikkaa. Ne eivät ole toisilleen vastakkaisia tai toisiaan poissulkevia, päinvastoin. Järkevästi edeten on mahdollista saada maan eri alueiden voimavarat hyödynnettyä koko Suomen edun mukaisesti.</p><p>Pääkaupunkiseudulle olisi järkevää rakentaa oma metropolihallinto. Isojen kaupunkien merkitys kasvun vetureina on syytä tunnistaa ja antaa niille riittävät työvälineet ja selkeä rooli kasvun edellytysten varmistamiseksi myös jatkossa.</p><p>Kaikki tulevaisuuden ongelmat ja haasteet on ratkaistavissa. Eri puolilla Suomea. Tarvitaan asiantuntijavetoista yhteistyötä puolueiden välillä. Se on kaikkien etu. Nykyinen politiikka ei ole kuin kulloistenkin hallituspuolueiden sidosryhmien etu.</p><p><br /><br /><br /><br />&nbsp;</p> Hallituksen suurin ongelma tällä hetkellä on se, että sen politiikalta puuttuu yleinen hyväksyntä, legitimiteetti.

Hallituspuolueet antoivat ennen vaaleja koulutuslupauksen. Kaikki puolueet olivat ennen vaaleja yhtä mieltä siitä, että koulutuksesta on jo leikattu liikaa. Vaalien jälkeen koulutuslupaus petettiin ja hallituspuolueet ovat toteuttaneet valtavat koulutusleikkaukset.

Jos hallituspuolueet olisivat sanoneet ennen vaaleja, että leikkaamme ihmisten perusturvasta ja koulutuksesta neljä miljardia ja suuntamme miljardin euron veronalennukset kaikkein hyvätuloisimmille, vaalien lopputulos olisi ollut kovin toisennäköinen.

Jos hallituspuolueet olisivat sanoneet, että tulevien taloustalkoiden suurin maksaja on julkisen sektorin pienipalkkaiset ja naisvaltaiset alat sekä etuuden saajat, vaalien lopputulos olisi ollut kovin toisennäköinen.

 

Paras yksittäinen esimerkki hallituksen legitimiteettiongelmasta on pahasti takkuileva sote-uudistus.

 

Palveluiden laajaa avaamista markkinoille ei tahdo kuin kokoomus. Tarkemmin sanottuna osa kirkasotsaisimmista kokoomuslaisista, sillä markkinamalli herättää paljon kritiikkiä myös omien keskuudessa. Silti sitä edistetään koko hallituksen nimissä.

Kaupunkien elinvoimaisuuden sivuuttavaa ja puhtaan ideologista maakuntamallia ei sellaisenaan aja kuin keskusta. Keskustan sisälläkin tiedetään mallin ongelmat ja se, että malli ei tule kestämään sellaisenaan edes kymmentä vuotta, mutta silti sitä edistetään koko hallituksen nimissä.

Koko sote- ja maakuntauudistusta sellaisenaan ei kannata kukaan, mutta silti sitä edistetään koko hallituksen nimissä. Sitä edistetään siitä huolimatta, että esitykset kaatuvat etukäteen tiedettyihin ongelmiin perustuslakivaliokunnassa. Sitä edistetään siitä huolimatta, että terveydenhuollon arvostetuimmat asiantuntijat kerta toisensa jälkeen osoittavat rankkaa kritiikkiä uudistuksen toteuttamistapaa kohtaan.

Hallituksen esitys on myös sen oman hallitusohjelman vastainen.

Hallituksen esitys lyö korville koko uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita eli niitä syitä, jonka vuoksi koko uudista ollaan tekemässä.

Hallitusohjelmassa ja kaikkien puolueiden julkilausuttuna tavoitteena on ollut siis:

 

Kaventaa eri ihmisryhmien ja eri alueiden välisiä terveys- ja hyvinvointieroja.

Hillitä kustannuskehityspainetta

Tuoda eri palvelut yhteen saumattomina hoivapolkuina

 

Miten tähän on tultu?

 

Taustalla vaikuttavat osaamaton politiikka, valtapeli ja arvovaltakiistat.

Hallituksella olisi ollut helppo homma hoitaa sote-uudistus kuntoon viime vaalikauden työtä hyödyntäen, perustuslakivaliokunnan antamien ohjeiden mukaan ja hallitusohjelman kirjauksia noudattaen. Kaikki tieto ja viranhaltijaosaaminen olivat käytössä.

Niin viime vaalikaudella kuin myös nyt suurin ongelma on ollut politiikan sivuagendat, jotka kaappaavat vallan.

Viime vaalikaudella sote-uudistus toimi kuntauudistuksen kenkälusikkana. Tällä vaalikaudella sote kytkettiin maakuntauudistuksen ja sen hintana hyväksyttiin palveluiden avaaminen laajasti markkinoille.

Kyse ei ole enää edes puoluepolitiikasta. Kysymys on hallituksen pienen sisäpiirin valtapolitiikasta. Jos asiaa katsoo asioiden kautta, ei ongelmia pitäisi olla. Jos asiaa katsoo valtapolitiikan kautta, ongelmia on kosolti.

Hyvänä esimerkkinä tästä toimii se, että myös hallituksen omat rivit rakoilevat ja asiaan perehtyneet poliitikot ovat jo julkisuuden kautta tuoneet turhautumisensa esiin. Jotain kertoo myös se, että keskustan ja sinisten ryhmä hyväksyivät uuden valinnanvapausmallin lähettämisen vain lausuntokierrokselle, kun taas kokoomus hyväksyi koko mallin. Kyse on välirauhasta ja uusi myrsky kytee kaiken aikaa taustalla.

Palaamme kysymykseen, miten ihmeessä on mahdollista, että meillä on esitys, jota kukaan ei kokonaisuutena kannata, jonka osia vain pieni hallitusporukka kannattaa, joka on perustuslaki- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden tyrmäämä, uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden vastainen ja ristiriidassa jopa hallituksen oman hallitusohjelman kanssa.

Vastaus on valtapolitiikka. Sekä hallituspuolueiden arvovalta. Arvovaltakiista ja keskustan ja kokoomuksen valtapolitiikka on viety niin pitkälle, että koko hallituksen toiminnalta on mennyt yleinen hyväksyntä ja se kaatuu tällä menolla presidentinvaalien jälkeen, jos hallitus ei kykene muuttamaan kurssia.

Kokoomus tietää, että se ei pysty viemään palveluiden laajaa avaamista markkinoille läpi millään muulla hallituskokoonpanolla kuin keskustan ja kaiken siunaavien sinisten kanssa.

Keskusta tietää, että sen esittämä maakuntahallinto ei esitetyssä muodossaan näe päivänvaloa millään muulla tavalla kuin kokoomuksen kanssa tehdyn diilin ja kaiken siunaavien sinisten kautta.

Kokoomus laskee sen varaan, että he pystyvät nyt huippusuosionsa turvin sanelemaan kanveesissa olevalle keskustalle valinnanvapauden rajat. Jos yksityisten isojen terveysfirmojen ehdot eivät kelpaa, kokoomus voi ilomielin mennä uusiin eduskuntavaaleihin. Tasavallan presidentin Sauli Niinistön supersuosion ja stadin kingin Jan Vapaavuoren peesissä.

Kokoomus laskee, että heillä on vain voitettavaa. Paremmin vahvana vaaliorganisaationa ja spinnaus-toimistona tunnetun kokoomuksen pelikirjaan sopii hyvin, että sote- ja maakuntauudistuksen kariutuminen kaatuu istuvan pääministerin syliin ja he ovat tehneet parhaansa terveyspalveluiden markkinoiden avaamiseksi.

Keskusta painii niin isojen sisäisten ongelmien parissa, että sillä ei ole varaan mennä uusiin ennenaikaisiin vaaleihin. Nurkkaan ajettu keskusta on helppo välipala kokoomukselle.

Niinistön ja Vapaavuoren peesissä supersuosiota nauttiva kokoomus vain unohtaa sellaisen seikan, että ylpeys käy lankeemuksen edellä.

Vaikka kokoomus ajaisi hallituksen seinään, nauttisi romutuspalkkiona itselleen vaalivoiton ja suurimman puolueen paikan, se tarvitsee hallituskumppaneita.

Kysymys kuuluu, kuka tahtoo tehdä yhteistyötä tällaisen puolueen kanssa. Jos kaikki puolueet tietävät, että kokoomuksen kanssa kimppaan meneminen tietää varmaa konkurssia ja kukaan muu ei kannata soten laajaa markkinallistamista, kokoomus saattaa jäädä yksin huhuilemaan kavereita ja eduskunnan enemmistö muodostaa hallituksen kokoomuksen ohi.

Syy ei ole yksin kokoomuksessa. Se on vain ylivertaisen hyvä pelipuolue. Pelin politiikka on tärkeämpää kuin politiikan sisällöt. On ymmärrettävää, että silloin myös ylpistyy ja unohtaa yhteiskunnan kokonaisuuden ja tulevaisuuden. Syy on kaikissa puolueissa, enemmän tai vähemmän.

Jos kaikki miettivät asioita vain oman kulloisenkin kannatuksen kautta, puolueet alkavat näyttää vain vaaliorganisaatioilta ja politiikka viestintätoimistojen spinnaukselta, yleinen politiikan hyväksyttävyys katoaa.

 

Mitä tilalle

 

Jos puhuu näin, pitää olla jotain ratkaisuja.

 

Ongelma:

 

Kukin hallitus vuorollaan pyrkii tekemään tyhjäksi edellisen vaalikauden työtä vain omia sidosryhmiä kuunnellen. Politiikan vakaus sekä jatkuvuus kärsivät. Se ei ole kenenkään etu. 

 

Ratkaisu:

 

Tehdään parlamentaarista yhteistyötä vaalikausien yli niissä asioissa, joista on puolueiden kesken suuri yksimielisyys. Perustetaan tiedeneuvosto talouspolitiikan arviointineuvoston ja lainsäädännön arviointineuvoston rinnalle ja johdetaan uudistuksia asiantuntijatieto edellä.

 

Esimerkki:

 

Suomi tarvitsee isoja rakenteellisia uudistuksia verotukseen, sosiaaliturvaan sekä työmarkkinoille. Jos näissä asioissa ei kyetä etenemään, ajaudumme yhä heikoimmille jäille ja budjettipäätöksissä joudutaan tekemään yhä vaikempia päätöksiä.

 

Otan yhden esimerkin.

 

Sote-uudistus toteutetaan pääministeri Sipilän hallitusohjelman pohjalta. Otetaan ohjenuoraksi uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ja hallitusohjelmassa kuvattu tapa viedä uudistus läpi:

 

Ensin turvataan saumattomat hoivaketjut.

 

Siten puretaan järjestelmän monimutkainen rahoitusjärjestelmä yhteen putkeen.

 

Ja lopuksi lisätään jo nykyisin käytössä olevaa valinnanvapausjärjestelmää ja monipuolistetaan palveluiden tuottajakentää.

 

Jos maakuntien määrästä tahdotaan pitää kiinni, pitää arvioida, mitä tehtäviä niille annetaan. Jotta järjestelmän rahoitus ja sen kautta ihmisten perusoikeudet voidaan turvata lompakon paksuudesta ja postinumerosta riippumatta, sote-alueita pitäisi olla asiantuntija-arvioiden mukaan 5-12.

Kansanvaltaisuuden ja suorien vaalien vuoksi viisi aluetta on liian vähän, mutta vanhan läänijaon mukainen 12 aluetta olisi perusteltu. Verotusoikeuden kanssa. On myös mahdollista, että valtio ottaa vastuulleen koko sote-palveluiden hoitamisen ja palvelut järjestetään 5 alueen kautta.

Yksi mahdollinen vaihtoehto on myös se, että nykyiset maakunnat hoitavat sote-palveluiden järjestäminen yhteistyössä ja muut tehtävät itsenäisesti. Näin voitaisiin hyödyntää jo tehty maakunnallinen työ ja ottaa huomioon maakuntien huoli alueiden elinvoimaisuuden turvaamisesta. Näin maakunnille jäisi sirpaleisten muiden tehtävien rinnalle myös sote-tehtäviä yhteistyön kautta.

Homman pihvi on se, että ratkaisuja on kyllä olemassa. Sellaisia ratkaisuja, jotka toteuttavat perustuslain edellytykset ja toteuttavat uudistukselle asetetut tavoitteet. Ei ole järkevää lukkiutua yhteen malliin ja erilaisissa malleissa on paljon joustovaraa. Tuota joustavaraa tarvitaan, jotta eri alueiden erilaiset lähtökohdat voidaan parhaiten tunnistaa ja puolueiden välillä voidaan saada sopimus.

Suomessa tarvitaan metropolipolitiikkaa, kaupunkipolitiikkaa ja maakuntapolitiikkaa. Yksi malli toimii kehnosti kaikkialla. Suuret kaupungit ovat kansantaloutemme kasvun ajureita ja yli puolet suomalaisista asuu niissä. Tätä tosiseikkaa ei voi sivuuttaa. Kaupunkipolitiikan merkitys tulee vain korostumaan tulevaisuudessa.

Suomessa on mahdollisuus tehdä sekä fiksua kaupunkipolitiikkaa että maaseutuvaltaisille alueille sopivaa politiikkaa. Ne eivät ole toisilleen vastakkaisia tai toisiaan poissulkevia, päinvastoin. Järkevästi edeten on mahdollista saada maan eri alueiden voimavarat hyödynnettyä koko Suomen edun mukaisesti.

Pääkaupunkiseudulle olisi järkevää rakentaa oma metropolihallinto. Isojen kaupunkien merkitys kasvun vetureina on syytä tunnistaa ja antaa niille riittävät työvälineet ja selkeä rooli kasvun edellytysten varmistamiseksi myös jatkossa.

Kaikki tulevaisuuden ongelmat ja haasteet on ratkaistavissa. Eri puolilla Suomea. Tarvitaan asiantuntijavetoista yhteistyötä puolueiden välillä. Se on kaikkien etu. Nykyinen politiikka ei ole kuin kulloistenkin hallituspuolueiden sidosryhmien etu.





 

]]>
9 http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245374-hallituksen-politiikalta-puuttuu-yleinen-hyvaksynta#comments Kotimaa Keskusta Kokoomus Maakunta Sote Wed, 01 Nov 2017 11:06:13 +0000 Touko Aalto http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245374-hallituksen-politiikalta-puuttuu-yleinen-hyvaksynta
Kirsikanpoimintaa Kokoomuksen tapaan - tapaus Jaskari ja yritysverotus http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245226-kirsikanpoimintaa-kokoomuksen-tapaan-tapaus-jaskari-ja-yritysverotus <p>Ruodin tässä blogissa koko Jaskarin viimeisen blogin yritysverotuksesta osoittaakseni millaista harhaanjohtavaa tuubaa toistuvasti syötetään valikoiden tietoa sopivasti ja jättäen kokonaisuus huomiotta. Tämä on erityisesti häneltä toistuva ilmiö, joka hankaloittaa yleistä keskustelua ja luo aivan vääriä mielikuvia.</p><p>Aloitetaan perkaus:</p><p>1) &quot;<em>Tiedättekö missä Euroopan maassa on pienin kuilu tulonjaossa ihmisten välillä? Aalto yliopiston apulaisprofessori Tomi Viitala väitti tällä viikolla, että kyseinen maa on Irlanti. Mielenkiintoiseksi väitteen tekee se, että Irlannissa taitaa olla Euroopan matalin yritysverotus. Tällä hetkellä Irlannin yhteisövero on 12,5.</em><em>Mehän olemme tottuneet ajattelemaan, että kaikkein pahinta tasaiselle tulonjaolle on se, että yrittäjille tehdään kilpailukykyinen maa. Onko Irlannissa se tilanne, että kilpailukykyiset yritykset ovat saaneet luotua paljon työpaikkoja, ihmiset ovat töissä ja tulonjako on tasaisempi? Suomessa työllisyysaste on edelleen alle 70 prosenttia. Tutkimisen arvoisen asia</em>.&quot;</p><p>Ensinnäkään Viitalan ko väittämää tulonjaosta ei ole linkattu mihinkään enkä sitä itse löydä. Jos mennään katsomaan tilastoja, niin esimerkiksi asiaa kuvaavan Gini-kertoimen osalta Irlanti on EU:n keskitasoa eikä lähimainkaan kärjessä. En sitten tiedä ovatko Viitala ja Jaskari keksineet jonkun uuden tavan kuvata kuilua tulonjaossa. Mikä sitten on termi yritysverotus? Hän kertoo yhteisöverotuksen prosentin muttei mitään muuta. Asiaa tukemaan Jaskari ottaa työllisyysasteen Suomesta, joka on alle 70%. No, Irlannissa se on 65,7% - tämän voi todeta vaikka<a href="https://fi.tradingeconomics.com/ireland/employment-rate"> täältä</a>.</p><p>Joten näin lyhyellä tutkimuksella voin todeta Jaskarille, että ei tuo nyt ainakaan työllisyysasteen osalta niin fantastinen tulos ole.</p><p>2) &quot;<em>Toinen suuri verotuksen harha näyttää olevan se, että veron tason laskeminen merkitsee aina vähemmän verotuloja valtiolle hyvinvoinnin rahoitukseen. Kun Suomen yhteisöverokanta oli 24, silloin valtio sai verotuloja 3,7 miljardia vuodessa. Nyt verokanta on 20 ja ensi vuodelle ennakoidaan yhteisöverotuoton nousevan yli 6 miljardin euron</em>.&quot;</p><p>Jaskari käyttänee tässä Viitalan epäilemättä hyvällä korvauksella EVA:lle tekemää raporttia lähteenä. Mitä sitten jää kertomatta, apulaisprofessori Viitala kuvaa raportissa asiaa:</p><p>&quot;<em>Yhteisövero on siis suhdanneherkkä veromuoto. Sen tuotto riippuu yritysten menestyksestä ja voitoista, jotka taas ovat yhteydessä yleiseen talouskasvuun. Jopa yhden yksittäisen suuren yrityksen veromuutokset voivat muuttaa yhteisöveron tuottoa vuositasolla useita satoja miljoonia euroja. Yhteisöveron ja yritysten menestyksen kohtalonyhteys näkyy yhteisöveron tuotoissa viime kymmemenen vuoden aikana. Vielä vuosina 2007&ndash;2008 yhteisöveroa kerättiin lähes 7 miljardia euroa, kun yrityksillä meni hyvin ja esimerkiksi Nokian tulokset olivat poikkeuksellisen hyvät. Sen jälkeen yritysten heikko tuloskehitys painoi verotuotot 4,2 miljardiin euroon vuonna 2011.<br />Vuosien 2012 ja 2014 verokannan alennuksista huolimatta yhteisöverotuotot ovat pysyneet jotakuinkin 4,5 miljardissa vuosina 2012&ndash;2016. Yritysten parantuvien tulosten on arvioitu siivittävän yhteisöveron määrän jo yli 5 miljardin euron vuonna 2017.</em>&quot;</p><p>Puff, taas hävisi suuri osa pointista ilmaan ja Jaskarista tuli itse se, joka luo harhaa. Sinällään on ihan oikein sanoa, että korkea veroaste ei välttämättä tuo suurimpia verotuottoja, mutta hänen tapansa perustella asia on harhaanjohtava ja valikoiva.</p><p>3) &quot;<em>Pitäiskö Suomen reagoida Irlannin tavoin yritysverotuksessa? Tämä keskustelu tulee ajankohtaisemmaksi nopeammin kuin uskommekaan. Sekä Pohjoismaissa että EU:ssa verokannat ovat lähestymässä 20%:n yhteisöverokantaa.</em><em>Iso-Britannia on jo ilmoittanut, että vuonna 2018 sen yhteisöverokanta on 19 ja vuonna 2020 17%. Ruotsi aikoo alentaa ensi vuonna oman yhteisöverokantansa 20 prosenttiin. USA:n suunnitelmat ovat vielä paljon radikaalimpia.</em>&quot;</p><p>Jaskarilla menee autuaasti jatkuvasti sekaisin yritysverotus kokonaisuutena sekä siitä yhtenä osana poimittu yhteisövero. Iso-Britannian on pakko tehdä Brexitin vuoksi toimenpiteitä, joilla yritykset jäisivät sinne siitä huolimatta - tämä on yksi keino.</p><p>Suomen yhteisöverokanta on 20% ja muut Pohjoismaat siis lähestyvät ja Ruotsi on siis nähtävästi tulossa samaan - ei sen suurempaa muutosta.</p><p>USA:n suunnitelmia en ole tarkkaan seurannut, mutta toki Trump tavoittelee tähän jotain merkittävää muutosta. On kuitenkin huomioitava USA:n lähtötilanne, jossa yhteisövero on OECD-maiden korkein eli 35%. Se toki unohtui mainita blogissa.</p><p>4)<em>&quot;Mielestäni Suomen on reagoitava kasvavaan kilpailuun ja ilmoitettava, että seuraavina vuosien aikana yhteisövero laskee 17 prosenttiin ja viimeistään vuonna 2023 15 prosenttiin. Samanaikaisesti emme saa tehdä sitä kardinaalivirhettä, että ilmoitamme osinko- ja pääomaveron nostosta. Yritysverotus on kokonaisuus, johon kuuluu myös omistaminen.&quot;</em></p><p>No niin, nyt sitten tuodaan kokonaisuus esille sen muodossa, ettei saa tehdä kardinaalivirhettä nostamalla osinko- ja pääomaveroa. Kun Irlantia on tässä hehkutettu, niin mitäs tästä kokonaisuudesta sitten unohtuu kertoa?</p><p>Osa Irlannin kokonaisuutta on se, että siellä ei ole erillistä pääoma- ja osinkoveroa vaan nuo verotetaan tuloverona ja ovat yhdessä ansiotulojen kanssa progression alainen summa. Progressio on ylhäältä rajatumpi kuin Suomessa, mutta kuitenkin ylittää selkeästi Suomen pääomatuloveron.</p><p>Moni Jaskarin hyvä veli&nbsp;ja suurien pääomatulojen saajat voisivat tosin olla tästä kokonaisuudesta vähän kypsiä, kun veroprosentti helähtää mukavasti ylemmäs verrattuna nykyiseen. Loppuisi samalla myös se palkka- ja pääomaverokikkailu, kun kaikki on saman progression alla.&nbsp;</p><p>Joten katsotaan sitten sitä kokonaisuutta sitten eikä poimita vain osaa. Yritysverotusta omistaminen mukaan luettuna kuvataan usein voitonjaon kokonaisveroasteella. &nbsp;Pääomaverotuksen osalta viittaan VATT:n tutkimusjohtajan tutkimukseen, josta uutisoitiin mm <a href="https://www.taloustaito.fi/Sijoitukset/Osakkeet/VATT-Suomi-on-keskikastia-porssiosakkeiden-osinkojen-verotuksessa/">Taloustieto-lehdessä.</a> Kyseisessä tutkimuksessa vertailtiin osinkoverotusta sekä ns voitonjaon kokonaisveroastetta, jossa tarkastellaan sekä yhtiön että omistajan veroja. Kyseisessä vertailussa mukana olivat Suomen lisäksi Pohjoismaat, EU:n suurimmat jäsenmaat sekä kolme suurta OECD:n jäsentä USA, Japani ja Kanada.</p><p>Tuon selvityksen mukaan voitonjaon kokonaisveroasteen vertailussa Suomen verotus oli kolmanneksi kevein. Kevein verotus oli edelleen Virolla ja toiseksi kevyin Puolalla.</p><p>Eli pärjäämme tällä hetkellä kokonaisuus huomioon ottaen erittäin hyvin.</p><p><strong>Nyt on koko Jaskarin blogi ruodittu läpi, miltä tämä teistä vaikuttaa? Minusta tässä tehtiin jo ennätyksiä kirsikanpoiminnan osalta tarkoituksellisen harhaanjohtamisen osalta. </strong></p><p><strong>Valitettavasti tämä on toistuvaa eikä medialla ole halua puuttua siihen vaan pikemminkin palkita näkyvyydellä - surullista katsottavaa tämmöinen touhu.&nbsp;<img alt="sad" height="23" src="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/sad_smile.png" title="sad" width="23" /></strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ruodin tässä blogissa koko Jaskarin viimeisen blogin yritysverotuksesta osoittaakseni millaista harhaanjohtavaa tuubaa toistuvasti syötetään valikoiden tietoa sopivasti ja jättäen kokonaisuus huomiotta. Tämä on erityisesti häneltä toistuva ilmiö, joka hankaloittaa yleistä keskustelua ja luo aivan vääriä mielikuvia.

Aloitetaan perkaus:

1) "Tiedättekö missä Euroopan maassa on pienin kuilu tulonjaossa ihmisten välillä? Aalto yliopiston apulaisprofessori Tomi Viitala väitti tällä viikolla, että kyseinen maa on Irlanti. Mielenkiintoiseksi väitteen tekee se, että Irlannissa taitaa olla Euroopan matalin yritysverotus. Tällä hetkellä Irlannin yhteisövero on 12,5.Mehän olemme tottuneet ajattelemaan, että kaikkein pahinta tasaiselle tulonjaolle on se, että yrittäjille tehdään kilpailukykyinen maa. Onko Irlannissa se tilanne, että kilpailukykyiset yritykset ovat saaneet luotua paljon työpaikkoja, ihmiset ovat töissä ja tulonjako on tasaisempi? Suomessa työllisyysaste on edelleen alle 70 prosenttia. Tutkimisen arvoisen asia."

Ensinnäkään Viitalan ko väittämää tulonjaosta ei ole linkattu mihinkään enkä sitä itse löydä. Jos mennään katsomaan tilastoja, niin esimerkiksi asiaa kuvaavan Gini-kertoimen osalta Irlanti on EU:n keskitasoa eikä lähimainkaan kärjessä. En sitten tiedä ovatko Viitala ja Jaskari keksineet jonkun uuden tavan kuvata kuilua tulonjaossa. Mikä sitten on termi yritysverotus? Hän kertoo yhteisöverotuksen prosentin muttei mitään muuta. Asiaa tukemaan Jaskari ottaa työllisyysasteen Suomesta, joka on alle 70%. No, Irlannissa se on 65,7% - tämän voi todeta vaikka täältä.

Joten näin lyhyellä tutkimuksella voin todeta Jaskarille, että ei tuo nyt ainakaan työllisyysasteen osalta niin fantastinen tulos ole.

2) "Toinen suuri verotuksen harha näyttää olevan se, että veron tason laskeminen merkitsee aina vähemmän verotuloja valtiolle hyvinvoinnin rahoitukseen. Kun Suomen yhteisöverokanta oli 24, silloin valtio sai verotuloja 3,7 miljardia vuodessa. Nyt verokanta on 20 ja ensi vuodelle ennakoidaan yhteisöverotuoton nousevan yli 6 miljardin euron."

Jaskari käyttänee tässä Viitalan epäilemättä hyvällä korvauksella EVA:lle tekemää raporttia lähteenä. Mitä sitten jää kertomatta, apulaisprofessori Viitala kuvaa raportissa asiaa:

"Yhteisövero on siis suhdanneherkkä veromuoto. Sen tuotto riippuu yritysten menestyksestä ja voitoista, jotka taas ovat yhteydessä yleiseen talouskasvuun. Jopa yhden yksittäisen suuren yrityksen veromuutokset voivat muuttaa yhteisöveron tuottoa vuositasolla useita satoja miljoonia euroja. Yhteisöveron ja yritysten menestyksen kohtalonyhteys näkyy yhteisöveron tuotoissa viime kymmemenen vuoden aikana. Vielä vuosina 2007–2008 yhteisöveroa kerättiin lähes 7 miljardia euroa, kun yrityksillä meni hyvin ja esimerkiksi Nokian tulokset olivat poikkeuksellisen hyvät. Sen jälkeen yritysten heikko tuloskehitys painoi verotuotot 4,2 miljardiin euroon vuonna 2011.
Vuosien 2012 ja 2014 verokannan alennuksista huolimatta yhteisöverotuotot ovat pysyneet jotakuinkin 4,5 miljardissa vuosina 2012–2016. Yritysten parantuvien tulosten on arvioitu siivittävän yhteisöveron määrän jo yli 5 miljardin euron vuonna 2017.
"

Puff, taas hävisi suuri osa pointista ilmaan ja Jaskarista tuli itse se, joka luo harhaa. Sinällään on ihan oikein sanoa, että korkea veroaste ei välttämättä tuo suurimpia verotuottoja, mutta hänen tapansa perustella asia on harhaanjohtava ja valikoiva.

3) "Pitäiskö Suomen reagoida Irlannin tavoin yritysverotuksessa? Tämä keskustelu tulee ajankohtaisemmaksi nopeammin kuin uskommekaan. Sekä Pohjoismaissa että EU:ssa verokannat ovat lähestymässä 20%:n yhteisöverokantaa.Iso-Britannia on jo ilmoittanut, että vuonna 2018 sen yhteisöverokanta on 19 ja vuonna 2020 17%. Ruotsi aikoo alentaa ensi vuonna oman yhteisöverokantansa 20 prosenttiin. USA:n suunnitelmat ovat vielä paljon radikaalimpia."

Jaskarilla menee autuaasti jatkuvasti sekaisin yritysverotus kokonaisuutena sekä siitä yhtenä osana poimittu yhteisövero. Iso-Britannian on pakko tehdä Brexitin vuoksi toimenpiteitä, joilla yritykset jäisivät sinne siitä huolimatta - tämä on yksi keino.

Suomen yhteisöverokanta on 20% ja muut Pohjoismaat siis lähestyvät ja Ruotsi on siis nähtävästi tulossa samaan - ei sen suurempaa muutosta.

USA:n suunnitelmia en ole tarkkaan seurannut, mutta toki Trump tavoittelee tähän jotain merkittävää muutosta. On kuitenkin huomioitava USA:n lähtötilanne, jossa yhteisövero on OECD-maiden korkein eli 35%. Se toki unohtui mainita blogissa.

4)"Mielestäni Suomen on reagoitava kasvavaan kilpailuun ja ilmoitettava, että seuraavina vuosien aikana yhteisövero laskee 17 prosenttiin ja viimeistään vuonna 2023 15 prosenttiin. Samanaikaisesti emme saa tehdä sitä kardinaalivirhettä, että ilmoitamme osinko- ja pääomaveron nostosta. Yritysverotus on kokonaisuus, johon kuuluu myös omistaminen."

No niin, nyt sitten tuodaan kokonaisuus esille sen muodossa, ettei saa tehdä kardinaalivirhettä nostamalla osinko- ja pääomaveroa. Kun Irlantia on tässä hehkutettu, niin mitäs tästä kokonaisuudesta sitten unohtuu kertoa?

Osa Irlannin kokonaisuutta on se, että siellä ei ole erillistä pääoma- ja osinkoveroa vaan nuo verotetaan tuloverona ja ovat yhdessä ansiotulojen kanssa progression alainen summa. Progressio on ylhäältä rajatumpi kuin Suomessa, mutta kuitenkin ylittää selkeästi Suomen pääomatuloveron.

Moni Jaskarin hyvä veli ja suurien pääomatulojen saajat voisivat tosin olla tästä kokonaisuudesta vähän kypsiä, kun veroprosentti helähtää mukavasti ylemmäs verrattuna nykyiseen. Loppuisi samalla myös se palkka- ja pääomaverokikkailu, kun kaikki on saman progression alla. 

Joten katsotaan sitten sitä kokonaisuutta sitten eikä poimita vain osaa. Yritysverotusta omistaminen mukaan luettuna kuvataan usein voitonjaon kokonaisveroasteella.  Pääomaverotuksen osalta viittaan VATT:n tutkimusjohtajan tutkimukseen, josta uutisoitiin mm Taloustieto-lehdessä. Kyseisessä tutkimuksessa vertailtiin osinkoverotusta sekä ns voitonjaon kokonaisveroastetta, jossa tarkastellaan sekä yhtiön että omistajan veroja. Kyseisessä vertailussa mukana olivat Suomen lisäksi Pohjoismaat, EU:n suurimmat jäsenmaat sekä kolme suurta OECD:n jäsentä USA, Japani ja Kanada.

Tuon selvityksen mukaan voitonjaon kokonaisveroasteen vertailussa Suomen verotus oli kolmanneksi kevein. Kevein verotus oli edelleen Virolla ja toiseksi kevyin Puolalla.

Eli pärjäämme tällä hetkellä kokonaisuus huomioon ottaen erittäin hyvin.

Nyt on koko Jaskarin blogi ruodittu läpi, miltä tämä teistä vaikuttaa? Minusta tässä tehtiin jo ennätyksiä kirsikanpoiminnan osalta tarkoituksellisen harhaanjohtamisen osalta.

Valitettavasti tämä on toistuvaa eikä medialla ole halua puuttua siihen vaan pikemminkin palkita näkyvyydellä - surullista katsottavaa tämmöinen touhu. sad

]]>
18 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245226-kirsikanpoimintaa-kokoomuksen-tapaan-tapaus-jaskari-ja-yritysverotus#comments Elinkeinoelämän keskusliitto Harhaanjohtaminen Harri Jaskari Hyväveliverkosto Kokoomus Mon, 30 Oct 2017 09:58:14 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245226-kirsikanpoimintaa-kokoomuksen-tapaan-tapaus-jaskari-ja-yritysverotus
Älä leiki Jeesusta Hjallis http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244865-ala-leiki-jeesusta-hjallis-ole-jeesus <p>Suomen politiikassa on alkanut olla enenevässä määrin menestyneitä yrittäjiä, jotka ovat tulleet valtakunnanpolitiikan keskiöön tai kovasti yrittävät sinne. Harry &rdquo;Hjallis&rdquo; Harkimo on yksi sellainen.</p><p><strong><em>&rdquo;Älä leiki Jeesusta Hjallis, ole Jeesus!&rdquo;</em></strong></p><p>Noin vastaan Harkimolle viimeisimmässä <u><a href="https://www.youtube.com/watch?v=uAhS0dZZKyQ" target="_blank">videoblogissani</a></u> kun hän itse sanoo olevansa haluton &quot;leikkimään Jeesusta&quot; viitaten siihen, että hän (automaattisesti) tietäisi miten Suomen asiat taloudessa saataisiin kuntoon. <em>&rdquo;Mutta pitää purkaa niitä kankeita asioita, joita Suomessa on ja tehdä isoja rakennemuutoksia...&rdquo;, </em>jatkaa Harkimo.</p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p><strong>Harkimon vloggarin ura alkoi räväkästi <em>&rdquo;Olen pettynyt politiikkaan&rdquo;</em> <u><a href="https://www.youtube.com/watch?v=0rHLXtKrJZk" target="_blank">YouTubevideolla</a></u> pari viikkoa sitten.</strong></p><p>Sain itse juuri Harkimosta lopullisen kimmokkeen alkaa julkaista tekemiäni &rdquo;Hirvimäki Political&rdquo; YouTube &ndash;videoita omalla kanavallani. Sieltä on nyt tullut jo neljä klippiä lyhyessä ajassa maailmalle, joista kolme viimeistä jutusteluna Harkimon kanssa Villa Sirsan terassilla.</p><p>Nuo <u><a href="https://www.youtube.com/channel/UCLv_-mb8kIVDRAw-gUULvEg/videos" target="_blank">videot</a></u> kannattaa käydä katsomassa ja samalla (taas) hieman tarkkailla olisiko Nukkuvien puheenjohtaja, presidenttiehdokas Hirvimäestä kameroiden eteen muita haastamaan? Ja heh, kokeilkaapas pystyttekö itse&nbsp; siihen, että kameran toisella puolen ei ole yhtään ketään &ndash; se ei ole ollenkaan niin helppoa, mutta jos on oikeaa asiaa niin sekin hoituu<em>.</em></p><p>Innostuin Harkimosta sen verran, että en aio päästää häntä ihan helpolla, annan hänelle mahdollisuuden olla sanojensa mittainen. Harkimo sanoo, että <em>&rdquo;Kokoomus vaan peesailee ja antaa Sipilän ja Soinin tehdä virheet.&rdquo;</em> Hän kysyy omaan räväkkään tyyliinsä myös pitäisikö hänen erota Kokoomuksesta?</p><p><strong>Totta kai pitäisi.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p>Onhan näitä nähty suomipolitiikan mukakapinallisia ja &rdquo;uudentuojia&rdquo; ennenkin &ndash; jonkinlainen politiikan messias se kai piti olla pääministeri Juha Sipilänkin, josta varoittelin jo ennen kevään 2015 vaaleja. Kuinkas suomalaisen kasvuyrittäjyysmafian luottopakki Sipilän sitten <u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230123-sipila-fiasko-oli-passinlihaa-jo-ennen-herra-paaministeria" target="_blank">kävikään?</a></u></p><p>Hjalliksen suhteen en kuitenkaan halua videoillani esittää epäilyksiäni hänen vilpittömyytensä suhteen. Harkimon puoluetta Kokoomusta haastan sitäkin enemmän ja osansa Hjallis -videoillani saavat muutkin valtapuolueet. Haastan Hjallista kuuntelemaan mitä asiaa minulla hänelle on.</p><p>Joku voi tässä yhteydessä sanoa, että on sillä Harkimollakin luurankoja kaapissaan? Niin varmasti, mutta meillä olisi tarjota hänelle(kin) täydellinen kattaus, jossa vanhoja syntejä ei lasketa ja pöytä on puhdas. Nukkuvien agendalla ei ole muuta kuin se kaikkein oleellisin eli suomisysteemin sisäinen haastaminen. Nyt olisi mahdollista tehdä suomalaista poliittista historiaa.</p><p><strong><em>&rdquo;Sinne pitää saada sillanpääasema... ensi eduskuntavaaleissa pitää saada vähintään yksi kansanedustaja... <u><a href="https://www.youtube.com/watch?v=uAhS0dZZKyQ" target="_blank">loikkaa Nukkuviin Hjallis!&rdquo;</a></u></em></strong></p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p>22.10.2017</p><p>Kalervonkatu, Jyväskylä</p><p>Petri Hirvimäki</p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p><u><a href="https://www.youtube.com/channel/UCLv_-mb8kIVDRAw-gUULvEg/videos?view_as=subscriber" target="_blank">&quot;Hirvimäki Political&quot; -videoblogini Youtubessa</a></u></p><p><u><a href="http://nukkuvat.fi/" target="_blank">Nukkuvien puolue - Nukkuvat (ml. kannattajakorttikeräys)</a></u></p><p><u><a href="http://www.petrihirvimaki.com/" target="_blank">petrihirvimaki.com (ml. kannattajakorttikeräys)</a></u></p><p><u><a href="http://www.permanto.fi/web/alfatv/player/vod?assetId=4918981" target="_blank">TV-haastattelu (presidenttiehdokas)</a></u></p><p><u><a href="http://unitaskansanliike.net/" target="_blank">Unitas kansanliike</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p>&rdquo;Presidenttiblogini&rdquo;:</p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242850-suomettumisen-aika-on-ohi-osa-iii-venaja" target="_blank">&quot;Suomettumisen aika on ohi...&quot; (osa I/II - Venäjä) - 14.9.2017</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229937-kannattajakorttikerays-on-alkanut" target="_blank">Kannattajakorttikeräys on alkanut - 21.1.2017</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224540-petri-hirvimaki-pienpuolueiden-yhteinen-presidenttiehdokas" target="_blank">Petri Hirvimäki &ndash; pienpuolueiden yhteinen presidenttiehdokas? - 17.10.2016</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221472-donald-trump-vs-petri-hirvimaki" target="_blank">Donald Trump vs. Petri Hirvimäki - 19.8.2016 &nbsp;</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215682-koko-kansan-nato" target="_blank">Koko kansan Nato - 20.4.2016</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214053-petri-presidenttiehdokas" target="_blank">&rdquo;Petri presidenttiehdokas&rdquo; - 21.3.2016</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210645-vayrynen-ja-hirvimaki-haastavat-suomen" target="_blank">Väyrynen ja Hirvimäki haastavat Suomen! - 26.1.2016</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209832-avataan-suomipolitiikan-%E2%80%9Dkolmas-rintama%E2%80%9D" target="_blank">Avataan suomipolitiikan &rdquo;kolmas rintama!&rdquo; - 12.1.2016</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208211-suomalaisen-syva-inho" target="_blank">&rdquo;Peliitta&rdquo; &ndash; eduskuntavaalien 2019 ruskea hevonen? - 2.1.2016</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208211-suomalaisen-syva-inho" target="_blank">Suomalaisen syvä inho &ndash; 10.12.2015 &nbsp;</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207962-presidenttiehdokas-hirvimaen-itsenaisyyspaivapuhe" target="_blank">Presidenttiehdokas Hirvimäen itsenäisyyspäiväpuhe 6.12.2015</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204384-superpowers-dealing-with-the-world-in-syria" target="_blank">Superpowers Dealing with The World in Syria 8.10.2015</a></u></p><p><u><a href="http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202705-poika-jonka-isa-halusi-suomen-presidentiksi">Poika, jonka isä halusi Suomen presidentiksi 16.9.2015</a></u></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen politiikassa on alkanut olla enenevässä määrin menestyneitä yrittäjiä, jotka ovat tulleet valtakunnanpolitiikan keskiöön tai kovasti yrittävät sinne. Harry ”Hjallis” Harkimo on yksi sellainen.

”Älä leiki Jeesusta Hjallis, ole Jeesus!”

Noin vastaan Harkimolle viimeisimmässä videoblogissani kun hän itse sanoo olevansa haluton "leikkimään Jeesusta" viitaten siihen, että hän (automaattisesti) tietäisi miten Suomen asiat taloudessa saataisiin kuntoon. ”Mutta pitää purkaa niitä kankeita asioita, joita Suomessa on ja tehdä isoja rakennemuutoksia...”, jatkaa Harkimo.

 

***

Harkimon vloggarin ura alkoi räväkästi ”Olen pettynyt politiikkaan” YouTubevideolla pari viikkoa sitten.

Sain itse juuri Harkimosta lopullisen kimmokkeen alkaa julkaista tekemiäni ”Hirvimäki Political” YouTube –videoita omalla kanavallani. Sieltä on nyt tullut jo neljä klippiä lyhyessä ajassa maailmalle, joista kolme viimeistä jutusteluna Harkimon kanssa Villa Sirsan terassilla.

Nuo videot kannattaa käydä katsomassa ja samalla (taas) hieman tarkkailla olisiko Nukkuvien puheenjohtaja, presidenttiehdokas Hirvimäestä kameroiden eteen muita haastamaan? Ja heh, kokeilkaapas pystyttekö itse  siihen, että kameran toisella puolen ei ole yhtään ketään – se ei ole ollenkaan niin helppoa, mutta jos on oikeaa asiaa niin sekin hoituu.

Innostuin Harkimosta sen verran, että en aio päästää häntä ihan helpolla, annan hänelle mahdollisuuden olla sanojensa mittainen. Harkimo sanoo, että ”Kokoomus vaan peesailee ja antaa Sipilän ja Soinin tehdä virheet.” Hän kysyy omaan räväkkään tyyliinsä myös pitäisikö hänen erota Kokoomuksesta?

Totta kai pitäisi.

 

***

Onhan näitä nähty suomipolitiikan mukakapinallisia ja ”uudentuojia” ennenkin – jonkinlainen politiikan messias se kai piti olla pääministeri Juha Sipilänkin, josta varoittelin jo ennen kevään 2015 vaaleja. Kuinkas suomalaisen kasvuyrittäjyysmafian luottopakki Sipilän sitten kävikään?

Hjalliksen suhteen en kuitenkaan halua videoillani esittää epäilyksiäni hänen vilpittömyytensä suhteen. Harkimon puoluetta Kokoomusta haastan sitäkin enemmän ja osansa Hjallis -videoillani saavat muutkin valtapuolueet. Haastan Hjallista kuuntelemaan mitä asiaa minulla hänelle on.

Joku voi tässä yhteydessä sanoa, että on sillä Harkimollakin luurankoja kaapissaan? Niin varmasti, mutta meillä olisi tarjota hänelle(kin) täydellinen kattaus, jossa vanhoja syntejä ei lasketa ja pöytä on puhdas. Nukkuvien agendalla ei ole muuta kuin se kaikkein oleellisin eli suomisysteemin sisäinen haastaminen. Nyt olisi mahdollista tehdä suomalaista poliittista historiaa.

”Sinne pitää saada sillanpääasema... ensi eduskuntavaaleissa pitää saada vähintään yksi kansanedustaja... loikkaa Nukkuviin Hjallis!”

 

***

22.10.2017

Kalervonkatu, Jyväskylä

Petri Hirvimäki

 

***

"Hirvimäki Political" -videoblogini Youtubessa

Nukkuvien puolue - Nukkuvat (ml. kannattajakorttikeräys)

petrihirvimaki.com (ml. kannattajakorttikeräys)

TV-haastattelu (presidenttiehdokas)

Unitas kansanliike

 

***

”Presidenttiblogini”:

"Suomettumisen aika on ohi..." (osa I/II - Venäjä) - 14.9.2017

Kannattajakorttikeräys on alkanut - 21.1.2017

Petri Hirvimäki – pienpuolueiden yhteinen presidenttiehdokas? - 17.10.2016

Donald Trump vs. Petri Hirvimäki - 19.8.2016  

Koko kansan Nato - 20.4.2016

”Petri presidenttiehdokas” - 21.3.2016

Väyrynen ja Hirvimäki haastavat Suomen! - 26.1.2016

Avataan suomipolitiikan ”kolmas rintama!” - 12.1.2016

”Peliitta” – eduskuntavaalien 2019 ruskea hevonen? - 2.1.2016

Suomalaisen syvä inho – 10.12.2015  

Presidenttiehdokas Hirvimäen itsenäisyyspäiväpuhe 6.12.2015

Superpowers Dealing with The World in Syria 8.10.2015

Poika, jonka isä halusi Suomen presidentiksi 16.9.2015

]]>
13 http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244865-ala-leiki-jeesusta-hjallis-ole-jeesus#comments Eduskuntavaalit 2019 Hjallis Harkimo Kokoomus Nukkuvat Nukkuvien puolue Sun, 22 Oct 2017 19:28:55 +0000 Petri Hirvimäki http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244865-ala-leiki-jeesusta-hjallis-ole-jeesus
Sote kaatuu taas Kokoomuksen valtapeleihin http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244642-sote-kaatuu-taas-kokoomuksen-valtapeleihin <p>Hallituksen kompurointi sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen kanssa vain jatkuu. Epätoivo on kasvanut niin suureksi, että Ilta-Sanomien tietojen mukaan pääministeri <strong>Juha Sipilä </strong>(kesk.) <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005413512.html">kosiskelee</a> ja demareita hallituksensa pelastajaksi. <strong>Antti Rinne</strong> on HS:lle <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005413566.html">ilmoittanut</a>, että SDP lähtee hallitukseen vain vaalien ja uuden hallitusohjelman kautta.</p><p>Tänä syksynä piti olla viimein läpihuutojuttu sekä soteuudistuksen maaliin vieminen että länsimetron liikennöinnin aloittaminen. Molemmille oli päivämäärä ja niin poliitikot kuin asiantuntijatkin olivat vakuuttuneita. Vaan ähäkutti. Nyt jos pitäisi veikata, kumpi tulee nopeammin, laittaisin rahani Länsimetrolle.</p><p>Hallituksella kun alkaa olla oikeasti kiire sen soten kanssa. Lakipaketti pitäisi saada käsittelyyn marraskuussa, että se ehtii käydä eduskunnassa, valiokunnissa, lausuntokierroksella, tulla säädetyksi ja astua voimaan vuoden 2019 alusta. Keväällä 2019 pidetään nimittäin eduskuntavaalit ja sen jälkeen kaikki keskeneräinen menee täysin uusiksi.</p><p>Jos Keskustan kannatus luhistuu, kuten näyttäisi käyvän, kukaan ei enää halua rakentaa uutta hallinnontasoa suojatyöpaikkoineen. Kokoomus on jo nyt yksin halussaan yksityistää julkisten terveyspalveluiden tuotanto ja luoda lakisääteinen pakko palveluseteleiden myöntämiseen.</p><p><strong>Hallituksen tavoitteet ristiriidassa säästöjen kanssa</strong></p><p>Yksityinen sektori täydentää jo nyt laajasti julkisia terveyspalveluita ja voi tehdä niin jatkossakin. Sote-palveluiden uudistamisessa oli kuitenkin alun perin kyse integraation vahvistamisesta. Se vaatii sitä, että palveluiden järjestäjällä on mahdollisuus katsoa kokonaiskuvaa ja käyttää yhteiset rahat järkevällä tavalla. Kokoomuksen holtiton palveluseteli-valinnanvapaus maksaisi veronmaksajille miljardeja ja heikentäisi kykyä katsoa kokonaiskuvaa ja kohdentaa resursseja järkevästi. Säästöjä ei syntyisi.</p><p>Asiantuntijat ovat jo pidempään esittäneet, että sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettäisiin enintään 10 alueen puitteissa. SDP:n esittämässä mallissa alueet <a href="http://www.ksml.fi/kotimaa/SDP-julkaisi-sote-mallinsa%E2%80%89%E2%80%93%E2%80%89maakuntien-sijaan-aluekuntia/820830">päättäisivät itse</a> rahoituksestaan, hallinnostaan ja palveluntuotannon toteuttamisesta perustasolla. Erityistason palvelut hoidettaisiin viiden erityisvastuualueen kautta. Malli olisi paljon järkevämpi kuin nykyinen yritys laittaa maakunnat, kuten Uusimaa (1,65 milj. as.) ja Keski-Pohjanmaa (68 000 as.) samalle viivalle. Maakunnista 12 on asukasluvultaan pienempiä kuin Tampereen kaupunki.</p><p><strong>Jarruttaminen ja kaaos palvelee yksityisten terveysfirmojen intressejä</strong></p><p>Miksi Kokoomus sitten vaatii lopulliseen pakettiin niin suurta roolia yksityisille sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajille? Siitä yksinkertaisesta syystä, että nämä toimijat ovat tämänhetkisen päättämättömyyden ja epävarmuuden suurimmat voittajat. Lopputuloksen tulee olla todella markkinahenkinen ja avata mahdollisimman laajasti veronmaksajien kukkarot terveysbisnekselle, että se olisi parempi kuin nykytilanne.</p><p>Voimassa nimittäin on määräaikainen laki, joka kieltää nykyisiä palvelunjärjestäjiä investoimasta sote-kiinteistöihin ilman erillistä lupaa. Lain alkuperäinen tarkoitus oli estää kuntia ja sairaanhoitopiirejä sementoimasta nykyistä palveluverkkoa rakennuttamalla uusia tiloja palveluilleen.</p><p>Kun sote-uudistus kuitenkin lykkääntyy ja monessa kunnassa 70-luvulla rakennetut tilat kärsivät sisäilmaongelmista ja on muutenkin ajettu loppuun, moni kunta kiertää säädökset ostamalla palvelut Mehiläiseltä, Attendolta tai vastaavalta firmalta. Yksityisiä yrityksiä kun investointikielto ei koske. Näin soten lykkääntyminen pikku hiljaa ajaa tilannetta Kokoomuksen haluamaan suuntaan, jossa terveyspalvelut ostetaan yksityisiltä yrityksiltä ja julkinen palveluntuotanto ajetaan alas.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen kompurointi sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen kanssa vain jatkuu. Epätoivo on kasvanut niin suureksi, että Ilta-Sanomien tietojen mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kosiskelee ja demareita hallituksensa pelastajaksi. Antti Rinne on HS:lle ilmoittanut, että SDP lähtee hallitukseen vain vaalien ja uuden hallitusohjelman kautta.

Tänä syksynä piti olla viimein läpihuutojuttu sekä soteuudistuksen maaliin vieminen että länsimetron liikennöinnin aloittaminen. Molemmille oli päivämäärä ja niin poliitikot kuin asiantuntijatkin olivat vakuuttuneita. Vaan ähäkutti. Nyt jos pitäisi veikata, kumpi tulee nopeammin, laittaisin rahani Länsimetrolle.

Hallituksella kun alkaa olla oikeasti kiire sen soten kanssa. Lakipaketti pitäisi saada käsittelyyn marraskuussa, että se ehtii käydä eduskunnassa, valiokunnissa, lausuntokierroksella, tulla säädetyksi ja astua voimaan vuoden 2019 alusta. Keväällä 2019 pidetään nimittäin eduskuntavaalit ja sen jälkeen kaikki keskeneräinen menee täysin uusiksi.

Jos Keskustan kannatus luhistuu, kuten näyttäisi käyvän, kukaan ei enää halua rakentaa uutta hallinnontasoa suojatyöpaikkoineen. Kokoomus on jo nyt yksin halussaan yksityistää julkisten terveyspalveluiden tuotanto ja luoda lakisääteinen pakko palveluseteleiden myöntämiseen.

Hallituksen tavoitteet ristiriidassa säästöjen kanssa

Yksityinen sektori täydentää jo nyt laajasti julkisia terveyspalveluita ja voi tehdä niin jatkossakin. Sote-palveluiden uudistamisessa oli kuitenkin alun perin kyse integraation vahvistamisesta. Se vaatii sitä, että palveluiden järjestäjällä on mahdollisuus katsoa kokonaiskuvaa ja käyttää yhteiset rahat järkevällä tavalla. Kokoomuksen holtiton palveluseteli-valinnanvapaus maksaisi veronmaksajille miljardeja ja heikentäisi kykyä katsoa kokonaiskuvaa ja kohdentaa resursseja järkevästi. Säästöjä ei syntyisi.

Asiantuntijat ovat jo pidempään esittäneet, että sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettäisiin enintään 10 alueen puitteissa. SDP:n esittämässä mallissa alueet päättäisivät itse rahoituksestaan, hallinnostaan ja palveluntuotannon toteuttamisesta perustasolla. Erityistason palvelut hoidettaisiin viiden erityisvastuualueen kautta. Malli olisi paljon järkevämpi kuin nykyinen yritys laittaa maakunnat, kuten Uusimaa (1,65 milj. as.) ja Keski-Pohjanmaa (68 000 as.) samalle viivalle. Maakunnista 12 on asukasluvultaan pienempiä kuin Tampereen kaupunki.

Jarruttaminen ja kaaos palvelee yksityisten terveysfirmojen intressejä

Miksi Kokoomus sitten vaatii lopulliseen pakettiin niin suurta roolia yksityisille sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajille? Siitä yksinkertaisesta syystä, että nämä toimijat ovat tämänhetkisen päättämättömyyden ja epävarmuuden suurimmat voittajat. Lopputuloksen tulee olla todella markkinahenkinen ja avata mahdollisimman laajasti veronmaksajien kukkarot terveysbisnekselle, että se olisi parempi kuin nykytilanne.

Voimassa nimittäin on määräaikainen laki, joka kieltää nykyisiä palvelunjärjestäjiä investoimasta sote-kiinteistöihin ilman erillistä lupaa. Lain alkuperäinen tarkoitus oli estää kuntia ja sairaanhoitopiirejä sementoimasta nykyistä palveluverkkoa rakennuttamalla uusia tiloja palveluilleen.

Kun sote-uudistus kuitenkin lykkääntyy ja monessa kunnassa 70-luvulla rakennetut tilat kärsivät sisäilmaongelmista ja on muutenkin ajettu loppuun, moni kunta kiertää säädökset ostamalla palvelut Mehiläiseltä, Attendolta tai vastaavalta firmalta. Yksityisiä yrityksiä kun investointikielto ei koske. Näin soten lykkääntyminen pikku hiljaa ajaa tilannetta Kokoomuksen haluamaan suuntaan, jossa terveyspalvelut ostetaan yksityisiltä yrityksiltä ja julkinen palveluntuotanto ajetaan alas.

]]>
29 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244642-sote-kaatuu-taas-kokoomuksen-valtapeleihin#comments Juha Sipilä Keskusta Kokoomus SDP Sote-uudistus Wed, 18 Oct 2017 10:48:04 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244642-sote-kaatuu-taas-kokoomuksen-valtapeleihin
Kiinteistöveroja ei tarvitsekaan korottaa http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244626-kiinteistoveroja-ei-tarvitsekaan-korottaa <p></p><p>Hallitusohjelmassa keväällä 2015 sovimme, että julkinen talous laitetaan nyt kuntoon. Velaksieläminen haluttiin saada loppumaan, talous kasvuun ja maahamme lisää työtä ja työpaikkoja. Samalla sovimme, että kokonaisveroaste ei nouse eikä kenenkään työnverotus kiristy.</p><p>Kokonaisuuden osana sovittiin myös siitä, että kuntien taloustilanteen vahvistamiseksi välttämättömänä toimena voidaan kiinteistöveroakin joutua korottamaan. Ensi vuodelle suunniteltu kiinteistöveron korotus oli jo meillä eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa käsittelyssä, kun saimme kuitenkin mieluisan uutisen. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) johtamasta VM:stä kerrottiin, että tarve korotuksella on poistunut.</p><p>Esityksessä olisi yleistä eli muiden kuin mm. vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien alarajojen korotettu ylärajojen lisäksi. Valtiovarainministeriöstä saatu tuote tieto kuitenkin kertoi, että kiinteistöveron tuotto on kasvanut pakottavia korotusvaikutuksia enemmän. Veron tuotto kasvoi viime vuonna 45 miljoonalla ja tänä vuonna jo noin 120 milj. eurolla. Nämä lisätuotot ylittävät tavoitellut tuotot reilusti. Näin ollen voitiin katsoa, että hallitusohjelmassa linjatut tavoitteet on jo pitkälle saavutettu koko hallituskauden osalta ja pakkokorotuksista voitiin luopua. Lisäksi sovittiin, että myöhemmin tarkastellaan, onko enää myöskään vuoden 2019 osalta tarpeen tehdä korotuksia.</p><p>Kiinteistövero on kuntien vero. Sen vuoksi on tärkeää, että kunnilla on laajemmat mahdollisuudet säädellä tulojaan taloutensa hallitsemiseksi. Näin oli kuitenkin perusteltua, että veroprosenttien vaihteluväliä kasvatetaan ylärajaa korottamalla. Tämä mahdollisuus kunnille jätettiin, mutta pakkokorotuksista luovuttiin. Kunnat ovatkin käyttäneet kiinteistöveroa tekemällä tarvitsemiaan ratkaisuja oman harkintansa ja osin raja-arvonmuutosten mukaan. Vuonna 2017 yleistä kiinteistöveroprosenttia korotti jo 112 kuntaa ja vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia 73 kuntaa. Ensi vuonna hallitus ei siis enää edellytä yhdeltäkään kunnalta kiinteistöveron korotuksia vaan jokainen kunnanvaltuusto tekee loppuvuoden ratkaisunsa oman harkintansa mukaan.</p><p>Toivotaan, että kiinteistöveroja voidaan pian myös alentaa niissä kunnissa missä ollaan jouduttu korotuksia tekemään. Korotukset ovat kohdistuneet laajasti kaikkiin kiinteistöjen omistajiin. Korotukset ovat nostaneet myös asumiskustannuksia sekä omistus- että vuokra-asujilla. Asumiskustannukset ovat nousseet keskimääräistä tulokehitystä nopeammin. Myös liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjen verorasitus on kasvanut ja noin neljännes näiden ylläpitokustannuksista on jo nyt kiinteistöveroa.</p><p>Maapohjien ja rakennusten arvostamisjärjestelmiä ollaan myös parasta aikaa uudistamassa vuodesta 2020 eteenpäin. Uudistuksen toteuttaminen on erittäin tärkeää veron oikeudenmukaisuuden, läpinäkyvyyden ja kustannus-tehokkuuden kannalta. Lisäksi kuntien on parannettava kiinteistötietojen laatua, jotta uudistuksen tavoitteet saavutetaan.</p><p>Meille Kokoomuksessa kiinteistöveron korottamisesta luopuminen oli mieluisa päätös vaikka se tarkoittikin suunnitellun päätöksen perumista. Me halusimme tehdä ratkaisu mm. siitä syystä, että Kokoomus ei koskaan aja veronkorotuksia mikäli se ei ole välttämätöntä. Ja olen varma, että kukaan ei jää tätä veronkorotusta kaipaamaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>

Hallitusohjelmassa keväällä 2015 sovimme, että julkinen talous laitetaan nyt kuntoon. Velaksieläminen haluttiin saada loppumaan, talous kasvuun ja maahamme lisää työtä ja työpaikkoja. Samalla sovimme, että kokonaisveroaste ei nouse eikä kenenkään työnverotus kiristy.

Kokonaisuuden osana sovittiin myös siitä, että kuntien taloustilanteen vahvistamiseksi välttämättömänä toimena voidaan kiinteistöveroakin joutua korottamaan. Ensi vuodelle suunniteltu kiinteistöveron korotus oli jo meillä eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa käsittelyssä, kun saimme kuitenkin mieluisan uutisen. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) johtamasta VM:stä kerrottiin, että tarve korotuksella on poistunut.

Esityksessä olisi yleistä eli muiden kuin mm. vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien alarajojen korotettu ylärajojen lisäksi. Valtiovarainministeriöstä saatu tuote tieto kuitenkin kertoi, että kiinteistöveron tuotto on kasvanut pakottavia korotusvaikutuksia enemmän. Veron tuotto kasvoi viime vuonna 45 miljoonalla ja tänä vuonna jo noin 120 milj. eurolla. Nämä lisätuotot ylittävät tavoitellut tuotot reilusti. Näin ollen voitiin katsoa, että hallitusohjelmassa linjatut tavoitteet on jo pitkälle saavutettu koko hallituskauden osalta ja pakkokorotuksista voitiin luopua. Lisäksi sovittiin, että myöhemmin tarkastellaan, onko enää myöskään vuoden 2019 osalta tarpeen tehdä korotuksia.

Kiinteistövero on kuntien vero. Sen vuoksi on tärkeää, että kunnilla on laajemmat mahdollisuudet säädellä tulojaan taloutensa hallitsemiseksi. Näin oli kuitenkin perusteltua, että veroprosenttien vaihteluväliä kasvatetaan ylärajaa korottamalla. Tämä mahdollisuus kunnille jätettiin, mutta pakkokorotuksista luovuttiin. Kunnat ovatkin käyttäneet kiinteistöveroa tekemällä tarvitsemiaan ratkaisuja oman harkintansa ja osin raja-arvonmuutosten mukaan. Vuonna 2017 yleistä kiinteistöveroprosenttia korotti jo 112 kuntaa ja vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia 73 kuntaa. Ensi vuonna hallitus ei siis enää edellytä yhdeltäkään kunnalta kiinteistöveron korotuksia vaan jokainen kunnanvaltuusto tekee loppuvuoden ratkaisunsa oman harkintansa mukaan.

Toivotaan, että kiinteistöveroja voidaan pian myös alentaa niissä kunnissa missä ollaan jouduttu korotuksia tekemään. Korotukset ovat kohdistuneet laajasti kaikkiin kiinteistöjen omistajiin. Korotukset ovat nostaneet myös asumiskustannuksia sekä omistus- että vuokra-asujilla. Asumiskustannukset ovat nousseet keskimääräistä tulokehitystä nopeammin. Myös liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjen verorasitus on kasvanut ja noin neljännes näiden ylläpitokustannuksista on jo nyt kiinteistöveroa.

Maapohjien ja rakennusten arvostamisjärjestelmiä ollaan myös parasta aikaa uudistamassa vuodesta 2020 eteenpäin. Uudistuksen toteuttaminen on erittäin tärkeää veron oikeudenmukaisuuden, läpinäkyvyyden ja kustannus-tehokkuuden kannalta. Lisäksi kuntien on parannettava kiinteistötietojen laatua, jotta uudistuksen tavoitteet saavutetaan.

Meille Kokoomuksessa kiinteistöveron korottamisesta luopuminen oli mieluisa päätös vaikka se tarkoittikin suunnitellun päätöksen perumista. Me halusimme tehdä ratkaisu mm. siitä syystä, että Kokoomus ei koskaan aja veronkorotuksia mikäli se ei ole välttämätöntä. Ja olen varma, että kukaan ei jää tätä veronkorotusta kaipaamaan.

]]>
6 http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244626-kiinteistoveroja-ei-tarvitsekaan-korottaa#comments hallitus Kiinteistövero Kokoomus Talous Valtiovarainministeri Wed, 18 Oct 2017 06:10:16 +0000 Timo Heinonen http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244626-kiinteistoveroja-ei-tarvitsekaan-korottaa
Valinnanvapautta http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244598-valinnanvapautta <p>&rdquo;Valinnanvapaus&rdquo;, suomennettuna palvelujen altistaminen omistajaluokan välistävedolle, on absurdi näyttö siitä, miten ideologiaa syötetään kuin käärmettä pyssyyn niin että siinä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pirkkalan_moniste">Pirkkalan monistekin</a> kalpenee &ndash; sehän koski vain yhtä kuntaa, yhtä ainetta ja yhtä luokkatasoa, &rdquo;valinnanvapaus&rdquo; koskisi kaikkia suomalaisia.</p><p>&nbsp;</p><p>Yksi esimerkki lapsuudestani, kun televisiot alkoivat yleistyä 60-luvulla: kerrostalojen katoille pystytettiin antenneja, ja kun tv:n omistajien määrä lisääntyi, katoista tuli varsinaisia häkkyräpesiä. Tuolloin taloyhtiöissä siirryttiin järkevämpään &ndash; ja halvempaan &ndash; yhteisantennijärjestelyyn: koko taloyhtiö tarvitsi vain yhden antennin, jota kukaan yksityinen ei omistanut, vaan sen omisti kollektiivi. Monessa taloyhtiössä harattiin vastaan: sehän olisi sosialismia! Sinnikkäimmät maksoivat mieluummin enemmän siitä, että saivat itse omistaa antenninsa ja siitä, että katto jäi harakanpesäksi. Mutta näille sankareille oli tärkeintä vastustaa sosialismia. Vasta kun lumenpudotus estyi ja siksi myös onnettomuuksia sattui, oli monen sosialismin vastustajan pakko pitkin hampain tinkiä valinnanvapaudestaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Monet varmaankin huomaavat antennigaten yhtäläisyyden kokoomuksen sosialisminvastaiseen missioon nimeltä sote-palvelujen valinnanvapaus. Antennitarina oli pienimuotoinen, mutta kokoomuksen yksityistämisprojekti on massiivinen. Antenni ei kaiketi montaa sataa markkaa tuolloin maksanut, mutta soten valinnanvapaus maksaa euroissa miljardeittain, ainakin jos uskomme <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9887119">asiantuntijoita</a> ja kaiken maailman dosentteja. Mutta koska poliittinen lehmänkauppa on maan tapa, me kaikki maksamme kiltisti, ehkä vähän muristen, siitä että viidennes kansasta haluaa törsätä verovarojamme yksityisille osakkeenomistajille, usein ulkomaille, ja samansuuruinen joukko taas maakunnille, jotka perustetaan ylimääräisiksi härpäkkeiksi himmeliin, mitä operaatiota kepu nimittää hallintohimmelien purkamistalkoiksi. Sinisille taas käy mikä törsäys tahansa, kunhan he saavat leikkiä päättäjää.</p><p>&nbsp;</p><p>Voi Suomi, mihin menet näitten kolmen puliveivarin kanssa: kokoomuksen, kepun ja sinisten. Niiden, joilla lienee jo alle 40% kannatus tätä nykyä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ”Valinnanvapaus”, suomennettuna palvelujen altistaminen omistajaluokan välistävedolle, on absurdi näyttö siitä, miten ideologiaa syötetään kuin käärmettä pyssyyn niin että siinä Pirkkalan monistekin kalpenee – sehän koski vain yhtä kuntaa, yhtä ainetta ja yhtä luokkatasoa, ”valinnanvapaus” koskisi kaikkia suomalaisia.

 

Yksi esimerkki lapsuudestani, kun televisiot alkoivat yleistyä 60-luvulla: kerrostalojen katoille pystytettiin antenneja, ja kun tv:n omistajien määrä lisääntyi, katoista tuli varsinaisia häkkyräpesiä. Tuolloin taloyhtiöissä siirryttiin järkevämpään – ja halvempaan – yhteisantennijärjestelyyn: koko taloyhtiö tarvitsi vain yhden antennin, jota kukaan yksityinen ei omistanut, vaan sen omisti kollektiivi. Monessa taloyhtiössä harattiin vastaan: sehän olisi sosialismia! Sinnikkäimmät maksoivat mieluummin enemmän siitä, että saivat itse omistaa antenninsa ja siitä, että katto jäi harakanpesäksi. Mutta näille sankareille oli tärkeintä vastustaa sosialismia. Vasta kun lumenpudotus estyi ja siksi myös onnettomuuksia sattui, oli monen sosialismin vastustajan pakko pitkin hampain tinkiä valinnanvapaudestaan.

 

Monet varmaankin huomaavat antennigaten yhtäläisyyden kokoomuksen sosialisminvastaiseen missioon nimeltä sote-palvelujen valinnanvapaus. Antennitarina oli pienimuotoinen, mutta kokoomuksen yksityistämisprojekti on massiivinen. Antenni ei kaiketi montaa sataa markkaa tuolloin maksanut, mutta soten valinnanvapaus maksaa euroissa miljardeittain, ainakin jos uskomme asiantuntijoita ja kaiken maailman dosentteja. Mutta koska poliittinen lehmänkauppa on maan tapa, me kaikki maksamme kiltisti, ehkä vähän muristen, siitä että viidennes kansasta haluaa törsätä verovarojamme yksityisille osakkeenomistajille, usein ulkomaille, ja samansuuruinen joukko taas maakunnille, jotka perustetaan ylimääräisiksi härpäkkeiksi himmeliin, mitä operaatiota kepu nimittää hallintohimmelien purkamistalkoiksi. Sinisille taas käy mikä törsäys tahansa, kunhan he saavat leikkiä päättäjää.

 

Voi Suomi, mihin menet näitten kolmen puliveivarin kanssa: kokoomuksen, kepun ja sinisten. Niiden, joilla lienee jo alle 40% kannatus tätä nykyä.

 

]]>
7 http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244598-valinnanvapautta#comments Kepu Kokoomus Sininen tulevaisuus Valinnanvapaus Yksityistäminen Tue, 17 Oct 2017 14:24:26 +0000 Mark Andersson http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244598-valinnanvapautta
Kokoomus kaksilla rattailla http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243971-kokoomus-kaksilla-rattailla <p>Keskustan gallupsuosion lasku jatkuu ja kokoomuksen nousee, vaikka molemmat ovat samassa hallituksessa. Miksi näin tapahtuu, johtuu tietysti monista asioista, mutta yksi merkittävä seikka on kokoomuksen kaksinaamainen politiikka.</p><p>Kyse on siitä, että kun puheenjohtaja Orpo ja muut kokoomusministerit liputtavat jo sovitun maakuntauudistuksen puolesta saaden näin maakuntien porvarit edelleen kokoomusta kannattamaan, Jan Vapaavuoren ja muiden matonvetäjien poppoo puhuu aivan päinvastaista. Heille maakunnat ovat mörkö, jota pitää vastustaa.</p><p>Petteri Orpolle puheenjohtajataistossa selkeästi hävinnyt Vapaavuori lakeijoineen ei puolueensa sitoumuksia kunnioita, ja samalla hän saa vähän maksella kalavelkojaan voittajalleen. Kutsumalla kaikki yli 50 000 asukkaan kaupunkien johtajat sote-kapinakokoukseen Helsinkiin Vapaavuori yritti laajentaa aloittamansa matonvedon Orpon jalkojen alta myös maakuntiin.</p><p>Tulos jäänee vaisuksi, sillä vain pari kaupunginjohtajaa on asettunut varauksetta Vapaavuoren &quot;maakunnat lyttyyn&quot; - hankkeen taakse. Kaikki muut ovat kyllin fiksuja näkemään Vapaavuoren todelliset tarkoitusperät lyödä kiilaa kokoomuksen ja keskustan hallitusyhteistyölle ja hankkia sitä kautta kaupungeista kannatusta, kun kokoomuksen seuraavaa puheenjohtajaa taas parin vuoden päästä valitaan.</p><p>Siinä missä kokoomuksessa on sekä orpolaisia keskustayhteistyön kannattajia ja toisaalta sen vastustajia, keskustassa porvariyhteistyölle ei julkista vastustusta esiinny. Keskustassa ei ole myöskään Vapaavuoren kaltaisia oman pesän likaajia, vaan kaikki puhkuvat yhteen hiileen - joka tosin alkaa olla pian sammumaisillaan.</p><p>Keskustan selkeä, rehti, avoin ja koko maata ajatteleva politiikka herättää kyllä kunnioitusta, mutta gallup-menestyksen - ja sitä kautta vaalimenstyksenkin - näkökulmasta se ei ole taktisesti viisasta. Rehellisen maa perii, vääntyy vanha suomalainen viisaus.</p><p>Tämän lisäksi keskusta on aivan liikaa Juha Sipilän kasvojen varassa. Miehen uutuudenviehätys on jo kadonnut, joten nyt rinnalle pitäisi nostaa muitakin nimiä keskustan päivänpolitiikkaa terävöittämään. Ainakin Mauri Pekkariselle ja muille teräväkielisille keskustalaisille olisi nyt selkeää tilausta puolueen eturivissä.&nbsp;</p><p>Niin kauan kuin kaksilla rattailla ajeleva kokoomus keräilee irtopisteitä sieltä täältä, täysin kokoomuslaista talouspolitiikkaa tekevän hallituksen ikävät päätökset jäävät yksin keskustan kontolle. Ja kun Vapaavuori kumppaneineen mainostaa myös maakuntauudistusta ikäväksi päätökseksi - Petteri Orpon asiaan puuttumatta - tilanne keskustan ja koko hallitusyhteistyön kannalta vain pahenee.&nbsp; &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan gallupsuosion lasku jatkuu ja kokoomuksen nousee, vaikka molemmat ovat samassa hallituksessa. Miksi näin tapahtuu, johtuu tietysti monista asioista, mutta yksi merkittävä seikka on kokoomuksen kaksinaamainen politiikka.

Kyse on siitä, että kun puheenjohtaja Orpo ja muut kokoomusministerit liputtavat jo sovitun maakuntauudistuksen puolesta saaden näin maakuntien porvarit edelleen kokoomusta kannattamaan, Jan Vapaavuoren ja muiden matonvetäjien poppoo puhuu aivan päinvastaista. Heille maakunnat ovat mörkö, jota pitää vastustaa.

Petteri Orpolle puheenjohtajataistossa selkeästi hävinnyt Vapaavuori lakeijoineen ei puolueensa sitoumuksia kunnioita, ja samalla hän saa vähän maksella kalavelkojaan voittajalleen. Kutsumalla kaikki yli 50 000 asukkaan kaupunkien johtajat sote-kapinakokoukseen Helsinkiin Vapaavuori yritti laajentaa aloittamansa matonvedon Orpon jalkojen alta myös maakuntiin.

Tulos jäänee vaisuksi, sillä vain pari kaupunginjohtajaa on asettunut varauksetta Vapaavuoren "maakunnat lyttyyn" - hankkeen taakse. Kaikki muut ovat kyllin fiksuja näkemään Vapaavuoren todelliset tarkoitusperät lyödä kiilaa kokoomuksen ja keskustan hallitusyhteistyölle ja hankkia sitä kautta kaupungeista kannatusta, kun kokoomuksen seuraavaa puheenjohtajaa taas parin vuoden päästä valitaan.

Siinä missä kokoomuksessa on sekä orpolaisia keskustayhteistyön kannattajia ja toisaalta sen vastustajia, keskustassa porvariyhteistyölle ei julkista vastustusta esiinny. Keskustassa ei ole myöskään Vapaavuoren kaltaisia oman pesän likaajia, vaan kaikki puhkuvat yhteen hiileen - joka tosin alkaa olla pian sammumaisillaan.

Keskustan selkeä, rehti, avoin ja koko maata ajatteleva politiikka herättää kyllä kunnioitusta, mutta gallup-menestyksen - ja sitä kautta vaalimenstyksenkin - näkökulmasta se ei ole taktisesti viisasta. Rehellisen maa perii, vääntyy vanha suomalainen viisaus.

Tämän lisäksi keskusta on aivan liikaa Juha Sipilän kasvojen varassa. Miehen uutuudenviehätys on jo kadonnut, joten nyt rinnalle pitäisi nostaa muitakin nimiä keskustan päivänpolitiikkaa terävöittämään. Ainakin Mauri Pekkariselle ja muille teräväkielisille keskustalaisille olisi nyt selkeää tilausta puolueen eturivissä. 

Niin kauan kuin kaksilla rattailla ajeleva kokoomus keräilee irtopisteitä sieltä täältä, täysin kokoomuslaista talouspolitiikkaa tekevän hallituksen ikävät päätökset jäävät yksin keskustan kontolle. Ja kun Vapaavuori kumppaneineen mainostaa myös maakuntauudistusta ikäväksi päätökseksi - Petteri Orpon asiaan puuttumatta - tilanne keskustan ja koko hallitusyhteistyön kannalta vain pahenee.   

]]>
4 http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243971-kokoomus-kaksilla-rattailla#comments hallitus Juha Sipilän keskusta Kokoomus Thu, 05 Oct 2017 15:49:15 +0000 Jari Rusanen http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243971-kokoomus-kaksilla-rattailla
Kokoomus on nykyään äärivasemmistoa. http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243891-kokoomus-on-nykyaan-aarivasemmistoa <p>Demokratian keinoin (eli ei kaduilla mellastamisen keinoin) toimiva äärivasemmisto pyrkii sosialisoimaan rahaa eturyhmilleen ja alemmille luokille, sekä pyrkii hiljentämään vastustajansa sensuurilla ja vankilatuomioiden pelolla. Samoin valtaa pyritään siirtämään harvoille valituille, jotta järjestelmä pysyy vasemmiston käsissä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kokoomus täyttää jokaisen kohdan. Kokoomus nykyään Himas, Guggenheim, hallintarekisteri yms. systeemiensä kautta pyrkii jeesaamaan omia bisneskavereitaan veronmaksajien kustannuksella. Kokoomus myös rahoittaa laittomasti maassa oleskelevien siirtolaisten elämisen verorahoista. Sitten Kokoomus perusti &quot;vihapuhe&quot;poliisit sensuroimaan kansalaisten mielipiteitä. Kokoomus myös siirtää jatkuvasti valtaa kansalta EU:n eliitille.</p><p>&nbsp;</p><p>Kokoomus tähtää kommunistiseen diktatuuriin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Demokratian keinoin (eli ei kaduilla mellastamisen keinoin) toimiva äärivasemmisto pyrkii sosialisoimaan rahaa eturyhmilleen ja alemmille luokille, sekä pyrkii hiljentämään vastustajansa sensuurilla ja vankilatuomioiden pelolla. Samoin valtaa pyritään siirtämään harvoille valituille, jotta järjestelmä pysyy vasemmiston käsissä.

 

Kokoomus täyttää jokaisen kohdan. Kokoomus nykyään Himas, Guggenheim, hallintarekisteri yms. systeemiensä kautta pyrkii jeesaamaan omia bisneskavereitaan veronmaksajien kustannuksella. Kokoomus myös rahoittaa laittomasti maassa oleskelevien siirtolaisten elämisen verorahoista. Sitten Kokoomus perusti "vihapuhe"poliisit sensuroimaan kansalaisten mielipiteitä. Kokoomus myös siirtää jatkuvasti valtaa kansalta EU:n eliitille.

 

Kokoomus tähtää kommunistiseen diktatuuriin.

]]>
0 http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243891-kokoomus-on-nykyaan-aarivasemmistoa#comments Kansallinen Kokoomus Kokoomus Wed, 04 Oct 2017 09:04:35 +0000 Tommi O. Pälve http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243891-kokoomus-on-nykyaan-aarivasemmistoa
Eduskunnan puhemies vaihtumassa mieheen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243510-eduskunnan-puhemies-vaihtumassa-mieheen <p>Kaikkien aikojen pitkäaikaisin kansanedustajamme Ilkka Kanerva (kok) on nousemassa eduskunnan puhemieheksi ensi vuoden puolella. Perussuomalaiset jättänyt Sinisten &quot;ottotyttö&quot; Maria Lohela saa tehdä tilaa eduskuntaryhmien kokoonpanossa tapahtuneiden muutosten vuoksi.</p><p>Vaikka ex-Perussuomalaiset saivat pitää ministerinpaikkansa, niin eduskunnan puhemiehen paikan suojaamiseen eivät rahkeet nähtävästi riittäneet. Neuvotteluiden kerrotaan olleen vaikeat, joten vallasta on yritetty tosissaan pitää kiinni. On ymmärrettävää, että noinkin merkittävä voimasuhteiden muutos ryhmien kokoonpanossa luo paineita myös tehtävien päivittämiselle.</p><p>Myös SDP on saamassa edustajan puheenjohtajistoon pitkälti samoin perustein kuin Lohela menettää paikkansa. Suurimman oppositiopuolueen jättäminen ulos puheenjohtajistosta herätti närää jo vaalien jälkeen, koska siinä katkaistiin yksi perinne. Perussuomalaisten hajoaminen aiheutti sen, että tässäkin asiassa aletaan taas&nbsp; elämään perinteen mukaisesti.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/is-eduskunnan-puhemies-vaihtuu-kanerva-syrjayttaa-lohelan/6595244#gs.YqRvELI">https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/is-eduskunnan-puhemies-vaihtuu-kanerva-syrjayttaa-lohelan/6595244#gs.YqRvELI</a></p> Kaikkien aikojen pitkäaikaisin kansanedustajamme Ilkka Kanerva (kok) on nousemassa eduskunnan puhemieheksi ensi vuoden puolella. Perussuomalaiset jättänyt Sinisten "ottotyttö" Maria Lohela saa tehdä tilaa eduskuntaryhmien kokoonpanossa tapahtuneiden muutosten vuoksi.

Vaikka ex-Perussuomalaiset saivat pitää ministerinpaikkansa, niin eduskunnan puhemiehen paikan suojaamiseen eivät rahkeet nähtävästi riittäneet. Neuvotteluiden kerrotaan olleen vaikeat, joten vallasta on yritetty tosissaan pitää kiinni. On ymmärrettävää, että noinkin merkittävä voimasuhteiden muutos ryhmien kokoonpanossa luo paineita myös tehtävien päivittämiselle.

Myös SDP on saamassa edustajan puheenjohtajistoon pitkälti samoin perustein kuin Lohela menettää paikkansa. Suurimman oppositiopuolueen jättäminen ulos puheenjohtajistosta herätti närää jo vaalien jälkeen, koska siinä katkaistiin yksi perinne. Perussuomalaisten hajoaminen aiheutti sen, että tässäkin asiassa aletaan taas  elämään perinteen mukaisesti.

 

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/is-eduskunnan-puhemies-vaihtuu-kanerva-syrjayttaa-lohelan/6595244#gs.YqRvELI

]]>
50 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243510-eduskunnan-puhemies-vaihtumassa-mieheen#comments Kotimaa Eduskunta Kokoomus Perussuomalaiset Siniset Wed, 27 Sep 2017 06:57:03 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243510-eduskunnan-puhemies-vaihtumassa-mieheen