Maahanmuutto http://impivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132322/all Thu, 16 Aug 2018 11:26:06 +0300 fi Japanin ja Kiinan väestökehitys antaa maailmalle toivoa http://paulikiuru1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259552-japanin-ja-kiinan-vaestokehitys-antaa-maailmalle-toivoa <p>Ihmiskunnan tulevaisuutta varjostaa monta uhkaa. Eri tekijät kytkeytyvät toisiinsa verkostomaisesti luoden vaikeasti hallittavia muutostrendejä. Syyt ja seuraukset sekoittuvat keskenään. Esimerkiksi vuosikymmenen alussa alkaneen arabikevään ja Syyrian sodan taustalta löytyvät väestönkasvun, ilmastonmuutoksen ja ruuan sekä veden saatavuusongelmat. Konfliktit ja näköalattomuus johtavat puolestaan muuttoliikkeisiin.</p><p>Globaalisti tarkastellen tilanne on pahenemassa. Maapallon väkiluku on yli 7,6 miljardia. Afrikassa asuu 1,3 miljardia henkilöä. YK:n pessimistisimmän arvion mukaan vuonna 2100 Afrikassa on 4,8 miljardia ihmistä. Lisäys mantereella on siten 3,5 miljardia, joka vastaa noin viittä Euroopan, reilua 600 Suomen tai vaihtoehtoisesti yli 15&nbsp;000 Tampereen väkilukua. Eurooppa on jo saanut vasta hieman esimakua tulevasta. Väestönkasvu ja ilmastonmuutos seurausilmiöineen voivat johtaa ongelmiin, jotka eivät ole enää hallittavissa.</p><p>Maailmassa on maita, jotka ovat tietoisesti tai osin tahtomattaan saaneet väestönkasvun hidastumaan tai jopa kääntymään laskuun. On hämmästyttävää, että nämä maat ja niiden saavutukset näyttäytyvät julkisessa keskustelussa säännönmukaisesti ongelmalähtöisesti. Vallalla on outo kaksoisstandardi. Toisaalta ilmastonmuutosta ja väestönkasvua kauhistellaan, mutta väestöltään pieneneviä maita ei haluta nähdä positiivisessa valossa.</p><p>Väestörakenteen nopeat muutokset ovat yhteiskunnille kieltämättä haastavia. Pullistumat tai painaumat väestöpyramidissa vaikuttavat esimerkiksi huoltosuhteeseen. On kuitenkin huomioitava, että jatkuva kasvu tuo mukanaan kumulatiivisen ongelman. Rajallisessa maailmassa väestönkasvu ei voi jatkua äärettömiin. Vähenemisestä aiheutuvat pulmat ovat sen sijaan väliaikaisia ja ainakin osin hallittavissa.</p><p>Esimerkiksi Kiinan ja Japanin tulevaa kehitystä kannattaa seurata tarkasti. Molemmat maat joutuvat ratkaisemaan alhaisen syntyvyyden ja vanhenevan väestön tuomat kysymykset tulevina vuosikymmeninä ennen uuden tasapainon saavuttamista.&nbsp;</p><p>YK:n korkeimman kasvuennusteen mukaan vuonna 2100 maailmassa on 11,2 miljardia ihmistä. Tuon ennusteen rinnalle olisi saatava YK:n ja maailman maiden yhteinen pitkän aikavälin tavoite, joka vähentäisi maailman väkiluvun takaisin 7,6 miljardiin ja mielellään allekin.</p><p><br />Pauli Kiuru<br />Kansanedustaja (kok.)</p> Ihmiskunnan tulevaisuutta varjostaa monta uhkaa. Eri tekijät kytkeytyvät toisiinsa verkostomaisesti luoden vaikeasti hallittavia muutostrendejä. Syyt ja seuraukset sekoittuvat keskenään. Esimerkiksi vuosikymmenen alussa alkaneen arabikevään ja Syyrian sodan taustalta löytyvät väestönkasvun, ilmastonmuutoksen ja ruuan sekä veden saatavuusongelmat. Konfliktit ja näköalattomuus johtavat puolestaan muuttoliikkeisiin.

Globaalisti tarkastellen tilanne on pahenemassa. Maapallon väkiluku on yli 7,6 miljardia. Afrikassa asuu 1,3 miljardia henkilöä. YK:n pessimistisimmän arvion mukaan vuonna 2100 Afrikassa on 4,8 miljardia ihmistä. Lisäys mantereella on siten 3,5 miljardia, joka vastaa noin viittä Euroopan, reilua 600 Suomen tai vaihtoehtoisesti yli 15 000 Tampereen väkilukua. Eurooppa on jo saanut vasta hieman esimakua tulevasta. Väestönkasvu ja ilmastonmuutos seurausilmiöineen voivat johtaa ongelmiin, jotka eivät ole enää hallittavissa.

Maailmassa on maita, jotka ovat tietoisesti tai osin tahtomattaan saaneet väestönkasvun hidastumaan tai jopa kääntymään laskuun. On hämmästyttävää, että nämä maat ja niiden saavutukset näyttäytyvät julkisessa keskustelussa säännönmukaisesti ongelmalähtöisesti. Vallalla on outo kaksoisstandardi. Toisaalta ilmastonmuutosta ja väestönkasvua kauhistellaan, mutta väestöltään pieneneviä maita ei haluta nähdä positiivisessa valossa.

Väestörakenteen nopeat muutokset ovat yhteiskunnille kieltämättä haastavia. Pullistumat tai painaumat väestöpyramidissa vaikuttavat esimerkiksi huoltosuhteeseen. On kuitenkin huomioitava, että jatkuva kasvu tuo mukanaan kumulatiivisen ongelman. Rajallisessa maailmassa väestönkasvu ei voi jatkua äärettömiin. Vähenemisestä aiheutuvat pulmat ovat sen sijaan väliaikaisia ja ainakin osin hallittavissa.

Esimerkiksi Kiinan ja Japanin tulevaa kehitystä kannattaa seurata tarkasti. Molemmat maat joutuvat ratkaisemaan alhaisen syntyvyyden ja vanhenevan väestön tuomat kysymykset tulevina vuosikymmeninä ennen uuden tasapainon saavuttamista. 

YK:n korkeimman kasvuennusteen mukaan vuonna 2100 maailmassa on 11,2 miljardia ihmistä. Tuon ennusteen rinnalle olisi saatava YK:n ja maailman maiden yhteinen pitkän aikavälin tavoite, joka vähentäisi maailman väkiluvun takaisin 7,6 miljardiin ja mielellään allekin.


Pauli Kiuru
Kansanedustaja (kok.)

]]>
4 http://paulikiuru1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259552-japanin-ja-kiinan-vaestokehitys-antaa-maailmalle-toivoa#comments Ulkomaat Ilmastonmuutos Kehitysapu Kestävä kehitys Maahanmuutto Väestönkasvu Thu, 16 Aug 2018 08:26:06 +0000 Pauli Kiuru http://paulikiuru1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259552-japanin-ja-kiinan-vaestokehitys-antaa-maailmalle-toivoa
UUDET UUDISRAIVAAJAT VAI PERÄKAMARIPOJAT http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259390-uudet-uudisraivaajat-vai-perakamaripojat <p><strong>UU</strong></p> <p><strong>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; UUDET UUDISRAIVAAJAT VAI PERÄKAMARIPOJAT?</strong>&nbsp;</p> <p><strong>Turvapaikkahakijoiden maahanmuutto ilmiönä&nbsp; puhuttaa ja herättää tunteita.</strong>&nbsp;Vihreät ovat viime syksynä esittäneet&nbsp;maahanmuuttajien asuttamista suomalaisten koteihin.&nbsp;<a class="Hyperlink SCXW67031330" href="https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/563410-vihreat-haluaa-turvapaikanhakijat-suomalaisten-koteihin-jarjestelma-on-rikki" rel="noreferrer" target="_blank">https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/563410-vihreat-haluaa-turvapaikanhakijat-suomalaisten-koteihin-jarjestelma-on-rikki</a>&nbsp;</p> <p>Onko se pakkoa vai vapaaehtoista&nbsp;sitä ei&nbsp;ole&nbsp;vielä päätetty. Vihreiden mielestä järjestelmä on niin rikki, että tarvitaan suomalaisten kotienkin apua. Jos 1 000 000 turvapaikanhakijaa tulee seuraavassa aallossa,&nbsp; ei asia&nbsp;varmaan jää&nbsp;epäselväksi.&nbsp;Pakkoahan se sitten on.&nbsp;Nyt jos koskaan tarvitaan konkreettista auttamista. Onkohan muualla Euroopassa jo käytössä&nbsp;tämän tyyppinen kotiuttamisen muoto?&nbsp;&nbsp;</p> <p>Miten maahantulijat kustantavat ylläpidon? 1 000 000 maahantulijaa olisi kestämätön tilanne Suomen taloudelle. Ovatko vihreät ajatelleetkin, että maahantulijat kustantavat asumisen esimerkiksi työllä?&nbsp;&nbsp;</p> <p><strong>Vihreitä, sosiaalidemokraatteja, kokoomusta ja keskustaa</strong>&nbsp;ei kiinnosta maahanmuuton kansataloudelle aiheutuneet ja jatkossa aiheutuvat julkisen sektorin tappiot. Näille puolueille on tärkeintä pitää ääntä maahanmuuttajien kotouttamisesta, ihmisoikeuksista, kansainvälisyydestä ja monikulttuurisuudesta. Arvomaailma on hätätilassa, kun se on täynnä ahneutta, vallanhalua ja moraalivajetta.&nbsp; 1 000&nbsp;000&nbsp;maahanmuuttajan jokapäiväisen elämän kustantaminen on Suomelle&nbsp;kestämätön. Oletko&nbsp;valmis tarjoamaan esimerkiksi tyhjillään olevan kiinteistön heidän käyttöönsä? Tai ottaisitko heidät kanssa-asujaksi?&nbsp;</p> <p>Ovatko nämä uudet uudisraivaajat ja peräkamaripojat valtaamassa kotimme?&nbsp;&nbsp;</p> <p>Suomessa on aina arvostettu työntekoa, raskastakin sellaista. Leipä&nbsp;tuli&nbsp;pöytään&nbsp;&nbsp;työtä&nbsp;tekemällä.&nbsp;Suomi on rakennettu uudisraivaajahengessä ennen sotia ja&nbsp;sotien jälkeen. Sotiemme aikaiset miehet ja naiset&nbsp;ja heidän lapsensa ovat olleet osallisina rakentamassa hyvinvointia&nbsp;yhteiskuntaamme.&nbsp; Suomi on rakennettu kaksin käsin&nbsp;ja raskaalla työllä. &nbsp;Apuna oli vain lapio ja kuokka. Miehet ja naiset&nbsp;raivasivat pellot &nbsp;viljelykelpoisiksi metsämaasta, suosta tai niitystä. Avuksi myöhemmin tuli hevos- ja traktoriaura. Miehet poistivat puuston avohakkuilla. Apuna vain kirves ja kanki. Kannot kaivettiin ylös erilaisin nostolaittein tai räjäyttämällä. Tärkeät ojat kaivettiin käsivoimin lapiolla. &nbsp;Suomalainen sisu ja uudisraivaajahenki kiteytyykin sanoihin suo, kuokka ja Jussi.&nbsp;&nbsp;</p> <p>Sopeuttamista lähestymme uudesta näkökulmasta.&nbsp;&nbsp;</p> <p>&nbsp;Kotouttamien on pitkä prosessi ja voi kestää maahanmuuttajan koko loppuelämän.&nbsp;Totuuden nimissä istuisivat he&nbsp;peräkamarissa&nbsp;&nbsp;ja&nbsp;&nbsp;näppäilevät päivät&nbsp;kallista puhelinta? Täydellä ylöspidolla? Näin ei tarvitse asian olla. Tarjottavana on hyvin maanläheistä&nbsp;työtä.&nbsp;Kyllä turvapaikanhakijankin kädessä pysyy lapio, vasara, kirves, saha ja vaikkapa Roundup ruisku. Suomessa peltoja ja pientareita riittää.&nbsp;</p> <p>Monessa taloudessa tarvitaan apua arkeen, erilaisia kodin hoito- ja huoltotehtäviin.&nbsp;On esimerkiksi&nbsp;maalaus-,&nbsp;puu-, puutarha ja rakennustöitä.&nbsp;Puhumattakaan ihmisten auttamisesta, on paljon ikäihmisiä vailla apua&nbsp;ja tukea. Moni yksinäinenkin hyötyisi avusta. Maahanmuuttajat ovat kokeneet masennusta ja vakaviakin mielenterveyshäiriöitä&nbsp; Työllä on positiivista ja terapeutista vaikutusta yksilölle.&nbsp;</p> <p><a class="Hyperlink SCXW67031330" href="https://thl.fi/fi/web/maahanmuuttajat-ja-monikulttuurisuus/maahanmuuttajien-terveys-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-mielenterveys" rel="noreferrer" target="_blank">https://thl.fi/fi/web/maahanmuuttajat-ja-monikulttuurisuus/maahanmuuttajien-terveys-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-mielenterveys</a>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Mitä mieltä olette? Sana on taas vapaa.&nbsp;</p> <p>Mervi Eskelinen&nbsp;</p> <p>Karin Karjalainen&nbsp;</p> <p>Pieksämäen&nbsp;PerusNaiset&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> UU

                        UUDET UUDISRAIVAAJAT VAI PERÄKAMARIPOJAT? 

Turvapaikkahakijoiden maahanmuutto ilmiönä  puhuttaa ja herättää tunteita. Vihreät ovat viime syksynä esittäneet maahanmuuttajien asuttamista suomalaisten koteihin. https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/563410-vihreat-haluaa-turvapaikanhakijat-suomalaisten-koteihin-jarjestelma-on-rikki 

Onko se pakkoa vai vapaaehtoista sitä ei ole vielä päätetty. Vihreiden mielestä järjestelmä on niin rikki, että tarvitaan suomalaisten kotienkin apua. Jos 1 000 000 turvapaikanhakijaa tulee seuraavassa aallossa,  ei asia varmaan jää epäselväksi. Pakkoahan se sitten on. Nyt jos koskaan tarvitaan konkreettista auttamista. Onkohan muualla Euroopassa jo käytössä tämän tyyppinen kotiuttamisen muoto?  

Miten maahantulijat kustantavat ylläpidon? 1 000 000 maahantulijaa olisi kestämätön tilanne Suomen taloudelle. Ovatko vihreät ajatelleetkin, että maahantulijat kustantavat asumisen esimerkiksi työllä?  

Vihreitä, sosiaalidemokraatteja, kokoomusta ja keskustaa ei kiinnosta maahanmuuton kansataloudelle aiheutuneet ja jatkossa aiheutuvat julkisen sektorin tappiot. Näille puolueille on tärkeintä pitää ääntä maahanmuuttajien kotouttamisesta, ihmisoikeuksista, kansainvälisyydestä ja monikulttuurisuudesta. Arvomaailma on hätätilassa, kun se on täynnä ahneutta, vallanhalua ja moraalivajetta.  1 000 000 maahanmuuttajan jokapäiväisen elämän kustantaminen on Suomelle kestämätön. Oletko valmis tarjoamaan esimerkiksi tyhjillään olevan kiinteistön heidän käyttöönsä? Tai ottaisitko heidät kanssa-asujaksi? 

Ovatko nämä uudet uudisraivaajat ja peräkamaripojat valtaamassa kotimme?  

Suomessa on aina arvostettu työntekoa, raskastakin sellaista. Leipä tuli pöytään  työtä tekemällä. Suomi on rakennettu uudisraivaajahengessä ennen sotia ja sotien jälkeen. Sotiemme aikaiset miehet ja naiset ja heidän lapsensa ovat olleet osallisina rakentamassa hyvinvointia yhteiskuntaamme.  Suomi on rakennettu kaksin käsin ja raskaalla työllä.  Apuna oli vain lapio ja kuokka. Miehet ja naiset raivasivat pellot  viljelykelpoisiksi metsämaasta, suosta tai niitystä. Avuksi myöhemmin tuli hevos- ja traktoriaura. Miehet poistivat puuston avohakkuilla. Apuna vain kirves ja kanki. Kannot kaivettiin ylös erilaisin nostolaittein tai räjäyttämällä. Tärkeät ojat kaivettiin käsivoimin lapiolla.  Suomalainen sisu ja uudisraivaajahenki kiteytyykin sanoihin suo, kuokka ja Jussi.  

Sopeuttamista lähestymme uudesta näkökulmasta.  

 Kotouttamien on pitkä prosessi ja voi kestää maahanmuuttajan koko loppuelämän. Totuuden nimissä istuisivat he peräkamarissa  ja  näppäilevät päivät kallista puhelinta? Täydellä ylöspidolla? Näin ei tarvitse asian olla. Tarjottavana on hyvin maanläheistä työtä. Kyllä turvapaikanhakijankin kädessä pysyy lapio, vasara, kirves, saha ja vaikkapa Roundup ruisku. Suomessa peltoja ja pientareita riittää. 

Monessa taloudessa tarvitaan apua arkeen, erilaisia kodin hoito- ja huoltotehtäviin. On esimerkiksi maalaus-, puu-, puutarha ja rakennustöitä. Puhumattakaan ihmisten auttamisesta, on paljon ikäihmisiä vailla apua ja tukea. Moni yksinäinenkin hyötyisi avusta. Maahanmuuttajat ovat kokeneet masennusta ja vakaviakin mielenterveyshäiriöitä  Työllä on positiivista ja terapeutista vaikutusta yksilölle. 

https://thl.fi/fi/web/maahanmuuttajat-ja-monikulttuurisuus/maahanmuuttajien-terveys-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-mielenterveys 

 

Mitä mieltä olette? Sana on taas vapaa. 

Mervi Eskelinen 

Karin Karjalainen 

Pieksämäen PerusNaiset 

 

]]>
2 http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259390-uudet-uudisraivaajat-vai-perakamaripojat#comments Maahanmuutto Talous Työ Yhteiskunta Sun, 12 Aug 2018 13:45:47 +0000 Karin Karjalainen http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259390-uudet-uudisraivaajat-vai-perakamaripojat
Ruotsin vaaleissa muhii yllätys http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259352-ruotsin-vaaleissa-muhii-yllatys <p>&nbsp;</p><p>Ruotsissa pidetään valtiopäivävaalit 9.9.2018 eli&nbsp; neljän viikon kuluttua. Gallupit lupaavat <strong>Jimmy Åkessonin</strong> johtamalle Sverigedemokraateille&nbsp; ( SD ) veret seisauttavaa voittoa ja pääpuolueille tappioita. Vihreät heiluvat 4 %:n äänikynnyksen molemmin puolin. Demarit johtavat niukasti&nbsp; vaaliennusteissa ennen SD:tä, joka on tuplaamassa edellisten vaalien 12.9 %:n kannatuksensa. SD:n kannatus on ollut nousussa ja gallupjohdossa olevien sosiaalidemokraattien ohituskaan ei ole mahdotonta vaaleihin mennessä.</p><p>Muut puolueet ovat systemaattisesti torjuneet yhteistyön SD:n kanssa. Toimivat ikäänkuin SD :tä ei olisi olemassakaan. Yrittävät samaa menettelyä kuin Tanskassa DFP ( Danske folkeparti ):tä kohtaan.&nbsp; Entinen Tanskan demaripääministeri <strong>Poul Nyrup Rasmussen</strong> jopa intoutui toteamaan silloiselle DFP:n puheenjohtajalle <strong>Pia Kaerskårdille</strong>, että DFP:stä ei tule koskaan hovikelpoisia. Toisin kävi DFP on ollut yksi keskeisiä voimatekijöitä Tanskan hallituspolitiikassa viimeiset 10 vuotta. Tosin oppositiosta käsin tukemalla kulloistakin hallitusta&nbsp; ja siten vaikuttamassa sen ohjelmaan ja toteutukseen. Vähemmistöhallitusten luvatussa maassa &nbsp; se on ollut mahdollista.</p><p>Toistuuko sama ilmiö Ruotsissa? Samalla kun Ruotsin muut puolueet torjuvat yhteistyön SD:n kanssa, ne ottavat kilvan SD:n ajamia asioita omiin vaaliohjelmiinsa kuten kriittisyys maahanmuuttoon, poliisien määrän lisääminen jne.</p><p>Maahanmuutosta on tullut vaalien tärkein teema mielipidemittausten mukaan: ( 23 % kannattaa ), toiseksi tärkein( 16 % kannattaa ) on ympäristöpolitiikka, johon Ruotsia vaivanneet laajat tulipalot ja&nbsp; ennätyslämmin kesä ovat epäilemättä vaikuttaneet.&nbsp;</p><p>Ruotsi on kokemassa ehkä suurimman muutoksen ihmisten äänestyskäyttäytymisessä pitkiin aikoihin. Eurooppalainen oikeistopopulistinen virtaus näyttää saavuttaneen myös Ruotsissa yli 20 %:n kannatustason, johon&nbsp; muualla Euroopassa on tultu.</p><p>Menossa oleva trendi vahvistaa käsitystä, että ihmiset ovat kyllästyneet ns. vanhoihin puolueisiin ja haluavat muutosta. Vanha&nbsp; raamatun sanonta, että uutta viiniä ei pidä kaataa vanhoihin leileihin näyttää pitävän paikkansa myös politiikassa.</p><p>Olisiko aika, että poliittiset puolueet reivaisivat ohjelmiansa muuttunutta väestörakennetta vastaavaksi?</p><p>Miltä Ruotsin kansankodin parlamentti näyttää 4 viikonkuluttua? Se jää nähtäväksi. Myös Ruotsi elää muutosten myllerryksessä.</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Ruotsissa pidetään valtiopäivävaalit 9.9.2018 eli  neljän viikon kuluttua. Gallupit lupaavat Jimmy Åkessonin johtamalle Sverigedemokraateille  ( SD ) veret seisauttavaa voittoa ja pääpuolueille tappioita. Vihreät heiluvat 4 %:n äänikynnyksen molemmin puolin. Demarit johtavat niukasti  vaaliennusteissa ennen SD:tä, joka on tuplaamassa edellisten vaalien 12.9 %:n kannatuksensa. SD:n kannatus on ollut nousussa ja gallupjohdossa olevien sosiaalidemokraattien ohituskaan ei ole mahdotonta vaaleihin mennessä.

Muut puolueet ovat systemaattisesti torjuneet yhteistyön SD:n kanssa. Toimivat ikäänkuin SD :tä ei olisi olemassakaan. Yrittävät samaa menettelyä kuin Tanskassa DFP ( Danske folkeparti ):tä kohtaan.  Entinen Tanskan demaripääministeri Poul Nyrup Rasmussen jopa intoutui toteamaan silloiselle DFP:n puheenjohtajalle Pia Kaerskårdille, että DFP:stä ei tule koskaan hovikelpoisia. Toisin kävi DFP on ollut yksi keskeisiä voimatekijöitä Tanskan hallituspolitiikassa viimeiset 10 vuotta. Tosin oppositiosta käsin tukemalla kulloistakin hallitusta  ja siten vaikuttamassa sen ohjelmaan ja toteutukseen. Vähemmistöhallitusten luvatussa maassa   se on ollut mahdollista.

Toistuuko sama ilmiö Ruotsissa? Samalla kun Ruotsin muut puolueet torjuvat yhteistyön SD:n kanssa, ne ottavat kilvan SD:n ajamia asioita omiin vaaliohjelmiinsa kuten kriittisyys maahanmuuttoon, poliisien määrän lisääminen jne.

Maahanmuutosta on tullut vaalien tärkein teema mielipidemittausten mukaan: ( 23 % kannattaa ), toiseksi tärkein( 16 % kannattaa ) on ympäristöpolitiikka, johon Ruotsia vaivanneet laajat tulipalot ja  ennätyslämmin kesä ovat epäilemättä vaikuttaneet. 

Ruotsi on kokemassa ehkä suurimman muutoksen ihmisten äänestyskäyttäytymisessä pitkiin aikoihin. Eurooppalainen oikeistopopulistinen virtaus näyttää saavuttaneen myös Ruotsissa yli 20 %:n kannatustason, johon  muualla Euroopassa on tultu.

Menossa oleva trendi vahvistaa käsitystä, että ihmiset ovat kyllästyneet ns. vanhoihin puolueisiin ja haluavat muutosta. Vanha  raamatun sanonta, että uutta viiniä ei pidä kaataa vanhoihin leileihin näyttää pitävän paikkansa myös politiikassa.

Olisiko aika, että poliittiset puolueet reivaisivat ohjelmiansa muuttunutta väestörakennetta vastaavaksi?

Miltä Ruotsin kansankodin parlamentti näyttää 4 viikonkuluttua? Se jää nähtäväksi. Myös Ruotsi elää muutosten myllerryksessä.

                          

]]>
122 http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259352-ruotsin-vaaleissa-muhii-yllatys#comments Maahanmuutto Ruotsidemokraatit Syrjintä Valtapuolueet Sat, 11 Aug 2018 16:43:23 +0000 Martti Issakainen http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259352-ruotsin-vaaleissa-muhii-yllatys
Karl Marx ei olisi punavihreä, jos eläisi tänään http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259317-karl-marx-ei-olisi-punavihrea-jos-elaisi-tanaan <p>Ihmiset rakastavat symboleita. Koko kulttuurimme perustuu niille. Tämä blogi on mahdollinen vain ja ainoastaan siksi, että meillä on olemassa joukko merkkejä, joilla on yhteisesti sovitut merkitykset.</p> <p>Näin ainakin teoriassa. Kielellinen vuorovaikutus epäonnistuu usein. Sanottiin toista kuin tarkoitettiin tai tulkittiin enemmän kuin oli aihetta.</p> <p>Merkkien merkityksistä on jatkuvaa kiistaa. Jopa siinä määrin, että se haittaa yhteisten asioidemme hoitoa, jota politiikaksikin kutsutaan.</p> <p>Otetaan esimerkkinä vaikka miesten ja naisten vessat. Joidenkin mielestä ne ovat binäärisen sukupuolijärjestelmän symboli, joka pönkittää vanhentuneita sukupuolirooleja. Tilalle pitäisi saada sukupuolineutraalit kyltit. Se ei taas toisille käy, koska sukupuolineutraali kyltti symboloi perinteet kuluttamiseen vaihtanutta arvoliberalismia, jossa individualismi tallaa yhteisöllisyyden alleen.</p> <p>Mummoni eli vielä aikaa, jona vasenkätiset pakotettiin koulussa kirjoittamaan oikealla kädellä. Käsi sidottiin selän taakse ja vasemmalla kädellä töhertelystä sai karttakepistä sormille. Mitä tapahtuu sivistykselle, jos ihmiset alkavat kirjoittaa millä kädellä huvittaa? Jos ihminen niskuroi jo tällaisessa asiassa, miten hänestä voi koskaan tulla vastuullinen kansalainen ja osa yhteiskuntaa?</p> <p>Näin asiaa on ehkä aikanaan perusteltu. En tiedä. Mutta sen tiedän, että ihmisillä on taipumus nähdä vessankylttien, sängyn petaamisen ja oikeakätisyyden tapaisissa asioissa enemmän painoarvoa kuin niillä todellisuudessa on. Ihminen on tunne-eläin, joka liittää mitä erikoisimpiin asioihin suuria merkityksiä - ja toisaalta pystyy sivuuttamaan keskeiset asiat epäolennaisina.</p> <p>Jakaantunut yhteiskunnallinen ilmapiiri länsimaissa johtuu pitkälti tästä. Donald Trumpin kannattajat eivät kiistä ilmastonmuutosta siksi, että heillä olisi esittää hyviä todisteita sen puolesta, ettei hiilidioksidipäästöillä ole yhteyttä lämpenemiseen. He vastustavat sitä siksi, että huoli ilmastonmuutoksesta on symboli kulttuurieliitille, joka halveksuu pikkupaikkakuntien ja lähiöiden kouluttamatonta ja pienipalkkaista työväestöä.</p> <p>Donald Trumpia ei äänestetty sen takia, että näillä ihmisillä olisi keinoja arvioida hänen politiikkansa järkevyyttä. Donald Trumpia kannatetaan, koska Donald Trump on vastarinnan symboli. Emme ole niin avuttomia kuin luulette! Joko alkaa kiinnostamaan, mitä meille kuuluu, vai haluatteko lisää todisteita siitä, ettemme ole voimattomia?</p> <p>Yhdessä asiassa Trumpin äänestäjät ovat oikeassa. He eivät kuulu perheeseen. Liberaalien, suvaitsevaisten ja yliopistokoulutettujen trenditietoisten suunnannäyttäjien mielestä oman maan heikommin pärjäävä kansanosa on samalla viivalla muukalaisen kanssa: työvoimareserviä globaaleilla työmarkkinoilla. Rajat auki ja palkat alas, se on antirasistista mahdollisuuksien tasa-arvoa kaikille!</p> <p>Ennen vanhaan porvarilla oli silinterihattu ja kävelykeppi. Nykyään porvari juhlii tukholmalaisella yökerholla ilman paitaa; kävelykepin tilalla on Pride-lippu.</p> <p>Sillä ei ole väliä, onko tämä totta. Väliä on sillä, että ilmastonmuutos, sateenkaarilippu ja kasvissyönti ovat symboleita hyvinvoivalle ja onnelliselle pärjääjien joukolle, johon kaikilla ei ole mahdollisuutta kuulua.</p> <p>Vaikka Trump on rikas, hän ei ole <em>niitä</em> rikkaita. <em>Niillä </em>tarkoitan korkeasti koulutettua ylempää keskiluokkaa, joka ei tyydy onnellisuuteen ja taloudelliseen yltäkylläisyyteen, vaan haluaa osoittaa köyhät alempiarvoisiksi vielä yhdessä asiassa: moraalin alueella. Paremmuus tuodaan esiin eettisinä ja tiedostavina kulutusvalintoina, joiden tekemiseen vähemmän ansaitsevilla ei ole mahdollisuutta, riittävää tietopohjaa tai voimavaroja. Kerskakulutus ei ole häpeäksi, jos se on eettistä.</p> <p>Kun tyylikäs, sosiaalisesti taitava ja liberaali kolmekymppinen uraohjus puhuu aamu-tv:ssä siitä, miten sähköautoihin siirtyminen on ilmastonmuutoksen takia välttämätöntä, joku toinen hakee roskiksesta ruokaa lapsilleen. Sähköauto on erinomainen esimerkki eettisyydestä, johon kaikilla ei ole varaa.</p> <p>Vihervasemmistoa vihataan, koska vihervasemmistolle ei riitä hyvä terveys, arvostettu asema ja taloudellinen hyvinvointi. He haluavat myös köyhien taivaspaikat.</p> <p>Helvetti on varattu ilmaston lämmittäjille. Se on rangaistus siitä, että on koko elinikänsä pukeutunut väärin, ajatellut väärin, ostanut väärin, puhunut väärin ja äänestänyt väärin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmiset rakastavat symboleita. Koko kulttuurimme perustuu niille. Tämä blogi on mahdollinen vain ja ainoastaan siksi, että meillä on olemassa joukko merkkejä, joilla on yhteisesti sovitut merkitykset.

Näin ainakin teoriassa. Kielellinen vuorovaikutus epäonnistuu usein. Sanottiin toista kuin tarkoitettiin tai tulkittiin enemmän kuin oli aihetta.

Merkkien merkityksistä on jatkuvaa kiistaa. Jopa siinä määrin, että se haittaa yhteisten asioidemme hoitoa, jota politiikaksikin kutsutaan.

Otetaan esimerkkinä vaikka miesten ja naisten vessat. Joidenkin mielestä ne ovat binäärisen sukupuolijärjestelmän symboli, joka pönkittää vanhentuneita sukupuolirooleja. Tilalle pitäisi saada sukupuolineutraalit kyltit. Se ei taas toisille käy, koska sukupuolineutraali kyltti symboloi perinteet kuluttamiseen vaihtanutta arvoliberalismia, jossa individualismi tallaa yhteisöllisyyden alleen.

Mummoni eli vielä aikaa, jona vasenkätiset pakotettiin koulussa kirjoittamaan oikealla kädellä. Käsi sidottiin selän taakse ja vasemmalla kädellä töhertelystä sai karttakepistä sormille. Mitä tapahtuu sivistykselle, jos ihmiset alkavat kirjoittaa millä kädellä huvittaa? Jos ihminen niskuroi jo tällaisessa asiassa, miten hänestä voi koskaan tulla vastuullinen kansalainen ja osa yhteiskuntaa?

Näin asiaa on ehkä aikanaan perusteltu. En tiedä. Mutta sen tiedän, että ihmisillä on taipumus nähdä vessankylttien, sängyn petaamisen ja oikeakätisyyden tapaisissa asioissa enemmän painoarvoa kuin niillä todellisuudessa on. Ihminen on tunne-eläin, joka liittää mitä erikoisimpiin asioihin suuria merkityksiä - ja toisaalta pystyy sivuuttamaan keskeiset asiat epäolennaisina.

Jakaantunut yhteiskunnallinen ilmapiiri länsimaissa johtuu pitkälti tästä. Donald Trumpin kannattajat eivät kiistä ilmastonmuutosta siksi, että heillä olisi esittää hyviä todisteita sen puolesta, ettei hiilidioksidipäästöillä ole yhteyttä lämpenemiseen. He vastustavat sitä siksi, että huoli ilmastonmuutoksesta on symboli kulttuurieliitille, joka halveksuu pikkupaikkakuntien ja lähiöiden kouluttamatonta ja pienipalkkaista työväestöä.

Donald Trumpia ei äänestetty sen takia, että näillä ihmisillä olisi keinoja arvioida hänen politiikkansa järkevyyttä. Donald Trumpia kannatetaan, koska Donald Trump on vastarinnan symboli. Emme ole niin avuttomia kuin luulette! Joko alkaa kiinnostamaan, mitä meille kuuluu, vai haluatteko lisää todisteita siitä, ettemme ole voimattomia?

Yhdessä asiassa Trumpin äänestäjät ovat oikeassa. He eivät kuulu perheeseen. Liberaalien, suvaitsevaisten ja yliopistokoulutettujen trenditietoisten suunnannäyttäjien mielestä oman maan heikommin pärjäävä kansanosa on samalla viivalla muukalaisen kanssa: työvoimareserviä globaaleilla työmarkkinoilla. Rajat auki ja palkat alas, se on antirasistista mahdollisuuksien tasa-arvoa kaikille!

Ennen vanhaan porvarilla oli silinterihattu ja kävelykeppi. Nykyään porvari juhlii tukholmalaisella yökerholla ilman paitaa; kävelykepin tilalla on Pride-lippu.

Sillä ei ole väliä, onko tämä totta. Väliä on sillä, että ilmastonmuutos, sateenkaarilippu ja kasvissyönti ovat symboleita hyvinvoivalle ja onnelliselle pärjääjien joukolle, johon kaikilla ei ole mahdollisuutta kuulua.

Vaikka Trump on rikas, hän ei ole niitä rikkaita. Niillä tarkoitan korkeasti koulutettua ylempää keskiluokkaa, joka ei tyydy onnellisuuteen ja taloudelliseen yltäkylläisyyteen, vaan haluaa osoittaa köyhät alempiarvoisiksi vielä yhdessä asiassa: moraalin alueella. Paremmuus tuodaan esiin eettisinä ja tiedostavina kulutusvalintoina, joiden tekemiseen vähemmän ansaitsevilla ei ole mahdollisuutta, riittävää tietopohjaa tai voimavaroja. Kerskakulutus ei ole häpeäksi, jos se on eettistä.

Kun tyylikäs, sosiaalisesti taitava ja liberaali kolmekymppinen uraohjus puhuu aamu-tv:ssä siitä, miten sähköautoihin siirtyminen on ilmastonmuutoksen takia välttämätöntä, joku toinen hakee roskiksesta ruokaa lapsilleen. Sähköauto on erinomainen esimerkki eettisyydestä, johon kaikilla ei ole varaa.

Vihervasemmistoa vihataan, koska vihervasemmistolle ei riitä hyvä terveys, arvostettu asema ja taloudellinen hyvinvointi. He haluavat myös köyhien taivaspaikat.

Helvetti on varattu ilmaston lämmittäjille. Se on rangaistus siitä, että on koko elinikänsä pukeutunut väärin, ajatellut väärin, ostanut väärin, puhunut väärin ja äänestänyt väärin.

 

 

 

 

]]>
8 http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259317-karl-marx-ei-olisi-punavihrea-jos-elaisi-tanaan#comments Kansallismielinen populismi Maahanmuutto Punavihreät Vihervasemmisto Fri, 10 Aug 2018 20:08:48 +0000 Milko Aikio http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259317-karl-marx-ei-olisi-punavihrea-jos-elaisi-tanaan
Suomeen tulossa jopa 100 000 turvapaikanhakijaa! http://kaijuhanihaavisto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259250-suomeen-tulossa-jopa-100-000-turvapaikanhakijaa <p>Sotaa, vainoa ja luonnonkatastrofeja pakenee tällä hetkellä yli 62 miljoonaa ihmistä. Sisäministeriön ja julkisuudessa olleiden arvioiden mukaan Suomeen on tulossa jopa 100 000 turvapaikanhakijaa.</p><p>Suomi on ollut oikeudenmukainen ja tervetullut maa ulkomaalaisille ja on sitä edelleen työnperässä tai avioliiton kautta tuleville.</p><p>Suomi on ollut myös erittäin antelias turvapaikanhakijoille ja usein myös sellaisille hakijoille, joilla ei ole perusteita saada turvapaikkaa.&nbsp;</p><p>Anteliaisuutemme, hyväntahtoisuutemme ja myötämielisyytemme ovat aiheuttaneet Suomessa ja miksei muuallakin Euroopassa hyväksikäytön aallon. Siedämmekö kuinka kauan tätä hyväntahtoisuutemme väärinkäyttöä?</p><p><strong>Suomalainen rakkaus ja hoivavietti</strong></p><p>Suomi on anteliaisin maa turvapaikanhakijoille. Maksamme eniten rahaa Suomessa turvapaikanhakijoille, verrattuna muualle Eurooppaan. Maksamme jopa niin paljon, että jätämme suomalaiset vanhukset, vähäosaiset ja yksinhuoltajalapsiperheet vähemmälle. Otamme avosylin vastaan hakijoita ja majoitamme heidät. Ruokimme, annamme rahaa ja samalla ylenkatsomme oman maan kansalaista,joka on tehnyt pitkän päivätyön ja monesti kärsii nyt joko taloudellisesti tai on muuten pienellä kansaneläkkeellä toimeentuleva. Tosiasia ja fakta on se, että Turvapaikanhakijan ns. lautasmalli on runsaampi ja terveellisempi kuin kunnallisen vanhainkodin vanhusasukkaalla.</p><p>Olen aina ihmetellyt ja kummastellut sellaisia suomalaisia ihmisiä, jotka tekevät kaikkensa auttaakseen turvapaikanhakijoita ja jotka monesti myöhemmin osoittautuvat sellaisiksi jotka saavat kielteisen päätöksen ja vaikka saisivat positiivisen päätöksen, ihmettelen siitäkin huolimatta sitä ylenpalttista rakkautta, palvontaa ja hoivaa heitä kohtaan. Eivätkö he voisi osoittaa suomalaista vanhusta kohtaan samanlaista energiaa ja hoivaviettiä.</p><p>Vuonna 2015 esimerkkiinä, Raaseporin vastaanottokeskukseen ryntäsi suomalaisia naisia bussilasteittain tekemään ruokaa, viemään vaatteita ja hoivaamaan &quot;kurjistuneita&quot; ja &quot;nälkiintyneitä&quot; turvapaikanhakijoita. Vastassa oli kuitenkin hyvin pukeutuneita, hyvin syöneitä nuoria miehiä. Tämä vain osoittaa sen, minkälainen ajatusmaailma on sellaisilla suomalaisilla henkilöillä, jotka ovat valmiita tekemään kaikkensa ja uskomaan kaikkia tarinoita vainosta ja muusta hölynpölystä.&nbsp;</p><p>Toki tositarinoitakin on, mutta eiköhän se ole Suomen viranomaisten selvitettävä ne asiat. Tosin huonolla menestyksellä, sillä suomalainen viranomainen uskoo pääsääntöisesti samaan hölynpölyyn. Ikä on yksi mikä on aivan älytöntä, miten viilataan linssiin. Miehellä kasvaa parta ja hieman uurteita kasvoissa. On &quot;16 vuotias&quot;, vaikka osoittautuu myöhemmin 30 vuotiaaksi. Silti laitetaan lasten sekaan kouluun.</p><p>Paljon on matkan varrella tapahtunut. Siitäkin huolimatta kuljetaan laput silmillä ja ollaan valmiita vaikka mihin. on jotain aivan käsittämätöntä mitä Suomessa on tapahtunut ja tapahtuu edelleen ja jatkossakin, ellei aisialle tehdä jotain.</p><p><strong>Päättäjiin tarvitaan järkiperäistä päätöksentekoa, vailla tunteiden ottamista mukaan. Tuntuu siltä, että päätöksiä tehdään enemmän tunteisiin ja myötätuntoon perustuen, kuin järkiperäisiin syihin.</strong></p><p>Esimerkkinä vertailusta, jota usein kuulee puhuttavan, että eihän turvapaikanhakijaa ja vanhusta voi laittaa vertailuun. Minusta voi. Siitä näkee suoraan minkälaisista eroista puhutaan.&nbsp;</p><p><strong>Mitä jos Suomi</strong></p><p>Jos Suomi huolehtisi omista vanhuksistaan, vähäosaisista yhtä intensiivisesti rakkaudella kuin turvapaikanhakijoista, meillä ei olisi mitää hätää. Vanhuksemme eläisivät onnellista vanhuuttaan vailla nälkää ja kurjuutta.</p><p>- Jos Suomi panostaisi yhtäpaljon Suomen syrjäytyneisiin nuoriin kuin turvapaikanhakijoihin, meillä olisi vähemmän nuorten päihteiden käyttöä, syrjäytyneisyyttä, mielenterveysongelmia. Moni nuori pelastuisi.</p><p>- Jos Suomi panostaisi yhtäpaljon omien kansalaistensa hyvinvointiin, meillä ei olisi niinpaljon itsemurhia, yksinäisyyttä, mielenterveysongelmia.</p><p>- Jos Suomi panostaisi yhtä paljon omiin kansalaisiinsa kuin turvapaikanhakijoihin, meillä olisi Suomessa paljon paremmin asiat. Kenenkään ei tarvitsisi kärsiä hätää.</p><p>No auttaahan pitää muitakin, mutta järkevintä vain YK:n kiintiön mukaisesti ja lähettämällä apua kriisialueille sinne missä apua tarvitaan, ettei kenekään tarvitsisi lähteä läpsyttelemään halki Euroopan taloudellisen hyvän perässä.&nbsp;</p><p>Suomea uhkaa noin 100 000 turvapaikanhakijoiden aalto. Voi tulla jopa enemmän! Suomessä olevia turvallisuusuhkia ovat tällä hetkellä kohonnut terrosimsiuhka, rikollisuus ( HIT &amp; RUN) Huumetuonti, avoinna olevan rajan vuoksi. Bioturvallisuus uhka, joka voidaan toteuttaa myös terroristisessa tarkoituksessa tuoda Suomeen jotain sellaista ainetta jolla voidaan saastuttaa elintarvikkeitamme ja juomavettämme.</p><p>Suomeen voidaan tuoda räjähteitä, joilla voidaan räjäyttää vaikka Metro. Supo tuskin pystyy estämään, jos joku lompsii tuolta avoinna olevan rajankautta reppu täynnä räjähteitä.</p><p><strong>Mitä tekee Suomen hallitus?</strong></p><p>Nyt jos koskaan, meidän pitää palauttaa rajavalvonta Schengensopimusta edeltävään tilaan. Suomen on ehdottomasti otettava käyttöön poikkeustila.</p><p>Rajavalvonnan tarkoituksena on arvioida maahantulijan maahantulon tarkoitus. Ensiksi Poliisin ja Tullin kanssa yhteistyössä selvittää onko maahantulijalla aiempiaa laitonta toimintaa muissa EU- maissa. Onko mahdollisesti salakuljettamassa maahan jotain kiellettyä. Onko yhteyksiä rikollisjärjestöihin, huumekauppaan jne. Tämä alkututkinta suoritetaan turvapaikanhakijalle ja tietenkin pistokokein muillekin, kuten muissakin maissa tehdään.</p><p>Seuraavaksi turvapaikanhakija siirretään rajavalvontaviranomaisille, jossa tutkitaan yhteistyössä Poliisin kanssa mahdolliset yhteydet terroristijärjestöihin. Lisäksi henkilölle tehdään terveydellisen tilan tutkinta ja BIO turvallisuus selvitys: HIV, AIDS, Kolera, Malaria, Lintuinfluenssa jne. Onko mukana sellaisia elintarvikkeita, joista voisi aiheutua uhkaa tai kantaako henkilö mukanaan sellaisia eliöitä ja ötököitä, jotka luontoon joutuessaan voisivat lisääntyä ja aiheuttaa uhkaa Suomen luonnolle ja ihmisille.</p><p>Kaikenkaikkiaan turvapaikanhakijalle tehdään perusteellinen turvallisuusanalyysi ja onko huolta siitä, että henkilö voisi aiheuttaa Suomessa -suomalaisille turvallisuusuhkaa.</p><p>Mikäli käy ilmi, että henkilö on jo rekisteröitynyt jossain toisessa EU-maassa, voidaan hänet välittömästi käännyttää ja palauttaa takaisin siihen maahan mihin ensimmäinen rekisteröinti on tapahtunut.</p><p>Mikäli henkilö läpäisee turvallisuusanalyysin ja hänellä on asianmukaiset asiakirjat henkilöllisyydestään mukana, on hänellä oikeus siirtyä odottamaan turvapaikkakäsittelyä. Tämä ainoastaan siinä tapauksessa, mikäli henkilön henki on todella vaarassa. Näidenkin kohdalla vaaramonenttia pitää tarkastella erittäin kriittisesti koska välttämättä vaaraa ei ole, joten henkilö olisi todistettava kuolemanvaara todeksi.</p><p>Suurin osa turvapaikkaa hakevista osoittautuu sellaisiksi henkilöiksi, jotka eivät ole oikeutettuja tai heillä ei ole edellytyksiä turvapaikkaan. Syyt ovat yksinkertaisia. Henkilö saapuu turvalliseksi luokitellusta maasta ja on todennäköisesti liikkeellä ainoastaan taloudellisen hyväksikäytön perusteella. Siksi Suomen pitää lisätä resursseja pikapalautuksiin, tällaisten turvapaikkaturistien ja hyväksikäyttäjien käännyttämiseksi jo rajalla.</p><p>Jokaisesta turvapaikanhakijasta tehdään turvallisuusanalyysi. Onko henkilöllä ylipäätään oikeutta vaatia turvapaikkaa ja sen mukaan, onko oikeutettu tekemään hakemusta. Mikäli todetaan, että henkilöllä ei ole oikeutta tai perusteita hakea turvapaikkaa, voidaan hakemus evätä samantien, jolloin henkilö voidaan poistaa maasta samantien.</p><p>Paperittomien osalta, käännyttäminen voitaisiin suorittaa heti, koska on selvää, että paperit on hukattu tarkoituksella ja näin ollen henkilö on todennäköisesti väärentänyt identiteettinsä. Tällä perusteella voidaan olettaa, että henkilöllä on taustalla jotain rikollisuutta, terroristitaustaa tai on muuten epäkelpo henkilö, joka aikoo aiheuttaa Suomelle ja sen kansalaisille ongelmia.</p><p>Suomessa on juuri nyt vakava turvallisuusuhka laittomien siirtolaisten liikkuessa täysin vapaasti maassamme.</p><p><strong>Bioturvallisuus uhka</strong></p><p>Vuonna 2015 kymmenien tuhansien turvapaikanhakijoiden vyörytessä maahan, aiheuttivat he muiden uhkien lisäksi Suomeen Bioturvallisuusuhan. Tulijoiden joukossa tuli tauteja, Suomeen kuulumattomia hyönteisiä (kirppuja ja luteita + muita ötököitä), elintarvikkeita joissa saattoi olla eliöitä, jotka voivat aiheuttaa Suomessa vakavaa haittaa eläimillemme, luonnolle ja ihmisille.</p><p>Toivotaan, että Suomi tulee järkiinsä ja palauttaa rajavalvonnan ja tulee kiinnittämään huomiota muiden uhkien lisäksi myös Bioturvallisuuteen. Sen lisäksi perustamaan keräilykeskuksen, jonne laitetaan hakijat siksi aikaa kun pikakäännytys voidaan toteuttaa. Tyhjillään seisovat teollisuus ja varastotilat toimivat hyvin muutaman tunnin tai vuorokauden/ kahden odottamiseen käännytystä. Tämä toimisi lähinnä talvella. Kesällä olisi syytä perustaa telttaleirit rajojen läheisyyteen, jota kautta henkilöitä voidaan valvoa paremmin.</p><p>Ikäväähän tämä on lapsille, jotka kulkevat mukana. Tällä hetkellä on kuitenkin suurin osa turvapaikanhakijoista nuoria hyväkuntoisia miehiä.</p><p>Mikäli todellinen kuoleman ja vainon uhka olisi, niin henkilö sijoitetaan sieltä normaalisti vastaanottokeskukseen odottelemaan päätöstä turvapaikasta. Ed. mainittu järjestely ei rasittaisi liikaa vastaanottokeskuksia. Lisäksi voisimme valvoa paremmin, ettei edellistä suurta munausta paperittomien osalta pääsisi tapahtumaan.</p><p>Kaikenkaikkiaan Suomen pakolaispolitiikka on täydellisen epäonnistunut. Edes Perussuomalaiset eivät saaneet mitään aikaiseksi lupauksistaan huolimatta ja tuskin saavat jatkossakaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sotaa, vainoa ja luonnonkatastrofeja pakenee tällä hetkellä yli 62 miljoonaa ihmistä. Sisäministeriön ja julkisuudessa olleiden arvioiden mukaan Suomeen on tulossa jopa 100 000 turvapaikanhakijaa.

Suomi on ollut oikeudenmukainen ja tervetullut maa ulkomaalaisille ja on sitä edelleen työnperässä tai avioliiton kautta tuleville.

Suomi on ollut myös erittäin antelias turvapaikanhakijoille ja usein myös sellaisille hakijoille, joilla ei ole perusteita saada turvapaikkaa. 

Anteliaisuutemme, hyväntahtoisuutemme ja myötämielisyytemme ovat aiheuttaneet Suomessa ja miksei muuallakin Euroopassa hyväksikäytön aallon. Siedämmekö kuinka kauan tätä hyväntahtoisuutemme väärinkäyttöä?

Suomalainen rakkaus ja hoivavietti

Suomi on anteliaisin maa turvapaikanhakijoille. Maksamme eniten rahaa Suomessa turvapaikanhakijoille, verrattuna muualle Eurooppaan. Maksamme jopa niin paljon, että jätämme suomalaiset vanhukset, vähäosaiset ja yksinhuoltajalapsiperheet vähemmälle. Otamme avosylin vastaan hakijoita ja majoitamme heidät. Ruokimme, annamme rahaa ja samalla ylenkatsomme oman maan kansalaista,joka on tehnyt pitkän päivätyön ja monesti kärsii nyt joko taloudellisesti tai on muuten pienellä kansaneläkkeellä toimeentuleva. Tosiasia ja fakta on se, että Turvapaikanhakijan ns. lautasmalli on runsaampi ja terveellisempi kuin kunnallisen vanhainkodin vanhusasukkaalla.

Olen aina ihmetellyt ja kummastellut sellaisia suomalaisia ihmisiä, jotka tekevät kaikkensa auttaakseen turvapaikanhakijoita ja jotka monesti myöhemmin osoittautuvat sellaisiksi jotka saavat kielteisen päätöksen ja vaikka saisivat positiivisen päätöksen, ihmettelen siitäkin huolimatta sitä ylenpalttista rakkautta, palvontaa ja hoivaa heitä kohtaan. Eivätkö he voisi osoittaa suomalaista vanhusta kohtaan samanlaista energiaa ja hoivaviettiä.

Vuonna 2015 esimerkkiinä, Raaseporin vastaanottokeskukseen ryntäsi suomalaisia naisia bussilasteittain tekemään ruokaa, viemään vaatteita ja hoivaamaan "kurjistuneita" ja "nälkiintyneitä" turvapaikanhakijoita. Vastassa oli kuitenkin hyvin pukeutuneita, hyvin syöneitä nuoria miehiä. Tämä vain osoittaa sen, minkälainen ajatusmaailma on sellaisilla suomalaisilla henkilöillä, jotka ovat valmiita tekemään kaikkensa ja uskomaan kaikkia tarinoita vainosta ja muusta hölynpölystä. 

Toki tositarinoitakin on, mutta eiköhän se ole Suomen viranomaisten selvitettävä ne asiat. Tosin huonolla menestyksellä, sillä suomalainen viranomainen uskoo pääsääntöisesti samaan hölynpölyyn. Ikä on yksi mikä on aivan älytöntä, miten viilataan linssiin. Miehellä kasvaa parta ja hieman uurteita kasvoissa. On "16 vuotias", vaikka osoittautuu myöhemmin 30 vuotiaaksi. Silti laitetaan lasten sekaan kouluun.

Paljon on matkan varrella tapahtunut. Siitäkin huolimatta kuljetaan laput silmillä ja ollaan valmiita vaikka mihin. on jotain aivan käsittämätöntä mitä Suomessa on tapahtunut ja tapahtuu edelleen ja jatkossakin, ellei aisialle tehdä jotain.

Päättäjiin tarvitaan järkiperäistä päätöksentekoa, vailla tunteiden ottamista mukaan. Tuntuu siltä, että päätöksiä tehdään enemmän tunteisiin ja myötätuntoon perustuen, kuin järkiperäisiin syihin.

Esimerkkinä vertailusta, jota usein kuulee puhuttavan, että eihän turvapaikanhakijaa ja vanhusta voi laittaa vertailuun. Minusta voi. Siitä näkee suoraan minkälaisista eroista puhutaan. 

Mitä jos Suomi

Jos Suomi huolehtisi omista vanhuksistaan, vähäosaisista yhtä intensiivisesti rakkaudella kuin turvapaikanhakijoista, meillä ei olisi mitää hätää. Vanhuksemme eläisivät onnellista vanhuuttaan vailla nälkää ja kurjuutta.

- Jos Suomi panostaisi yhtäpaljon Suomen syrjäytyneisiin nuoriin kuin turvapaikanhakijoihin, meillä olisi vähemmän nuorten päihteiden käyttöä, syrjäytyneisyyttä, mielenterveysongelmia. Moni nuori pelastuisi.

- Jos Suomi panostaisi yhtäpaljon omien kansalaistensa hyvinvointiin, meillä ei olisi niinpaljon itsemurhia, yksinäisyyttä, mielenterveysongelmia.

- Jos Suomi panostaisi yhtä paljon omiin kansalaisiinsa kuin turvapaikanhakijoihin, meillä olisi Suomessa paljon paremmin asiat. Kenenkään ei tarvitsisi kärsiä hätää.

No auttaahan pitää muitakin, mutta järkevintä vain YK:n kiintiön mukaisesti ja lähettämällä apua kriisialueille sinne missä apua tarvitaan, ettei kenekään tarvitsisi lähteä läpsyttelemään halki Euroopan taloudellisen hyvän perässä. 

Suomea uhkaa noin 100 000 turvapaikanhakijoiden aalto. Voi tulla jopa enemmän! Suomessä olevia turvallisuusuhkia ovat tällä hetkellä kohonnut terrosimsiuhka, rikollisuus ( HIT & RUN) Huumetuonti, avoinna olevan rajan vuoksi. Bioturvallisuus uhka, joka voidaan toteuttaa myös terroristisessa tarkoituksessa tuoda Suomeen jotain sellaista ainetta jolla voidaan saastuttaa elintarvikkeitamme ja juomavettämme.

Suomeen voidaan tuoda räjähteitä, joilla voidaan räjäyttää vaikka Metro. Supo tuskin pystyy estämään, jos joku lompsii tuolta avoinna olevan rajankautta reppu täynnä räjähteitä.

Mitä tekee Suomen hallitus?

Nyt jos koskaan, meidän pitää palauttaa rajavalvonta Schengensopimusta edeltävään tilaan. Suomen on ehdottomasti otettava käyttöön poikkeustila.

Rajavalvonnan tarkoituksena on arvioida maahantulijan maahantulon tarkoitus. Ensiksi Poliisin ja Tullin kanssa yhteistyössä selvittää onko maahantulijalla aiempiaa laitonta toimintaa muissa EU- maissa. Onko mahdollisesti salakuljettamassa maahan jotain kiellettyä. Onko yhteyksiä rikollisjärjestöihin, huumekauppaan jne. Tämä alkututkinta suoritetaan turvapaikanhakijalle ja tietenkin pistokokein muillekin, kuten muissakin maissa tehdään.

Seuraavaksi turvapaikanhakija siirretään rajavalvontaviranomaisille, jossa tutkitaan yhteistyössä Poliisin kanssa mahdolliset yhteydet terroristijärjestöihin. Lisäksi henkilölle tehdään terveydellisen tilan tutkinta ja BIO turvallisuus selvitys: HIV, AIDS, Kolera, Malaria, Lintuinfluenssa jne. Onko mukana sellaisia elintarvikkeita, joista voisi aiheutua uhkaa tai kantaako henkilö mukanaan sellaisia eliöitä ja ötököitä, jotka luontoon joutuessaan voisivat lisääntyä ja aiheuttaa uhkaa Suomen luonnolle ja ihmisille.

Kaikenkaikkiaan turvapaikanhakijalle tehdään perusteellinen turvallisuusanalyysi ja onko huolta siitä, että henkilö voisi aiheuttaa Suomessa -suomalaisille turvallisuusuhkaa.

Mikäli käy ilmi, että henkilö on jo rekisteröitynyt jossain toisessa EU-maassa, voidaan hänet välittömästi käännyttää ja palauttaa takaisin siihen maahan mihin ensimmäinen rekisteröinti on tapahtunut.

Mikäli henkilö läpäisee turvallisuusanalyysin ja hänellä on asianmukaiset asiakirjat henkilöllisyydestään mukana, on hänellä oikeus siirtyä odottamaan turvapaikkakäsittelyä. Tämä ainoastaan siinä tapauksessa, mikäli henkilön henki on todella vaarassa. Näidenkin kohdalla vaaramonenttia pitää tarkastella erittäin kriittisesti koska välttämättä vaaraa ei ole, joten henkilö olisi todistettava kuolemanvaara todeksi.

Suurin osa turvapaikkaa hakevista osoittautuu sellaisiksi henkilöiksi, jotka eivät ole oikeutettuja tai heillä ei ole edellytyksiä turvapaikkaan. Syyt ovat yksinkertaisia. Henkilö saapuu turvalliseksi luokitellusta maasta ja on todennäköisesti liikkeellä ainoastaan taloudellisen hyväksikäytön perusteella. Siksi Suomen pitää lisätä resursseja pikapalautuksiin, tällaisten turvapaikkaturistien ja hyväksikäyttäjien käännyttämiseksi jo rajalla.

Jokaisesta turvapaikanhakijasta tehdään turvallisuusanalyysi. Onko henkilöllä ylipäätään oikeutta vaatia turvapaikkaa ja sen mukaan, onko oikeutettu tekemään hakemusta. Mikäli todetaan, että henkilöllä ei ole oikeutta tai perusteita hakea turvapaikkaa, voidaan hakemus evätä samantien, jolloin henkilö voidaan poistaa maasta samantien.

Paperittomien osalta, käännyttäminen voitaisiin suorittaa heti, koska on selvää, että paperit on hukattu tarkoituksella ja näin ollen henkilö on todennäköisesti väärentänyt identiteettinsä. Tällä perusteella voidaan olettaa, että henkilöllä on taustalla jotain rikollisuutta, terroristitaustaa tai on muuten epäkelpo henkilö, joka aikoo aiheuttaa Suomelle ja sen kansalaisille ongelmia.

Suomessa on juuri nyt vakava turvallisuusuhka laittomien siirtolaisten liikkuessa täysin vapaasti maassamme.

Bioturvallisuus uhka

Vuonna 2015 kymmenien tuhansien turvapaikanhakijoiden vyörytessä maahan, aiheuttivat he muiden uhkien lisäksi Suomeen Bioturvallisuusuhan. Tulijoiden joukossa tuli tauteja, Suomeen kuulumattomia hyönteisiä (kirppuja ja luteita + muita ötököitä), elintarvikkeita joissa saattoi olla eliöitä, jotka voivat aiheuttaa Suomessa vakavaa haittaa eläimillemme, luonnolle ja ihmisille.

Toivotaan, että Suomi tulee järkiinsä ja palauttaa rajavalvonnan ja tulee kiinnittämään huomiota muiden uhkien lisäksi myös Bioturvallisuuteen. Sen lisäksi perustamaan keräilykeskuksen, jonne laitetaan hakijat siksi aikaa kun pikakäännytys voidaan toteuttaa. Tyhjillään seisovat teollisuus ja varastotilat toimivat hyvin muutaman tunnin tai vuorokauden/ kahden odottamiseen käännytystä. Tämä toimisi lähinnä talvella. Kesällä olisi syytä perustaa telttaleirit rajojen läheisyyteen, jota kautta henkilöitä voidaan valvoa paremmin.

Ikäväähän tämä on lapsille, jotka kulkevat mukana. Tällä hetkellä on kuitenkin suurin osa turvapaikanhakijoista nuoria hyväkuntoisia miehiä.

Mikäli todellinen kuoleman ja vainon uhka olisi, niin henkilö sijoitetaan sieltä normaalisti vastaanottokeskukseen odottelemaan päätöstä turvapaikasta. Ed. mainittu järjestely ei rasittaisi liikaa vastaanottokeskuksia. Lisäksi voisimme valvoa paremmin, ettei edellistä suurta munausta paperittomien osalta pääsisi tapahtumaan.

Kaikenkaikkiaan Suomen pakolaispolitiikka on täydellisen epäonnistunut. Edes Perussuomalaiset eivät saaneet mitään aikaiseksi lupauksistaan huolimatta ja tuskin saavat jatkossakaan.

 

 

 


 


 


 

]]>
27 http://kaijuhanihaavisto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259250-suomeen-tulossa-jopa-100-000-turvapaikanhakijaa#comments Islamilainen terrorismi Maahanmuutto Turvapaikanhakijat Thu, 09 Aug 2018 10:28:35 +0000 Kaijuhani Haavisto http://kaijuhanihaavisto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259250-suomeen-tulossa-jopa-100-000-turvapaikanhakijaa
Maahanmuuton kustannuksista. http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259213-maahanmuuton-kustannuksista <a href="https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=256043351893457&amp;id=100024633811384" title="https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=256043351893457&amp;id=100024633811384">https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=256043351893457&amp;id=100024633...</a> Kopsasin ylläolevan jutun aamun uutisista ja jälleen alkoi mietityttämään mihin veronmaksajien rahat uppoaa.1.3 miljoonaa/20 henkilöä on melkoinen lasku. Kuka tai mikä taho rahastaa, sen näyttää tulevaisuus. Totuus on että uppoamme tämän haittamaahanmuuton seurauksena ja tulevat polvet kiroaa laskua. Itse yritän päästä Eduskuntaan muuttamaan menoa ja turha sanoa,ettei yksi ihminen voi vaikuttaa.Saa ja pitää äänestää,jos olet Hämeen vaalipiiristä. Ps. Tämä ei ole ainut agendani, olenhan muista kirjoitellut paljon.Totuus on että nämä rahat on aina jostain pois, esim vanhoilta ja sairailta...Muusta kansasta puhumattakaan Pontus Söderblom/Reformi-Häme<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 2 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259213-maahanmuuton-kustannuksista#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Haittamaahanmuutto Maahanmuutto Wed, 08 Aug 2018 14:59:20 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259213-maahanmuuton-kustannuksista Puheenvuoro, maahanmuutto ja vaalit http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259169-puheenvuoro-maahanmuutto-ja-vaalit <p>Puheenvuoron ikuisuuskysymyshän on, pitääkö tänne lisätä ihmisiä maahanmuuton kautta. Kirjoitettua asemasotaa käydään, eikä loppua näy. Kukaan ei näytä muuttavan kenenkään näkemystä, vaikka todistelu käy kuumana päivästä toiseen, puolin ja toisin. Sivusta seurattuna näyttää siltä, että aktiivisimmat saavat päivittäisen endorfiiniannoksensa käytyään viisastelemassa vastapuolen väitteet suohon.&nbsp;</p><p>No, äänestäjilläkin luultavasti jo jokasella on oma kantansa asiaan. Olen aika vakuuttunut, että ne näkemykset ovat henkilökohtaisia, eli miten yksittäinen äänestäjä kokee esimerkiksi pakolaismaahanmuuton vaikuttavan elämäänsä ja läheistensä elämään. Pitää muistaa, että äänestäjälle asiat ovat juuri niin, kuin miltä ne näyttävät.</p><p>Mielenkiintoista nähdä, täällähän on vain yksi maahanmuuttoa suoraan rajoittamaan pyrkivä poliittinen puolue, että miten äänet tulevat heille realisoitumaan. Tullaanko äänestyspäätöksiä todella tekemään maahanmuuton ja pakolaispolitiikan perusteella.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puheenvuoron ikuisuuskysymyshän on, pitääkö tänne lisätä ihmisiä maahanmuuton kautta. Kirjoitettua asemasotaa käydään, eikä loppua näy. Kukaan ei näytä muuttavan kenenkään näkemystä, vaikka todistelu käy kuumana päivästä toiseen, puolin ja toisin. Sivusta seurattuna näyttää siltä, että aktiivisimmat saavat päivittäisen endorfiiniannoksensa käytyään viisastelemassa vastapuolen väitteet suohon. 

No, äänestäjilläkin luultavasti jo jokasella on oma kantansa asiaan. Olen aika vakuuttunut, että ne näkemykset ovat henkilökohtaisia, eli miten yksittäinen äänestäjä kokee esimerkiksi pakolaismaahanmuuton vaikuttavan elämäänsä ja läheistensä elämään. Pitää muistaa, että äänestäjälle asiat ovat juuri niin, kuin miltä ne näyttävät.

Mielenkiintoista nähdä, täällähän on vain yksi maahanmuuttoa suoraan rajoittamaan pyrkivä poliittinen puolue, että miten äänet tulevat heille realisoitumaan. Tullaanko äänestyspäätöksiä todella tekemään maahanmuuton ja pakolaispolitiikan perusteella. 

]]>
17 http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259169-puheenvuoro-maahanmuutto-ja-vaalit#comments Maahanmuutto Tue, 07 Aug 2018 15:43:34 +0000 Birgitta Valonen http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259169-puheenvuoro-maahanmuutto-ja-vaalit
Suomi varautuu 100 000 turvapaikanhakijaan - Entä jos tuleekin miljoona? http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259130-suomi-varautuu-100-000-turvapaikanhakijaan-enta-jos-tuleekin-miljoona <p>Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka on keskusteluttanut viime aikoina suomalaisia taas melkoisen paljon.</p><p>Sisäasiainministeriö julkaisi 2017 <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80810/vo%20kyky%20julkaisu_netti_FINAL.pdf">tämän selvityksen</a>, jossa käsitellään Suomen turvapaikkapolitiikkaa ja sen mahdollisuuksia erilaisissa muuttuvissa skenaarioissa. Tältä pohjalta on rakennettu valmiussuunnitelmaa siltä varalta, mikäli maahan saapuisi vuoden aikana 100 000 turvapaikanhakijaa. <a href="https://www.aamulehti.fi/uutiset/suomi-pyrkii-varautumaan-jopa-100-000-turvapaikanhakijan-aaltoon-migrin-pitaisi-neuvotella-maakuntien-kanssa-mutta-ennen-sote-lakeja-ei-ole-neuvottelukumppania-201117887/?_ga=2.241194434.1719614232.1533581497-200366419.1458551405">Aamulehti uutisoi</a> hankkeen haasteista sote-uudistuksen vaikeuksiin joutumisen vuoksi.</p><p><strong>Mitä varten suunnitelmia on tehty</strong></p><p>Perussuomalaiset bloggarit ja erinäiset huolestuneet kansalaiset ovat antaneet ymmärtää, että tästä tavoiteltaisiin jotain uutta normaalia. Näin ei ole, vaan kyseessä on sisäministeriön varautumissuunnitelma kriisiksi luokiteltuun tilanteeseen. Vähän samalla tavalla kuin Puolustusvoimien liikekannallepanosuunnitelman tai työpaikan pelastussuunnitelman päivittäminen ei tarkoita, että Suomi olisi lähdössä sotaan tai työpaikallasi odotettaisiin tulipaloa, myöskään tämä ei tarkoita että skenaario olisi toteutumassa. Puhumattakaan siitä, että sitä tavoiteltaisiin.</p><p>Vastaavan kokoisia maahantulijamääriä on kuitenkin nähty ympäri Eurooppaa, joten syytä varautua on. Etenkin Suomen itärajan takana voi tapahtua nopeastikin asioita, joiden vuoksi maahan saattaisi tulla lyhyessä ajassa paljon ihmisiä hakemaan turvaa. Tilanne voisi alkaa esimerkiksi jonkin EU-maan myöntämillä turistiviisumeilla Suomeen siirtyvistä ihmisistä, jotka kotimaan kiristyvän tilanteen vuoksi päättäisivät jäädä maahan. On myös mahdollista, että tilanne kehittyy niin nopeasti ja liikkeelle lähtevät ihmismäärät ovat niin suuria, että vaikka poliittinen tahto rajan sulkemiseen löytyisi, se olisi teknisesti mahdotonta, ainakaan ilman valmiuslain käyttöönottoa ja liikekannallepanon valmistumista.</p><p><strong>Sisäministeriön raportin skenaariot</strong></p><p>Sisäasiainministeriön raportti on pitkä kuin nälkävuosi. Aloitin loppupuolen skenaarioista (s. 179 eteenpäin), jossa käsitellään mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita vuotuisten tulijamäärien perusteella:</p><p>1. skenaario on &quot;normaalitilanne&quot;, noin 10 000 hakijaa/vuosi, mikä on edelleen selvästi yli vuotta 2015 edeltävän normaalin.</p><p>2. skenaario on &quot;suuri episodi&quot;, 100 000 tulijaa vuodessa, jota pidetään nykykatsannossa vuoden 2015 kaltaisen tilanteen toisintona</p><p>Sokerina pohjalla 3. skenaario on &quot;vakava kriisi&quot;, jossa maan rajan yli tulee vuodessa miljoona turvapaikanhakijaa. Viimeisen skenaarion yhtenä mahdollisena laukaisevana tekijänä esitetään esimerkiksi Venäjällä puhkeava sisällissota. Tällä hetkellä kenties kaukainen ajatus, muttei lainkaan mahdoton tulevaisuudessa.</p><p>Eri tasoilta asiantuntija-arvioista olen nostanut loppuun huomioita, erityisesti sellaisia, jotka melkoisen varmasti särähtävät kavereideni korvaan tai järkyttävät jo nyt tehtynä viranomaistekstinä. Niiden pohjalta voi pohtia, miten ajautuminen hallitsemattomiin kriisitilanteisiin voitaisiin välttää ja millaista politiikkaa Suomen tulisi tämän saavuttamiseksi tulevaisuudessa tavoitella.</p><p><strong>Voidaanko rajat laittaa kiinni?</strong></p><p>Vaikka maahanmuuttokriittiset ovat esittäneet, ettei raportti esitä missään vaiheessa rajojen pysyvää sulkemista tulijoilta, tekstissä esitetään että kyseessä on poliittinen päätös, eikä raportti sinänsä ota kantaa sen mielekkyyteen tai tekniseen toteutettavuuteen. Muissa yhteyksissä Rajavartiolaitos on esittänyt kantanaan, ettei edes rajatarkastusten pysyvä palauttaminen kaikille rajoille, saati maarajojen tehokas sulkeminen tämäntyyppisten ihmismäärien kulun estämiseksi ole mahdollista nykyisillä resursseilla ja organisaatiolla.</p><p>Mikäli rajat todella haluttaisiin &quot;laittaa kiinni&quot;, se edellyttäisi huomattavasti lisää rajainfrastruktuurin rakentamista niin ylityspaikoille kuin maastoonkin, paljon pysyvää lisähenkilöstöä Rajavartiolaitokselle sekä mahdollisesti muiden viranomaisten virka-apua ja Puolustusvoimien reservin käyttämistä rajavalvontaan. Rajojen sulkeminen ilman äärimmäisen väkivallan käyttöä etenkin keskellä kriisitilannetta olisi todennäköisesti mahdotonta ja saattaisi olla mahdotonta, vaikka voimankäytöltä poistettaisiinkin kaikki rajat. Jokainen voi itse miettiä, millaisia vaikutuksia tällaisella äärimmäisellä keinolla olisi ja miten voisimme välttää tilanteen, jossa ajauduttaisiin tilanteeseen jossa maassa olisi hallitus, joka näin jostain syystä päättäisi tehdä.</p><p>Tässäkin saattaisi olla hyväksi, että tilanteen ollessa suhteellisen rauhallinen kriisivalmiuttamme ja kykyä valvoa ja rajoittaa rajanylityksiä kriisitilanteissa ilman kohtuutonta voimankäyttöä voitaisiin vahvistaa. Se paitsi parantaisi kykyä selviytyä yllätyksistä, myös vähentäisi todennäköisyyttä ajautua paniikkiratkaisuihin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>NOSTOJA SISÄMINISTERIÖN RAPORTIN SKENAARIOISTA</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&quot;NORMAALI&quot;: 10 000/VUOSI</p><p>Normaalitilannetta tulisi asiantuntijoiden mukaan <em>hyödyntää valmistelemalla</em> sisäministeriön ja Valtioneuvoston johdolla turvapaikkapoliittisia <em>tiukennuksia ja valmiussuunnitelmia tulevia akuuttitilanteita varten</em>. <u>Suunnittelua on parasta tehdä silloin, kun siihen on aikaa</u>(!) Oppeja ja parhaita käytäntöjä edeltävästä episodista (2015-2016) tulisi kerätä ja hyödyntää aktiivisesti.</p><p>Kielteisten päätösten saaneiden ja maassa laittomasti oleskelevien määrät ovat lisääntyneet ja yhtenä ratkaisuna ehdotettiin sopimuksia sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka olisivat valmiita ottamaan näitä henkilöitä esimerkiksi korvausta vastaan. <em>(Tanskan poliittinen konsensus hakee tätä, Tanskan demarinuoret eli DSU pitää tätä keskeisenä tapana ratkaista humanitaarista suojelua tulevaisuudessa)</em></p><p>Muutamien arvioiden mukaan <em>jo nykytilanteessa Suomen sisäinen turvallisuus on vaarassa heiketä</em>, jollei turvapaikanhakijoiden radikalisoitumista ja yhteiskunnan ulkopuolelle ajautumista kyetä estämään. Osa asiantuntijoista soveltaisi radikalisoituneille henkilöille poissuljentaa oleskeluluvissa sekä pysyvien oleskelulupien ja <em>kansalaisuuksien peruuttamista</em>.</p><p>&nbsp;</p><p>ISO EPISODI: 100 000/VUOSI</p><p>Maltillisen enemmistön asenteiden ennustetaan koventuvan ja ääriryhmien lisäävän kannatusta, jollei ehkäisevässä viestinnässä onnistuta ja sitä priorisoida jo ennen mahdollista episodia.</p><p>Kustannusten kasvun ennustettiin nousevan hallitsemattomaksi ja osa asiantuntijoista lähtisi toteuttamaan kokonaisvaltaista vastaanottojärjestelmän uudistusta. Järjestelmää tulisi tehostaa poistamalla päällekkäisyyksiä, keskittämällä prosessia ja yksinkertaistamalla hakemuskäsittelyä &ndash; vastaanottopalvelujen ja infran taso laskisi väistämättä nykyisestä. Jotta 100 000 turvapaikanhakijaa saataisiin sijoitettua keskuksiin, ehdotettiin pienten vastaanottoyksiköiden sijasta harkittavaksi suurten vastaanottoyksiköiden, teltta- kuin myös konttimajoitusten järjestämistä.</p><p><em>Rajaturvallisuuden säilyttäminen</em> ja laittoman maahantulon estäminen saattaisi tässä skenaariossa jopa vaatia <em>rajojen tilapäistä sulkemista</em>. Asiallinen viestintä myös turvapaikanhakijoiden lähtömaiden tilanteesta ja pakolaisuuden syistä sekä rasismin kitkeminen on huomioitava ja näihin panostettava.</p><p>Osa asiantuntijoista ehdotti radikaalejakin keinoja kuten turvapaikanhakijoiden liikkuvuuden sääntelyä vastaanottovaiheessa, valitusoikeuden rajoittamista lainsäädäntömuutoksin ja lainsäädännön kehittämistä niin, että on<em> mahdollisuus toimia myös vastoin kansainvälisiä velvoitteita</em>. Osa asiantuntijoista olisi valmis tässä skenaariossa harkitsemaan kiintiölupapakolaisten vastaanottamisen lopettamista.</p><p>&nbsp;</p><p>VAKAVA KRIISI: MILJOONA/VUOSI</p><p>Kustannusten karkaaminen käsistä nähtiin yleisesti<em> ylitsepääsemättömäksi haasteeksi</em> 1.000.000 turvapaikanhakijan skenaariossa. Jos EU:n hätärahoitusmekanismi ei jousta tarpeeksi, kansainvälisellä yhteistyöllä nähdään oleellinen ja keskeinen merkitys myös resurssien osalta. Kriisitilanteessa tulisi <em>karsia muusta rahoituksesta</em> kuten aluetuista, maatalouden tuotantotuista jne.</p><p>Suuri osa asiantuntijoista rajoittaisi maahantuloa poikkeuslainsäädännöllä, sillä majoittamiseen tarvittavaa infrastruktuuria ei kyettäisi takaamaan näin monelle tulijalle. Leiriolosuhteiden pystyttämistä tulisi opetella etukäteen ja hyödyntää mm. YK:n osaamista asiassa. On olennaista, että tällaisissa skenaarioissa kotimajoituksen ratkaisuja syntyisi. <em>Suomessa on noin 3 000 000 asuntoa, joissa useimmissa on runsaasti neliöitä asuttaa ihmisiä.</em> Lisäksi lämmitettyjä varastoja on runsaasti.</p><p>Näin suuressa maahantulossa<em> turvapaikanhakijat muodostaisivat</em> mahdollisesti hyvin merkittäviä <em>turvallisuusuhkia</em> muille <em>heikoimmille turvapaikanhakijoille</em>. Tässä skenaariossa erityisesti laittoman maahantulon ja ihmiskaupan ennustetaan kasvavan.</p> Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka on keskusteluttanut viime aikoina suomalaisia taas melkoisen paljon.

Sisäasiainministeriö julkaisi 2017 tämän selvityksen, jossa käsitellään Suomen turvapaikkapolitiikkaa ja sen mahdollisuuksia erilaisissa muuttuvissa skenaarioissa. Tältä pohjalta on rakennettu valmiussuunnitelmaa siltä varalta, mikäli maahan saapuisi vuoden aikana 100 000 turvapaikanhakijaa. Aamulehti uutisoi hankkeen haasteista sote-uudistuksen vaikeuksiin joutumisen vuoksi.

Mitä varten suunnitelmia on tehty

Perussuomalaiset bloggarit ja erinäiset huolestuneet kansalaiset ovat antaneet ymmärtää, että tästä tavoiteltaisiin jotain uutta normaalia. Näin ei ole, vaan kyseessä on sisäministeriön varautumissuunnitelma kriisiksi luokiteltuun tilanteeseen. Vähän samalla tavalla kuin Puolustusvoimien liikekannallepanosuunnitelman tai työpaikan pelastussuunnitelman päivittäminen ei tarkoita, että Suomi olisi lähdössä sotaan tai työpaikallasi odotettaisiin tulipaloa, myöskään tämä ei tarkoita että skenaario olisi toteutumassa. Puhumattakaan siitä, että sitä tavoiteltaisiin.

Vastaavan kokoisia maahantulijamääriä on kuitenkin nähty ympäri Eurooppaa, joten syytä varautua on. Etenkin Suomen itärajan takana voi tapahtua nopeastikin asioita, joiden vuoksi maahan saattaisi tulla lyhyessä ajassa paljon ihmisiä hakemaan turvaa. Tilanne voisi alkaa esimerkiksi jonkin EU-maan myöntämillä turistiviisumeilla Suomeen siirtyvistä ihmisistä, jotka kotimaan kiristyvän tilanteen vuoksi päättäisivät jäädä maahan. On myös mahdollista, että tilanne kehittyy niin nopeasti ja liikkeelle lähtevät ihmismäärät ovat niin suuria, että vaikka poliittinen tahto rajan sulkemiseen löytyisi, se olisi teknisesti mahdotonta, ainakaan ilman valmiuslain käyttöönottoa ja liikekannallepanon valmistumista.

Sisäministeriön raportin skenaariot

Sisäasiainministeriön raportti on pitkä kuin nälkävuosi. Aloitin loppupuolen skenaarioista (s. 179 eteenpäin), jossa käsitellään mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita vuotuisten tulijamäärien perusteella:

1. skenaario on "normaalitilanne", noin 10 000 hakijaa/vuosi, mikä on edelleen selvästi yli vuotta 2015 edeltävän normaalin.

2. skenaario on "suuri episodi", 100 000 tulijaa vuodessa, jota pidetään nykykatsannossa vuoden 2015 kaltaisen tilanteen toisintona

Sokerina pohjalla 3. skenaario on "vakava kriisi", jossa maan rajan yli tulee vuodessa miljoona turvapaikanhakijaa. Viimeisen skenaarion yhtenä mahdollisena laukaisevana tekijänä esitetään esimerkiksi Venäjällä puhkeava sisällissota. Tällä hetkellä kenties kaukainen ajatus, muttei lainkaan mahdoton tulevaisuudessa.

Eri tasoilta asiantuntija-arvioista olen nostanut loppuun huomioita, erityisesti sellaisia, jotka melkoisen varmasti särähtävät kavereideni korvaan tai järkyttävät jo nyt tehtynä viranomaistekstinä. Niiden pohjalta voi pohtia, miten ajautuminen hallitsemattomiin kriisitilanteisiin voitaisiin välttää ja millaista politiikkaa Suomen tulisi tämän saavuttamiseksi tulevaisuudessa tavoitella.

Voidaanko rajat laittaa kiinni?

Vaikka maahanmuuttokriittiset ovat esittäneet, ettei raportti esitä missään vaiheessa rajojen pysyvää sulkemista tulijoilta, tekstissä esitetään että kyseessä on poliittinen päätös, eikä raportti sinänsä ota kantaa sen mielekkyyteen tai tekniseen toteutettavuuteen. Muissa yhteyksissä Rajavartiolaitos on esittänyt kantanaan, ettei edes rajatarkastusten pysyvä palauttaminen kaikille rajoille, saati maarajojen tehokas sulkeminen tämäntyyppisten ihmismäärien kulun estämiseksi ole mahdollista nykyisillä resursseilla ja organisaatiolla.

Mikäli rajat todella haluttaisiin "laittaa kiinni", se edellyttäisi huomattavasti lisää rajainfrastruktuurin rakentamista niin ylityspaikoille kuin maastoonkin, paljon pysyvää lisähenkilöstöä Rajavartiolaitokselle sekä mahdollisesti muiden viranomaisten virka-apua ja Puolustusvoimien reservin käyttämistä rajavalvontaan. Rajojen sulkeminen ilman äärimmäisen väkivallan käyttöä etenkin keskellä kriisitilannetta olisi todennäköisesti mahdotonta ja saattaisi olla mahdotonta, vaikka voimankäytöltä poistettaisiinkin kaikki rajat. Jokainen voi itse miettiä, millaisia vaikutuksia tällaisella äärimmäisellä keinolla olisi ja miten voisimme välttää tilanteen, jossa ajauduttaisiin tilanteeseen jossa maassa olisi hallitus, joka näin jostain syystä päättäisi tehdä.

Tässäkin saattaisi olla hyväksi, että tilanteen ollessa suhteellisen rauhallinen kriisivalmiuttamme ja kykyä valvoa ja rajoittaa rajanylityksiä kriisitilanteissa ilman kohtuutonta voimankäyttöä voitaisiin vahvistaa. Se paitsi parantaisi kykyä selviytyä yllätyksistä, myös vähentäisi todennäköisyyttä ajautua paniikkiratkaisuihin.

 

NOSTOJA SISÄMINISTERIÖN RAPORTIN SKENAARIOISTA

 

"NORMAALI": 10 000/VUOSI

Normaalitilannetta tulisi asiantuntijoiden mukaan hyödyntää valmistelemalla sisäministeriön ja Valtioneuvoston johdolla turvapaikkapoliittisia tiukennuksia ja valmiussuunnitelmia tulevia akuuttitilanteita varten. Suunnittelua on parasta tehdä silloin, kun siihen on aikaa(!) Oppeja ja parhaita käytäntöjä edeltävästä episodista (2015-2016) tulisi kerätä ja hyödyntää aktiivisesti.

Kielteisten päätösten saaneiden ja maassa laittomasti oleskelevien määrät ovat lisääntyneet ja yhtenä ratkaisuna ehdotettiin sopimuksia sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka olisivat valmiita ottamaan näitä henkilöitä esimerkiksi korvausta vastaan. (Tanskan poliittinen konsensus hakee tätä, Tanskan demarinuoret eli DSU pitää tätä keskeisenä tapana ratkaista humanitaarista suojelua tulevaisuudessa)

Muutamien arvioiden mukaan jo nykytilanteessa Suomen sisäinen turvallisuus on vaarassa heiketä, jollei turvapaikanhakijoiden radikalisoitumista ja yhteiskunnan ulkopuolelle ajautumista kyetä estämään. Osa asiantuntijoista soveltaisi radikalisoituneille henkilöille poissuljentaa oleskeluluvissa sekä pysyvien oleskelulupien ja kansalaisuuksien peruuttamista.

 

ISO EPISODI: 100 000/VUOSI

Maltillisen enemmistön asenteiden ennustetaan koventuvan ja ääriryhmien lisäävän kannatusta, jollei ehkäisevässä viestinnässä onnistuta ja sitä priorisoida jo ennen mahdollista episodia.

Kustannusten kasvun ennustettiin nousevan hallitsemattomaksi ja osa asiantuntijoista lähtisi toteuttamaan kokonaisvaltaista vastaanottojärjestelmän uudistusta. Järjestelmää tulisi tehostaa poistamalla päällekkäisyyksiä, keskittämällä prosessia ja yksinkertaistamalla hakemuskäsittelyä – vastaanottopalvelujen ja infran taso laskisi väistämättä nykyisestä. Jotta 100 000 turvapaikanhakijaa saataisiin sijoitettua keskuksiin, ehdotettiin pienten vastaanottoyksiköiden sijasta harkittavaksi suurten vastaanottoyksiköiden, teltta- kuin myös konttimajoitusten järjestämistä.

Rajaturvallisuuden säilyttäminen ja laittoman maahantulon estäminen saattaisi tässä skenaariossa jopa vaatia rajojen tilapäistä sulkemista. Asiallinen viestintä myös turvapaikanhakijoiden lähtömaiden tilanteesta ja pakolaisuuden syistä sekä rasismin kitkeminen on huomioitava ja näihin panostettava.

Osa asiantuntijoista ehdotti radikaalejakin keinoja kuten turvapaikanhakijoiden liikkuvuuden sääntelyä vastaanottovaiheessa, valitusoikeuden rajoittamista lainsäädäntömuutoksin ja lainsäädännön kehittämistä niin, että on mahdollisuus toimia myös vastoin kansainvälisiä velvoitteita. Osa asiantuntijoista olisi valmis tässä skenaariossa harkitsemaan kiintiölupapakolaisten vastaanottamisen lopettamista.

 

VAKAVA KRIISI: MILJOONA/VUOSI

Kustannusten karkaaminen käsistä nähtiin yleisesti ylitsepääsemättömäksi haasteeksi 1.000.000 turvapaikanhakijan skenaariossa. Jos EU:n hätärahoitusmekanismi ei jousta tarpeeksi, kansainvälisellä yhteistyöllä nähdään oleellinen ja keskeinen merkitys myös resurssien osalta. Kriisitilanteessa tulisi karsia muusta rahoituksesta kuten aluetuista, maatalouden tuotantotuista jne.

Suuri osa asiantuntijoista rajoittaisi maahantuloa poikkeuslainsäädännöllä, sillä majoittamiseen tarvittavaa infrastruktuuria ei kyettäisi takaamaan näin monelle tulijalle. Leiriolosuhteiden pystyttämistä tulisi opetella etukäteen ja hyödyntää mm. YK:n osaamista asiassa. On olennaista, että tällaisissa skenaarioissa kotimajoituksen ratkaisuja syntyisi. Suomessa on noin 3 000 000 asuntoa, joissa useimmissa on runsaasti neliöitä asuttaa ihmisiä. Lisäksi lämmitettyjä varastoja on runsaasti.

Näin suuressa maahantulossa turvapaikanhakijat muodostaisivat mahdollisesti hyvin merkittäviä turvallisuusuhkia muille heikoimmille turvapaikanhakijoille. Tässä skenaariossa erityisesti laittoman maahantulon ja ihmiskaupan ennustetaan kasvavan.

]]>
95 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259130-suomi-varautuu-100-000-turvapaikanhakijaan-enta-jos-tuleekin-miljoona#comments Kotimaa Kriisivalmius Maahanmuutto Rajavalvonta Sisäministeriö Turvapaikanhakija Tue, 07 Aug 2018 09:00:00 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259130-suomi-varautuu-100-000-turvapaikanhakijaan-enta-jos-tuleekin-miljoona
Miten maahanmuutto hivutetaan kuntaan http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258822-miten-maahanmuutto-hivutetaan-kuntaan <p><strong>En ole vähään aikaan kirjoitellut blogiini maahanmuuttoon liittyviä kirjoituksia. Se johtuu ennen kaikkea siitä, että en koe minulla olevan uutta sanottavaa aiheeseen liittyen. Lisäksi ainakin minun omassa &rdquo;some-kuplassani&rdquo; maahanmuutto on kestoaihe, josta kirjoittaminen tuntuu jankuttamiselta. Kittilän kunnanvaltuustossa olen asiaa kuitenkin pitänyt esillä ja heilutellut leukojani tasaiseen tahtiin. Nyt iski kuitenkin &rdquo;inspis&rdquo; kirjoittaa aiheesta kuntatasolla eli siellä, missä maahanmuutto lopulta näkyy. Käytän tietopohjanani kokemuksiani kunnanvaltuutettuna ja muualta lukemaani ja kuulemaani.</strong></p><p>Kittilään suunniteltiin vastaanottokeskusta viime pakolaiskriisin aikana. Ne aikeet kuitenkin kuivasivat. <a href="https://www.lapinkansa.fi/lappi/vastaanottokeskus-kuumentaa-tunteita-kittilassa-lauantaiksi-puuhataan-mielenosoitusta-15254967/">Vastustin hanketta ankarasti</a>. Minun vastustustani suurempi tekijä lienivät kuitenkin mediassa suurta näkyvyyttä saaneet seksuaalirikokset, joiden jälkeen alettiin vastaanottokeskuspaikkakunnalta edellyttää riittävää määrää poliiseja. Näin Kittilään ei tullutkaan kaikkien onneksi vastaanottokeskusta ja noin kahtasataa turvapaikanhakijaa keskelle kirkonkylää.</p><p>Kittilä kuitenkin päätti ottaa vastaan pakolaisia. Ei siis turvapaikanhakijoita, vaan pakolaisia. Vastustin sitäkin. Valtakunnantasolla Suomen pakolaiskiintiö on väkilukuun suhteutettuna suurempi kuin muualla, ja Kittilän väkilukuun suhteutettuna kaavailtu 20 pakolaista (4 perhettä) oli tietysti suuri määrä. Argumentoin kantaani <a href="https://www.kansalainen.fi/arvoton-naytelma-kittilassa/">tässä</a> Kansalaisen blogissa tuoreeltaan, kun olin hävinnyt äänestyksen kunnanvaltuustossa.</p><p>Nyt tilanne on siis se, että pakolaisia Kittilässä on. Tilanne on myös se, että asuntoja ei ole. Siitä huolimatta, että kun valtuutettuja maaniteltiin äänestämään vastaanottamisen puolesta toteamalla, että meillä on tyhjiä asuntoja ja että valtio maksaa kaiken. Tässä sitä nyt ollaan, ja avaankin nyt, miten pienet kunnat liu&rsquo;utetaan monikulttuurikouhkaajien mukaan.</p><p><strong>Ensimmäinen vaihe, eli pakolaisten vastaanottaminen. </strong>Kunnat sopivat pakolaisten vastaanottamisesta valtion, eli hallinnollisesti ELY-keskuksen ja Migrin kanssa. Kunnille luvataan kulujen kattamista kolmeksi tai neljäksi vuodeksi. Turvapaikkamenettelyn kautta tulleilla sopimus on kolme ja kiintiöpakolaisilla neljä vuotta. Tosiasiassa kunta joutuu väkisinkin maksun puolelle, sillä todellisten kustannusten laskeminen on mahdotonta. Maksuosuus ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa suuren suuri, ja todellisia kuluja ei tietenkään mitenkään valtuutetuille edes jälkikäteen eritellä, eikä esimerkiksi sosiaalipuolen kuluista saakaan levittää yksilöitävää tietoa.</p><p>Pienissä kunnissa, varsinkin vetovoimaisessa Kittilässä, asuntotilanne on usein huono. Tämä johtuu markkinoiden pienuudesta, jolloin jo 4-5 asunnon varaaminenkin vääristää asuntomarkkinat. Asuntopula aiheuttaa varsinkin pienille yrityksille rekrytointivaikeuksia. Kunnanvaltuutettuja Kittilässä harhautettiin asuntotilanteen suhteen täysin. Asuntotilannetta tarkasteltiin kaudelta, jolloin käyttöaste on matalin. Epäilen myös, että asuntoja oli otettu eri verukkein pois markkinoilta ennakoiden myönteistä valtuuston päätöstä.</p><p>Kun sopimusta pakolaisten vastaanottamiseksi tehdään, kaikki siis esitetään mahdollisimman ruusuisena. Ihmettelen, kuinka tämä taktiikka voi toimia, mutta niin se vain toimii. Koskaan, ei koskaan voida ajatella olevan olemassa sellaisia ratkaisuja, joissa ei ole mitään kielteisiä vaikutuksia. Lisäksi tulisi valtuutetun osata laskea, että pitkän aikavälin ratkaisua ei voi perustaa muutaman vuoden valtionrahoituksen varaan. Niin siinä kuitenkin kävi, että osa kunnanhallituksessakin pakolaisten vastaanottamista vastaan äänestäneistä käänsikin kunnanvaltuustossa takkinsa, ja läpi meni.</p><p><strong>Toinen vaihe, eli elo uudessa tilanteessa. </strong>Kun pakolaisia on kunnassa, pyritään tilanne esittämään kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ja mihinkään ei ole vaikutusta. Tietoja homman kustannuksista ei saa kirveelläkään. Kysyin kuluvana ja viime valtuustokauten pakolaisten vastaanottamisen kustannuksista toistuvasti, mutta sain vain suullisia &rdquo;musta tuntuu&rdquo;-vastauksia. Viimein kun sain mustaa valkoisella, oli kyseessä vain laskelma välittömistä kuluista ja tietysti alla valtionosuus, jonka kunta saa. Ei kattavaa kustannustietoa eri kunnan tulosalueilta, joihin tietysti kohdistuu menopainetta.</p><p>Asuntotilanne on tietysti huonontunut. Eräässäkin kokouksessa kun asia tuli esille, esitin kysymyksen: &rdquo;olisiko asuntotilanne parempi, mikäli pakolaisia ei olisi vastaanotettu&rdquo;. Kysymys oli tietysti piruuttaan tehty kompa, sillä totta kai se olisi parempi. Tähänkään en saanut vastausta, koska ei tietysti kehdattu sanoa, miten asia on. Sen sijaan on valtuutetuille kehuttu pakolaisten olevan <em>parempia vuokranmaksajia kuin kuntalaiset. </em>Kysyä sopii, kuka se lopullinen vuokranmaksaja todellisuudessa on.</p><p>Pimittämisellä ja kaunistelulla saadaan helpotettua niiden valtuutettujen omaatuntoa, jotka äänestivät tietoisesti oman äänestäjäkuntansa mielipiteen vastaisesti.</p><p><strong>Kolmas vaihe, eli pakolaispolitiikan ankkurointi. </strong>Kunta on hyvä organisaatio, varsinkin pieni kunta. Ihmiset tuntevat toisensa ja päätöksiä tehdään lähellä. Kuitenkin kunnilla kuten kaikilla muillakin organisaatioilla on tapana ruokkia itseään. On luonnollista, että maahanmuuton kanssa työskentelevät haluaisivat työnsä jatkuvan. Siksi usein käy niin, että varsinkaan vakiintuneen pakolaisjärjestelmän puitteissa harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta tulee kunnissa pysyvä olotila, vaikka aluksi luvattiin muuta.</p><p>Kaikki pakolaiset eivät jää kuntaan kolmeksi tai neljäksi vuodeksi, joka on sovittu valtion kanssa. Kuitenkin on niin, että eri syistä saattavat vastaanotetut pakolaiset lähteä pois jo aiemmin. Syitä voi olla useita, ja usein aivan hyviäkin. Erityistä palveluntarvetta, johon kotikunta ei pysty vastaamaan. Ongelma ei ole se, että osa lähtee ennen aikojaan vaan se, että tämä &rdquo;vapautunut&rdquo; paikka täytetään uudella &ndash; ja luodaan kesken kolmivuotiskauden uusi kolmivuotiskausi, jonka aikana jo perustetut maahanmuuttajien palvelut ovat pystyssä. Tämä tehdään usein ilman valtuuston käsittelyä, sillä aiempi, alkuperäinen päätös ja sitoutumus vaikkapa 20 hengestä tulkitaan oikeutuksena täyttää uusi paikka.</p><p><strong>Ja näin, nyt se on pysyvää. </strong>Kun aiemmat sitoumukset lakkaavat, on vielä muita voimassa. Tällöin on helppoa perustella valtuustolle, kuinka tämä nyt tulee kalliiksi, kun vain muutaman perheen osalta palvelut korvataan valtion taholta, kun on organisaatio pystyssä ja vähentääkään ei voi. Esimerkiksi puolikasta opettajaa on hankala pitää. Näin tämä toimii, vaikka sopimuskausi ei olisikaan edellisessä kappaleessa kuvatulla tavalla sirpaloitunut. Seuraavaa päätöstä perusteltaisiin sillä, että valmiilla organisaatiolla on halvempaa toimia.</p><p>Valtuutetuilta vaatii paljon rohkeutta vastustaa uutta päätöstä tässä tilanteessa. Siinä joutuu luopumaan ainakin lyhyen aikavälin taloudellisesta perustelusta, ja jäljelle jäävät vain arvoihin pohjaavat perusteet sekä tietysti asuntotilanteella argumentointi, mikäli uutta asuntokantaa ei ole rakennettu. Pitää vain osata olla lujana ja perustella kantansa.</p><p>Aion kuitenkin vastustaa uusia sitoumuksia. Toivottavasti ensi kuntavaaleissa ihmiset muistavat, että Kittilässä on vielä muutakin politiikkaa kuin kunnanjohtajan erottamisella riekkuminen. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin hyvältä, sillä ELY aikoo vähentää sijoituskuntia. Siitä puulaakista ei kuitenkaan koskaan tiedä. Lisäksi ei olisi ensimmäinen kerta, kun osa kunnanhallituksesta yhtäkkiä muuttaisi kantaansa.</p><p>Muuten olen sitä mieltä, että Suomen on erottava eurosta ja EU:sta.</p><p>Akseli Erkkilä (kunnanvaltuustossa sitoutumatton Kittilän Kuntalaislistan valtuutettu)</p><p>30.7.2018</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> En ole vähään aikaan kirjoitellut blogiini maahanmuuttoon liittyviä kirjoituksia. Se johtuu ennen kaikkea siitä, että en koe minulla olevan uutta sanottavaa aiheeseen liittyen. Lisäksi ainakin minun omassa ”some-kuplassani” maahanmuutto on kestoaihe, josta kirjoittaminen tuntuu jankuttamiselta. Kittilän kunnanvaltuustossa olen asiaa kuitenkin pitänyt esillä ja heilutellut leukojani tasaiseen tahtiin. Nyt iski kuitenkin ”inspis” kirjoittaa aiheesta kuntatasolla eli siellä, missä maahanmuutto lopulta näkyy. Käytän tietopohjanani kokemuksiani kunnanvaltuutettuna ja muualta lukemaani ja kuulemaani.

Kittilään suunniteltiin vastaanottokeskusta viime pakolaiskriisin aikana. Ne aikeet kuitenkin kuivasivat. Vastustin hanketta ankarasti. Minun vastustustani suurempi tekijä lienivät kuitenkin mediassa suurta näkyvyyttä saaneet seksuaalirikokset, joiden jälkeen alettiin vastaanottokeskuspaikkakunnalta edellyttää riittävää määrää poliiseja. Näin Kittilään ei tullutkaan kaikkien onneksi vastaanottokeskusta ja noin kahtasataa turvapaikanhakijaa keskelle kirkonkylää.

Kittilä kuitenkin päätti ottaa vastaan pakolaisia. Ei siis turvapaikanhakijoita, vaan pakolaisia. Vastustin sitäkin. Valtakunnantasolla Suomen pakolaiskiintiö on väkilukuun suhteutettuna suurempi kuin muualla, ja Kittilän väkilukuun suhteutettuna kaavailtu 20 pakolaista (4 perhettä) oli tietysti suuri määrä. Argumentoin kantaani tässä Kansalaisen blogissa tuoreeltaan, kun olin hävinnyt äänestyksen kunnanvaltuustossa.

Nyt tilanne on siis se, että pakolaisia Kittilässä on. Tilanne on myös se, että asuntoja ei ole. Siitä huolimatta, että kun valtuutettuja maaniteltiin äänestämään vastaanottamisen puolesta toteamalla, että meillä on tyhjiä asuntoja ja että valtio maksaa kaiken. Tässä sitä nyt ollaan, ja avaankin nyt, miten pienet kunnat liu’utetaan monikulttuurikouhkaajien mukaan.

Ensimmäinen vaihe, eli pakolaisten vastaanottaminen. Kunnat sopivat pakolaisten vastaanottamisesta valtion, eli hallinnollisesti ELY-keskuksen ja Migrin kanssa. Kunnille luvataan kulujen kattamista kolmeksi tai neljäksi vuodeksi. Turvapaikkamenettelyn kautta tulleilla sopimus on kolme ja kiintiöpakolaisilla neljä vuotta. Tosiasiassa kunta joutuu väkisinkin maksun puolelle, sillä todellisten kustannusten laskeminen on mahdotonta. Maksuosuus ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa suuren suuri, ja todellisia kuluja ei tietenkään mitenkään valtuutetuille edes jälkikäteen eritellä, eikä esimerkiksi sosiaalipuolen kuluista saakaan levittää yksilöitävää tietoa.

Pienissä kunnissa, varsinkin vetovoimaisessa Kittilässä, asuntotilanne on usein huono. Tämä johtuu markkinoiden pienuudesta, jolloin jo 4-5 asunnon varaaminenkin vääristää asuntomarkkinat. Asuntopula aiheuttaa varsinkin pienille yrityksille rekrytointivaikeuksia. Kunnanvaltuutettuja Kittilässä harhautettiin asuntotilanteen suhteen täysin. Asuntotilannetta tarkasteltiin kaudelta, jolloin käyttöaste on matalin. Epäilen myös, että asuntoja oli otettu eri verukkein pois markkinoilta ennakoiden myönteistä valtuuston päätöstä.

Kun sopimusta pakolaisten vastaanottamiseksi tehdään, kaikki siis esitetään mahdollisimman ruusuisena. Ihmettelen, kuinka tämä taktiikka voi toimia, mutta niin se vain toimii. Koskaan, ei koskaan voida ajatella olevan olemassa sellaisia ratkaisuja, joissa ei ole mitään kielteisiä vaikutuksia. Lisäksi tulisi valtuutetun osata laskea, että pitkän aikavälin ratkaisua ei voi perustaa muutaman vuoden valtionrahoituksen varaan. Niin siinä kuitenkin kävi, että osa kunnanhallituksessakin pakolaisten vastaanottamista vastaan äänestäneistä käänsikin kunnanvaltuustossa takkinsa, ja läpi meni.

Toinen vaihe, eli elo uudessa tilanteessa. Kun pakolaisia on kunnassa, pyritään tilanne esittämään kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ja mihinkään ei ole vaikutusta. Tietoja homman kustannuksista ei saa kirveelläkään. Kysyin kuluvana ja viime valtuustokauten pakolaisten vastaanottamisen kustannuksista toistuvasti, mutta sain vain suullisia ”musta tuntuu”-vastauksia. Viimein kun sain mustaa valkoisella, oli kyseessä vain laskelma välittömistä kuluista ja tietysti alla valtionosuus, jonka kunta saa. Ei kattavaa kustannustietoa eri kunnan tulosalueilta, joihin tietysti kohdistuu menopainetta.

Asuntotilanne on tietysti huonontunut. Eräässäkin kokouksessa kun asia tuli esille, esitin kysymyksen: ”olisiko asuntotilanne parempi, mikäli pakolaisia ei olisi vastaanotettu”. Kysymys oli tietysti piruuttaan tehty kompa, sillä totta kai se olisi parempi. Tähänkään en saanut vastausta, koska ei tietysti kehdattu sanoa, miten asia on. Sen sijaan on valtuutetuille kehuttu pakolaisten olevan parempia vuokranmaksajia kuin kuntalaiset. Kysyä sopii, kuka se lopullinen vuokranmaksaja todellisuudessa on.

Pimittämisellä ja kaunistelulla saadaan helpotettua niiden valtuutettujen omaatuntoa, jotka äänestivät tietoisesti oman äänestäjäkuntansa mielipiteen vastaisesti.

Kolmas vaihe, eli pakolaispolitiikan ankkurointi. Kunta on hyvä organisaatio, varsinkin pieni kunta. Ihmiset tuntevat toisensa ja päätöksiä tehdään lähellä. Kuitenkin kunnilla kuten kaikilla muillakin organisaatioilla on tapana ruokkia itseään. On luonnollista, että maahanmuuton kanssa työskentelevät haluaisivat työnsä jatkuvan. Siksi usein käy niin, että varsinkaan vakiintuneen pakolaisjärjestelmän puitteissa harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta tulee kunnissa pysyvä olotila, vaikka aluksi luvattiin muuta.

Kaikki pakolaiset eivät jää kuntaan kolmeksi tai neljäksi vuodeksi, joka on sovittu valtion kanssa. Kuitenkin on niin, että eri syistä saattavat vastaanotetut pakolaiset lähteä pois jo aiemmin. Syitä voi olla useita, ja usein aivan hyviäkin. Erityistä palveluntarvetta, johon kotikunta ei pysty vastaamaan. Ongelma ei ole se, että osa lähtee ennen aikojaan vaan se, että tämä ”vapautunut” paikka täytetään uudella – ja luodaan kesken kolmivuotiskauden uusi kolmivuotiskausi, jonka aikana jo perustetut maahanmuuttajien palvelut ovat pystyssä. Tämä tehdään usein ilman valtuuston käsittelyä, sillä aiempi, alkuperäinen päätös ja sitoutumus vaikkapa 20 hengestä tulkitaan oikeutuksena täyttää uusi paikka.

Ja näin, nyt se on pysyvää. Kun aiemmat sitoumukset lakkaavat, on vielä muita voimassa. Tällöin on helppoa perustella valtuustolle, kuinka tämä nyt tulee kalliiksi, kun vain muutaman perheen osalta palvelut korvataan valtion taholta, kun on organisaatio pystyssä ja vähentääkään ei voi. Esimerkiksi puolikasta opettajaa on hankala pitää. Näin tämä toimii, vaikka sopimuskausi ei olisikaan edellisessä kappaleessa kuvatulla tavalla sirpaloitunut. Seuraavaa päätöstä perusteltaisiin sillä, että valmiilla organisaatiolla on halvempaa toimia.

Valtuutetuilta vaatii paljon rohkeutta vastustaa uutta päätöstä tässä tilanteessa. Siinä joutuu luopumaan ainakin lyhyen aikavälin taloudellisesta perustelusta, ja jäljelle jäävät vain arvoihin pohjaavat perusteet sekä tietysti asuntotilanteella argumentointi, mikäli uutta asuntokantaa ei ole rakennettu. Pitää vain osata olla lujana ja perustella kantansa.

Aion kuitenkin vastustaa uusia sitoumuksia. Toivottavasti ensi kuntavaaleissa ihmiset muistavat, että Kittilässä on vielä muutakin politiikkaa kuin kunnanjohtajan erottamisella riekkuminen. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin hyvältä, sillä ELY aikoo vähentää sijoituskuntia. Siitä puulaakista ei kuitenkaan koskaan tiedä. Lisäksi ei olisi ensimmäinen kerta, kun osa kunnanhallituksesta yhtäkkiä muuttaisi kantaansa.

Muuten olen sitä mieltä, että Suomen on erottava eurosta ja EU:sta.

Akseli Erkkilä (kunnanvaltuustossa sitoutumatton Kittilän Kuntalaislistan valtuutettu)

30.7.2018

]]>
0 http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258822-miten-maahanmuutto-hivutetaan-kuntaan#comments Kunnat Maahanmuutto Pakolaiset Mon, 30 Jul 2018 14:10:46 +0000 Akseli Erkkilä http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258822-miten-maahanmuutto-hivutetaan-kuntaan
Ne jyrää meitin! http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258706-ne-jyraa-meitin <p>Vielä pari vuotta sitten vuortakin vakaammalta vaikuttanut Angela Merkelin asema Saksan ja &ndash; Trumpin tultua valtaan &ndash; koko demokraattisen maailman johtajana on murentunut ällistyttävää vauhtia. Viime vuoden liittopäivävaalit jo tekivät hänestä efektiivisesti poliittisti ramman, vaikka sitä ei haluttu heti vaalien jälkeen yleisesti tunnustaa. Viime viikkojen tapahtumat ovat sen kuitenkin tehneet vastaansanomattoman selväksi jokaiselle, jolla on silmät nähdä ja korvat kuulla. Merkel hallituksineen voi kaatua koska vain, ja vaikka ei kaatuisikaan, on fataalilla tavalla heikentynyt, vaikka selvisikin sisäministerinsä aiheuttamasta kriisistä.</p><p>Italiassa vaalit voitti ja valtaan pääsi &ndash; tai päätyi - koalitio, jonka pystytyssä pysymistä voi niin ikään epäillä. Erona Saksaan on kuitenkin, että huteroilla jaloilla seisova hallitus ei siellä ole enää vuosikymmeniin ollut mikään uusi ja järkyttävä yllätys. Italia on kuitenkin ollut irrelevantti nimenomaan siksi, että muut suuret EU-maat ovat olleet niin vakaita kuin ovat olleet. Se ei ole enää vallitseva asiaintila.</p><p>Itäisessä EU:ssa neljä maata, Puola, Unkari, Tsekki ja Slovakia, eivät tosin ole akuutissa hallituskriisissä, mutta kaikki keikuttavat EU-venettä yhä vakavammin. Niiden joukkoon on nyt liittynyt myös Itävalta, ei tosin mainitun neljän muodostaman Visegrad-ryhmän jäsenenä, mutta rettelöitsijänä kyllä.</p><p>Kreikka tarpoo talouskriisissään, joka on saatu eristettyä niin, että se ei enää uhkaa koko EU:ta (puuta täytyy tässäkin kohden kyllä koputtaa), mutta pakolaiskriisin ensi linjan maana sekin on yhä EU:n ongelmalistan kärjen tuntumassa.</p><p>Maahanmuutto onkin kaikkia mainittuja kriisiin joutuneita maita yhdistävä tekijä. Vuosina 2015-16 koettu turvapaikanhakijoiden tulva EU:hun, mukaan lukien ensimmäistä kertaa Suomeen, vei asian kanssa painineiden ajan niin tarkkaan, että syvempien syiden ja seurausten pohdintaan ei heillä liiennyt aikaa. Niitä analysoimaan värvättiin ulkoministeriössä minut (jos kohta muutkin siihen osallistuivat). Akuutin kriisin päätyttyä saatoin vetää muutamia johtopäätöksiä, joista voin pitää kiinni vielä tänäänkin.</p><p>Ensimmäinen johtopäätös &ndash; tai pikemminkin tilastollinen tosiasia &ndash; oli, että todellista &rdquo;muuttoliikekriisiä&rdquo; ei vuosina 2015-16 loppujen lopuksi ollut. Turvapaikanhakijoita tuli kyllä Suomeen loppukesän 2015 ja helmi-maaliskuun vaihteen 2016 välillä noin 10 kertaa enemmän kuin siihen asti vuosittain. Varsinainen &rdquo;tulva&rdquo; kesti kuitenkin vain kaksi kuukautta, ja jos kokonaisluvut tasoitetaan esimerkiksi kolmelle vuodelle, jäljelle jää kyllä &rdquo;pullistuma&rdquo;, mutta kolmelle vuodelle jaettuna turvapaikan saaneita kertyi vain noin 10&nbsp;000 eli runsaat 3000 vuodessa, kun heitä ennen kriisiä oli vuosittain parisen tuhatta. Koko EU:ssa näkyy sama ilmiö, sillä erolla, että &rdquo;piikki&rdquo; vuosina 2015-6 oli pienempi. Koko EU-alueelle tasoitettuna heitä tuli alle 0,2 prosenttia EU:n väestöstä, ja turvapaikan saaneiden määrä lienee jäänyt hieman yli 0,1 prosenttiin väestöstä.</p><p>Aivan ilman kriisiä ei tietenkään selvitty näilläkään luvuilla. Hyvin nopeasti kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä aiheutti hallinnollisen kriisin, kun nämä piti jonnekin majoittaa ja huoltaa. Kuten oli ennakoitavissa &ndash; ja myös ennakoin &ndash; Suomeenkin syntyi lisäksi pian laittomasti maahan jääneiden joukko, aivan uusi ongelma meillä. Koko EU:n tasolla pahimmat ongelmat olivat ensinnäkin ulkorajavalvonnan pettäminen, mikä johti maahantulijoiden hallitsemattomaan vaellukseen kohti suosituimpia päämäärämaita. Toiseksi, turvapaikanhakijoiden käsittelyä koskeva perussääntö, jonka mukaan vastuu maahan tulevista on sillä jäsenmaalla, jonne turvapaikanhakija ensiksi saapuu, menetti käytännössä merkityksensä, sillä määränpäähänsä saapuneita ei voitu palauttaa ensimmäiseen saapumismaahansa, ei humanitäärisistä eikä myöskään käytännöllisistä syistä. Kolmas kriisiyttävä tekijä oli maahantulijoiden saapuminen vain pariin jäsenmaahan ja sen jälkeen suunnistaminen vain muutamaan muuhun, ennen muuta Saksaan. Tästä aiheutuneet ongelmat olisi ollut helppo ja järkevää välttää toteuttamalla tehokkaasti turvapaikan saaneiden jakaminen jäsenmaihin. Sen sijaan tästä asiasta tuli yksi pahimmista jäsenmaiden välejä jäytäneistä kiistoista, vaikka siitä muodollinen päätös saatiinkin aikaan.</p><p>Nämä materiaaliset ongelmat kalpenivat ja kalpenevat yhä psykologisen kriisin rinnalla, ja sen kriisin syvyyttä ja varsinkaan kestoa en osannut minäkään ennakoida. Asenteet maahanmuuttoa kohtaan yleensä ja pakolaisia kohtaan erityisesti alkoivat kyllä yllätyksettömästi koventua hyvin pian sen jälkeen kun tulijamäärät nopeasti kasvoivat vuonna 2015 ja heidän kärsimystensä ja kuolemiensa, varsinkin Kreikan rannikolle huuhtoutuneen pikkupojan ruumiin, aiheuttama ensimmäinen myötätuntoaalto oli hiipunut.</p><p>Loogista olisi kuitenkin ollut, että kun turvapaikanhakijoiden määrä pian palasi kutakuinkin kriisiä edeltävälle tasolle, myös mentaalinen kriisi olisi vaimentunut. Näin ei ole käynyt, pikemminkin painvastoin, ja se kriisi on kanavoitunut perinteisten poliittisten voimasuhteiden järkkymiseksi jopa vakauden ankkuriksi mielletyssä Saksassa. Mikä sen voi selittää? Kolme asiaa tulee mieleen.</p><p>Ensimmäinen on mieliin, tai ehkä pikemminkin alitajuntaan, jäänyt tunne asioiden riistäytymisestä hallinnasta, mitä televisiokuvat pitkin maita ja mantuja vaeltavista ihmislaumoista, yömyöhällä häthätää vastaanottokeskuksiksi muutettuihin korpihotelleihin saapuvista busseista ja ikuiselta tuntuvasta hedelmättömästä kiistelystä EU-kokouksissa aiheuttivat. Se on jäänyt elämään.</p><p>Toiseksi, vaikka taloussuhdanne on Euroopassa turvapaikkakriisin akuutin vaiheen jälkeen selvästi parantunut, perusturvallisuus on järkkynyt ja tulevaisuuskäsitykset ovat edelleen pessimistiset. Eikä kysymys ei ole pelkästään käsityksistä, vaan monet tosiaan ovat jääneet syrjään talouden noususta ja suorastaan syrjäytyneet. Tämäkin on megatrendi, ja kuten megatrendeillä yleensäkin, keinoja sen kääntämiseen ei tunnu olevan &ndash; tai ainakaan sellaisten keinojen käyttöön ei löydy poliittista tahtoa. Yksi seuraus on muukalaisvastaisuuden kasvu.</p><p>Kolmanneksi on kysymys myös kulttuurisesta turvattomuuden tunteesta. Ulkomaalaisperäisen väestön määrä on kenties monissa Euroopan maissa saavuttanut tason, jonka kantaväestö, ja eritoten edellä mainittu taloudellisesti syrjäytynyt osa siitä, kokee uhkaksi, ei vain toimeentulolleen vaan myös identiteetilleen. Tähän voidaan esittää vastaväite, että vähintään yhtä suurta on asenteiden koveneminen ollut maissa, joissa ulkomaalaisperäistä väestöä on hyvin vähän. Kyse ei kuitenkaan ole vain absoluuttisista määristä, vaan siitä miten nopeasti tilanne ympäristössä on muuttunut, ja historiallisista kokemuksista, Itä-Euroopassa esimerkiksi ulkoa tuodun komentovallan muistosta.</p><p>Pohjimmiltaan kyse on ihmisen laumaeläinluonteesta; laumalla taasen on oltava yhteistä identiteettiä luovia ominaisuuksia, jotta se voi ylipäätään syntyä. Tätä ovat ulkoisia uhkakuvia, erilaisuuden torjuntaa hyväksikäyttävät liikkeet onnistuneet tehokkaasti hyväksikäyttämään. Vastakkaista kantaa edustavien argumentit kuten huonosti erittelyä kestävä monikulttuurisuuden ihanne ja abstraktit (kiistämättä niiden moraalista oikeutusta) tasa-arvon ja ihmisoikeuksien ihanteet, terveen huoltosuhteen ylläpitämisen tarve, tai edes hyvinvointivaltio, eivät selvästikään tuota sellaista ryhmäidentiteettiä, että sillä pystyttäisiin kilpailemaan tehokkaasti populistisen demagogian kanssa. Jotain tehokkaampaa olisi löydettävä, eikä minulla ole siihen vastausta, ei ainakaan sellaista joka mahtuisi tällaiseen blogiin. Yksi ainesosa siinä kuitenkin olisi oltava konsensus siitä, millaista sopeutumista on voitava edellyttää maahantulijoilta ja millaista niiltä, jotka heitä vastaanottavat. Nyt sen määrittelyä hallitsevat ne, joiden ratkaisu on estää maahantulo ja jopa päästä eroon jo maahan tulleista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vielä pari vuotta sitten vuortakin vakaammalta vaikuttanut Angela Merkelin asema Saksan ja – Trumpin tultua valtaan – koko demokraattisen maailman johtajana on murentunut ällistyttävää vauhtia. Viime vuoden liittopäivävaalit jo tekivät hänestä efektiivisesti poliittisti ramman, vaikka sitä ei haluttu heti vaalien jälkeen yleisesti tunnustaa. Viime viikkojen tapahtumat ovat sen kuitenkin tehneet vastaansanomattoman selväksi jokaiselle, jolla on silmät nähdä ja korvat kuulla. Merkel hallituksineen voi kaatua koska vain, ja vaikka ei kaatuisikaan, on fataalilla tavalla heikentynyt, vaikka selvisikin sisäministerinsä aiheuttamasta kriisistä.

Italiassa vaalit voitti ja valtaan pääsi – tai päätyi - koalitio, jonka pystytyssä pysymistä voi niin ikään epäillä. Erona Saksaan on kuitenkin, että huteroilla jaloilla seisova hallitus ei siellä ole enää vuosikymmeniin ollut mikään uusi ja järkyttävä yllätys. Italia on kuitenkin ollut irrelevantti nimenomaan siksi, että muut suuret EU-maat ovat olleet niin vakaita kuin ovat olleet. Se ei ole enää vallitseva asiaintila.

Itäisessä EU:ssa neljä maata, Puola, Unkari, Tsekki ja Slovakia, eivät tosin ole akuutissa hallituskriisissä, mutta kaikki keikuttavat EU-venettä yhä vakavammin. Niiden joukkoon on nyt liittynyt myös Itävalta, ei tosin mainitun neljän muodostaman Visegrad-ryhmän jäsenenä, mutta rettelöitsijänä kyllä.

Kreikka tarpoo talouskriisissään, joka on saatu eristettyä niin, että se ei enää uhkaa koko EU:ta (puuta täytyy tässäkin kohden kyllä koputtaa), mutta pakolaiskriisin ensi linjan maana sekin on yhä EU:n ongelmalistan kärjen tuntumassa.

Maahanmuutto onkin kaikkia mainittuja kriisiin joutuneita maita yhdistävä tekijä. Vuosina 2015-16 koettu turvapaikanhakijoiden tulva EU:hun, mukaan lukien ensimmäistä kertaa Suomeen, vei asian kanssa painineiden ajan niin tarkkaan, että syvempien syiden ja seurausten pohdintaan ei heillä liiennyt aikaa. Niitä analysoimaan värvättiin ulkoministeriössä minut (jos kohta muutkin siihen osallistuivat). Akuutin kriisin päätyttyä saatoin vetää muutamia johtopäätöksiä, joista voin pitää kiinni vielä tänäänkin.

Ensimmäinen johtopäätös – tai pikemminkin tilastollinen tosiasia – oli, että todellista ”muuttoliikekriisiä” ei vuosina 2015-16 loppujen lopuksi ollut. Turvapaikanhakijoita tuli kyllä Suomeen loppukesän 2015 ja helmi-maaliskuun vaihteen 2016 välillä noin 10 kertaa enemmän kuin siihen asti vuosittain. Varsinainen ”tulva” kesti kuitenkin vain kaksi kuukautta, ja jos kokonaisluvut tasoitetaan esimerkiksi kolmelle vuodelle, jäljelle jää kyllä ”pullistuma”, mutta kolmelle vuodelle jaettuna turvapaikan saaneita kertyi vain noin 10 000 eli runsaat 3000 vuodessa, kun heitä ennen kriisiä oli vuosittain parisen tuhatta. Koko EU:ssa näkyy sama ilmiö, sillä erolla, että ”piikki” vuosina 2015-6 oli pienempi. Koko EU-alueelle tasoitettuna heitä tuli alle 0,2 prosenttia EU:n väestöstä, ja turvapaikan saaneiden määrä lienee jäänyt hieman yli 0,1 prosenttiin väestöstä.

Aivan ilman kriisiä ei tietenkään selvitty näilläkään luvuilla. Hyvin nopeasti kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä aiheutti hallinnollisen kriisin, kun nämä piti jonnekin majoittaa ja huoltaa. Kuten oli ennakoitavissa – ja myös ennakoin – Suomeenkin syntyi lisäksi pian laittomasti maahan jääneiden joukko, aivan uusi ongelma meillä. Koko EU:n tasolla pahimmat ongelmat olivat ensinnäkin ulkorajavalvonnan pettäminen, mikä johti maahantulijoiden hallitsemattomaan vaellukseen kohti suosituimpia päämäärämaita. Toiseksi, turvapaikanhakijoiden käsittelyä koskeva perussääntö, jonka mukaan vastuu maahan tulevista on sillä jäsenmaalla, jonne turvapaikanhakija ensiksi saapuu, menetti käytännössä merkityksensä, sillä määränpäähänsä saapuneita ei voitu palauttaa ensimmäiseen saapumismaahansa, ei humanitäärisistä eikä myöskään käytännöllisistä syistä. Kolmas kriisiyttävä tekijä oli maahantulijoiden saapuminen vain pariin jäsenmaahan ja sen jälkeen suunnistaminen vain muutamaan muuhun, ennen muuta Saksaan. Tästä aiheutuneet ongelmat olisi ollut helppo ja järkevää välttää toteuttamalla tehokkaasti turvapaikan saaneiden jakaminen jäsenmaihin. Sen sijaan tästä asiasta tuli yksi pahimmista jäsenmaiden välejä jäytäneistä kiistoista, vaikka siitä muodollinen päätös saatiinkin aikaan.

Nämä materiaaliset ongelmat kalpenivat ja kalpenevat yhä psykologisen kriisin rinnalla, ja sen kriisin syvyyttä ja varsinkaan kestoa en osannut minäkään ennakoida. Asenteet maahanmuuttoa kohtaan yleensä ja pakolaisia kohtaan erityisesti alkoivat kyllä yllätyksettömästi koventua hyvin pian sen jälkeen kun tulijamäärät nopeasti kasvoivat vuonna 2015 ja heidän kärsimystensä ja kuolemiensa, varsinkin Kreikan rannikolle huuhtoutuneen pikkupojan ruumiin, aiheuttama ensimmäinen myötätuntoaalto oli hiipunut.

Loogista olisi kuitenkin ollut, että kun turvapaikanhakijoiden määrä pian palasi kutakuinkin kriisiä edeltävälle tasolle, myös mentaalinen kriisi olisi vaimentunut. Näin ei ole käynyt, pikemminkin painvastoin, ja se kriisi on kanavoitunut perinteisten poliittisten voimasuhteiden järkkymiseksi jopa vakauden ankkuriksi mielletyssä Saksassa. Mikä sen voi selittää? Kolme asiaa tulee mieleen.

Ensimmäinen on mieliin, tai ehkä pikemminkin alitajuntaan, jäänyt tunne asioiden riistäytymisestä hallinnasta, mitä televisiokuvat pitkin maita ja mantuja vaeltavista ihmislaumoista, yömyöhällä häthätää vastaanottokeskuksiksi muutettuihin korpihotelleihin saapuvista busseista ja ikuiselta tuntuvasta hedelmättömästä kiistelystä EU-kokouksissa aiheuttivat. Se on jäänyt elämään.

Toiseksi, vaikka taloussuhdanne on Euroopassa turvapaikkakriisin akuutin vaiheen jälkeen selvästi parantunut, perusturvallisuus on järkkynyt ja tulevaisuuskäsitykset ovat edelleen pessimistiset. Eikä kysymys ei ole pelkästään käsityksistä, vaan monet tosiaan ovat jääneet syrjään talouden noususta ja suorastaan syrjäytyneet. Tämäkin on megatrendi, ja kuten megatrendeillä yleensäkin, keinoja sen kääntämiseen ei tunnu olevan – tai ainakaan sellaisten keinojen käyttöön ei löydy poliittista tahtoa. Yksi seuraus on muukalaisvastaisuuden kasvu.

Kolmanneksi on kysymys myös kulttuurisesta turvattomuuden tunteesta. Ulkomaalaisperäisen väestön määrä on kenties monissa Euroopan maissa saavuttanut tason, jonka kantaväestö, ja eritoten edellä mainittu taloudellisesti syrjäytynyt osa siitä, kokee uhkaksi, ei vain toimeentulolleen vaan myös identiteetilleen. Tähän voidaan esittää vastaväite, että vähintään yhtä suurta on asenteiden koveneminen ollut maissa, joissa ulkomaalaisperäistä väestöä on hyvin vähän. Kyse ei kuitenkaan ole vain absoluuttisista määristä, vaan siitä miten nopeasti tilanne ympäristössä on muuttunut, ja historiallisista kokemuksista, Itä-Euroopassa esimerkiksi ulkoa tuodun komentovallan muistosta.

Pohjimmiltaan kyse on ihmisen laumaeläinluonteesta; laumalla taasen on oltava yhteistä identiteettiä luovia ominaisuuksia, jotta se voi ylipäätään syntyä. Tätä ovat ulkoisia uhkakuvia, erilaisuuden torjuntaa hyväksikäyttävät liikkeet onnistuneet tehokkaasti hyväksikäyttämään. Vastakkaista kantaa edustavien argumentit kuten huonosti erittelyä kestävä monikulttuurisuuden ihanne ja abstraktit (kiistämättä niiden moraalista oikeutusta) tasa-arvon ja ihmisoikeuksien ihanteet, terveen huoltosuhteen ylläpitämisen tarve, tai edes hyvinvointivaltio, eivät selvästikään tuota sellaista ryhmäidentiteettiä, että sillä pystyttäisiin kilpailemaan tehokkaasti populistisen demagogian kanssa. Jotain tehokkaampaa olisi löydettävä, eikä minulla ole siihen vastausta, ei ainakaan sellaista joka mahtuisi tällaiseen blogiin. Yksi ainesosa siinä kuitenkin olisi oltava konsensus siitä, millaista sopeutumista on voitava edellyttää maahantulijoilta ja millaista niiltä, jotka heitä vastaanottavat. Nyt sen määrittelyä hallitsevat ne, joiden ratkaisu on estää maahantulo ja jopa päästä eroon jo maahan tulleista.

]]>
62 http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258706-ne-jyraa-meitin#comments EU Identiteetti Maahanmuutto Populismi Turvallisuus Fri, 27 Jul 2018 06:15:02 +0000 Antti Kuosmanen http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258706-ne-jyraa-meitin
Rasistisin ammatti - kirjailija http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258574-rasistisin-ammatti-kirjailija <p>&nbsp;</p><p>Romaaneista on puolet dekkareita ja puolet muuta kirjallisuutta. Rasismin kannalta ongelmana ovat dekkarit, sillä arviolta puolet dekkareista on sellaisia, joissa rikollisuus kietoutuu ulkomaalaisuuteen ja maahanmuuttoon. Osa dekkarikirjailijoista on selkeästi rasismista puhtaita. He kirjoittavat neutraalisti, esimerkiksi kantaruotsalaisten kantaruotsalaisiin kohdistamista rikoksista, mutta osa taas kirjoittaa estotta maahanmuuttajien tekemistä rikoksista ja luovat ulkomaalaisista pelottavia ihmishahmoja.</p><p>Kirjailijoiden sisäistetty rasistisuus tulee esille kahdella tapaa. Ensinnäkin, on joukko dekkarikirjailijoita, jotka hakevat uskottavuutta rikosten kuvaamiseen maahanmuuttajien kuvaamisena rikollisina. Tämä on helppo tie, sillä laajoilla kansankerroksilla on jo valmiina ennakkoluuloja siitä, että nimenomaan maahanmuuttajat ovat rikollisuuteen taipuvaisia. Jos katsomme tilastoja, niin näin näyttääkin olevan. Mutta maahanmuuttajien rikollisuutta tilastollisesti tarkasteltaessa ei yleensä oteta huomioon sitä, että maahanmuuttajat ovat usein nuoria miehiä, ja nimenomaan nuoret miehet ovat se ryhmä yhteiskunnassa, joka tekee rikoksia. Koska maahanmuuttajat ovat yliedustettuina nuorten miesten joukossa, ovat he sitä myös rikoksiin syyllistyneiden joukossa. Rikollisuuden toinen syy syrjäytyminen, joka sekin on yleisempää siirtolaisten joukoissa, kuin kantaväestön keskuudessa. Syrjäytyminen on nykyisin helppoa, ja on jo tutkimustuloksia siitä, että jos lapset eivät käy esikoulua, niin se lisää syrjäytymisen vaaraa. Tämän takia sekä hallitus, että oppositio suunnittelevat esikouluiän laskemista ja taloudellista panostusta esikouluun. Mutta osa maahanmuuttajista saapuu tänne lapsina, joilla ei pakolaisuutensa aikana tai kotimaassaan ole ollut mahdollisuutta käydä edes tavallista koulua ja he joutuvat aloittamaan koulunkäyntinsä kesken kaiken.</p><p>Maahanmuuttajien syrjäytymisvaaraa nostaa myös se, että heitä syrjitään työmarkkinoilla. Vierasperäisellä nimellä varustettu työhakemus joutuu helpommin hylättyjen laatikkoon, kuin kantasuomalaisilla nimillä varustettu.</p><p>Edellä mainituista seikoista johtuen maahanmuuttajien syrjäytyneisyys ja rikollistuminen ovat kantasuomalaisten rikollisuutta korkeampia, ja saadakseen romaaneihinsa näennäistä lisäuskottavuutta dekkaristikirjailijat usein luovat maahanmuuttajista rikollisuuden hahmoja. Näin ollen kirjallisuuden ystävien ei tarvitse lukea esimerkiksi perussuomalaisia lähellä olevaa Kansalainen nettisivustoa, jossa pyritään kirjaamaan ylös ja tiedottamaan lähes jokainen ulkomaalaisen tekemä rikollinen teko.</p><p>Toinen syy siihen, miksi kirjailijat käyttävät ulkomaalaisia hahmoja luodessaan rikollisia hahmoja, on se, että kirjailijoilla on vaikea luoda tavallisista suomalaisista riittävän pahoja, valtaa käyttäviä ja kammottavia rikollishahmoja. Me suomalaiset suhtaudumme toisiin suomalaisiin periaatteessa luottavaisesti, ja meidän on vaikea uskoa toisten suomalaisten olevan äärimmäisen pahoja rikollisia, vaikka erilaisia sarjakuristajia ja sarjahukuttajia meilläkin esiintyy. Suomalaiset dekkaritkin ovat kansainvälistyneet, ja suomalainen sankari joutuu taistelemaan kansainvälisiä rikollisjärjestöjä vastaan. Osa suomalaisista dekkareista on siirtynyt isoon peliin, ja kilpailee James Bond &ndash;elokuvien juonten suuruusluokassa. Tällöin kansainvälisen maailmanlaajuisen rikollisjärjestön tappajaksi tai johtajaksi ei kelpaa suomalainen rikollinen, vaan rikolliset löytyvät kansainväliseltä huipulta. Kansainväliset rikollisjärjestöt eivät toimi ilman kansainvälisiä rikollisia. Yksi esimerkki tällaisesta kansainvälisestä toimijasta on venäläinen rikollinen, entinen KGB-mies. Tällainen KGB:n huippukouluttama &nbsp;tappaja ilman omaatuntoa on esimerkki siitä, miten psykologista projektiota käytetään kirjan konnan demonisointiin. Näin samalla luodaan uhkakuva siitä, että venäläiset voivat olla julmia, sydämettömiä ja syyllistyä kaikenlaisiin rikoksiin salamurhista ihmiskauppaan. Tai kirjailija voi luoda pelottavan kuvan &rdquo;Albanian mafiasta&rdquo;, joka julmuudessaan ja salaperäisyydessään on vailla vertaa. Nämä kirjailijoiden eri kansoista maalailevat rikolliskuvat ovat perustaltaan lähes samanlaisia äärioikeiston vierasmaalaisista propagoiman kuvan kanssa.</p><p>Sinun ei tarvitse lukea äärioikeistolaisten vihakirjoituksia, riittää, että luet dekkareita. Omaksut samat mielikuvat.</p><p>Osa kirjailijoista välttää intuitiivisesti kirjoittamasta rasistisia tekstejä toisista kansoista ja ihmisryhmistä. Toiset taas surutta luovat meille mielikuvia toisten kansojen rikollisuudesta. Minua kummastuttaa se, että kirjailijat eivät uskalla puuttua dekkarikirjailijoiden selvästi rasistiseen luomistyöhön. Kirjailijat vain hymistelevät yhtenä joukkona ja myöntävät toisilleen kirjailijapalkintoja.</p><p>Onneksi lukuharrastus on vähenemään päin, ja ihmiset alkavat enemmän katsomaan Netflixiä. Elokuva ja tv-sarjapuolella ei rasististen roolihahmojen luominen ole lainkaan niin yleistä, kuin kirjallisuudessa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Romaaneista on puolet dekkareita ja puolet muuta kirjallisuutta. Rasismin kannalta ongelmana ovat dekkarit, sillä arviolta puolet dekkareista on sellaisia, joissa rikollisuus kietoutuu ulkomaalaisuuteen ja maahanmuuttoon. Osa dekkarikirjailijoista on selkeästi rasismista puhtaita. He kirjoittavat neutraalisti, esimerkiksi kantaruotsalaisten kantaruotsalaisiin kohdistamista rikoksista, mutta osa taas kirjoittaa estotta maahanmuuttajien tekemistä rikoksista ja luovat ulkomaalaisista pelottavia ihmishahmoja.

Kirjailijoiden sisäistetty rasistisuus tulee esille kahdella tapaa. Ensinnäkin, on joukko dekkarikirjailijoita, jotka hakevat uskottavuutta rikosten kuvaamiseen maahanmuuttajien kuvaamisena rikollisina. Tämä on helppo tie, sillä laajoilla kansankerroksilla on jo valmiina ennakkoluuloja siitä, että nimenomaan maahanmuuttajat ovat rikollisuuteen taipuvaisia. Jos katsomme tilastoja, niin näin näyttääkin olevan. Mutta maahanmuuttajien rikollisuutta tilastollisesti tarkasteltaessa ei yleensä oteta huomioon sitä, että maahanmuuttajat ovat usein nuoria miehiä, ja nimenomaan nuoret miehet ovat se ryhmä yhteiskunnassa, joka tekee rikoksia. Koska maahanmuuttajat ovat yliedustettuina nuorten miesten joukossa, ovat he sitä myös rikoksiin syyllistyneiden joukossa. Rikollisuuden toinen syy syrjäytyminen, joka sekin on yleisempää siirtolaisten joukoissa, kuin kantaväestön keskuudessa. Syrjäytyminen on nykyisin helppoa, ja on jo tutkimustuloksia siitä, että jos lapset eivät käy esikoulua, niin se lisää syrjäytymisen vaaraa. Tämän takia sekä hallitus, että oppositio suunnittelevat esikouluiän laskemista ja taloudellista panostusta esikouluun. Mutta osa maahanmuuttajista saapuu tänne lapsina, joilla ei pakolaisuutensa aikana tai kotimaassaan ole ollut mahdollisuutta käydä edes tavallista koulua ja he joutuvat aloittamaan koulunkäyntinsä kesken kaiken.

Maahanmuuttajien syrjäytymisvaaraa nostaa myös se, että heitä syrjitään työmarkkinoilla. Vierasperäisellä nimellä varustettu työhakemus joutuu helpommin hylättyjen laatikkoon, kuin kantasuomalaisilla nimillä varustettu.

Edellä mainituista seikoista johtuen maahanmuuttajien syrjäytyneisyys ja rikollistuminen ovat kantasuomalaisten rikollisuutta korkeampia, ja saadakseen romaaneihinsa näennäistä lisäuskottavuutta dekkaristikirjailijat usein luovat maahanmuuttajista rikollisuuden hahmoja. Näin ollen kirjallisuuden ystävien ei tarvitse lukea esimerkiksi perussuomalaisia lähellä olevaa Kansalainen nettisivustoa, jossa pyritään kirjaamaan ylös ja tiedottamaan lähes jokainen ulkomaalaisen tekemä rikollinen teko.

Toinen syy siihen, miksi kirjailijat käyttävät ulkomaalaisia hahmoja luodessaan rikollisia hahmoja, on se, että kirjailijoilla on vaikea luoda tavallisista suomalaisista riittävän pahoja, valtaa käyttäviä ja kammottavia rikollishahmoja. Me suomalaiset suhtaudumme toisiin suomalaisiin periaatteessa luottavaisesti, ja meidän on vaikea uskoa toisten suomalaisten olevan äärimmäisen pahoja rikollisia, vaikka erilaisia sarjakuristajia ja sarjahukuttajia meilläkin esiintyy. Suomalaiset dekkaritkin ovat kansainvälistyneet, ja suomalainen sankari joutuu taistelemaan kansainvälisiä rikollisjärjestöjä vastaan. Osa suomalaisista dekkareista on siirtynyt isoon peliin, ja kilpailee James Bond –elokuvien juonten suuruusluokassa. Tällöin kansainvälisen maailmanlaajuisen rikollisjärjestön tappajaksi tai johtajaksi ei kelpaa suomalainen rikollinen, vaan rikolliset löytyvät kansainväliseltä huipulta. Kansainväliset rikollisjärjestöt eivät toimi ilman kansainvälisiä rikollisia. Yksi esimerkki tällaisesta kansainvälisestä toimijasta on venäläinen rikollinen, entinen KGB-mies. Tällainen KGB:n huippukouluttama  tappaja ilman omaatuntoa on esimerkki siitä, miten psykologista projektiota käytetään kirjan konnan demonisointiin. Näin samalla luodaan uhkakuva siitä, että venäläiset voivat olla julmia, sydämettömiä ja syyllistyä kaikenlaisiin rikoksiin salamurhista ihmiskauppaan. Tai kirjailija voi luoda pelottavan kuvan ”Albanian mafiasta”, joka julmuudessaan ja salaperäisyydessään on vailla vertaa. Nämä kirjailijoiden eri kansoista maalailevat rikolliskuvat ovat perustaltaan lähes samanlaisia äärioikeiston vierasmaalaisista propagoiman kuvan kanssa.

Sinun ei tarvitse lukea äärioikeistolaisten vihakirjoituksia, riittää, että luet dekkareita. Omaksut samat mielikuvat.

Osa kirjailijoista välttää intuitiivisesti kirjoittamasta rasistisia tekstejä toisista kansoista ja ihmisryhmistä. Toiset taas surutta luovat meille mielikuvia toisten kansojen rikollisuudesta. Minua kummastuttaa se, että kirjailijat eivät uskalla puuttua dekkarikirjailijoiden selvästi rasistiseen luomistyöhön. Kirjailijat vain hymistelevät yhtenä joukkona ja myöntävät toisilleen kirjailijapalkintoja.

Onneksi lukuharrastus on vähenemään päin, ja ihmiset alkavat enemmän katsomaan Netflixiä. Elokuva ja tv-sarjapuolella ei rasististen roolihahmojen luominen ole lainkaan niin yleistä, kuin kirjallisuudessa.

]]>
5 http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258574-rasistisin-ammatti-kirjailija#comments Kirjallisuus Maahanmuutto Rasismi Rikollisuus Mon, 23 Jul 2018 18:47:36 +0000 Mikko Ahola http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258574-rasistisin-ammatti-kirjailija
Taas se Impivaara http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258404-taas-se-impivaara <p>Taas se Impivaara</p><p>Uuden Suomen toimittaja Ossi Kurki-Suonio esitteli 18.9. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan näkemyksiä maahanmuutosta. Palolan mukaan Suomi tarvitsee maahanmuuttajia turvaamaan huoltosuhdetta ja hyvinvointipalveluita. Toisaalta Suomi ei Palolan mukaan modernina kansainvälisenä hyvinvointivaltiona ja EU:n jäsenenä voi vetäytyä vastuustaan. Palola myös toteaa, että ratkaisumme ei myöskään voi olla impivaaralainen eristäytyminen ja rajojen sulkeminen. Ratkaisu on asiallinen politiikka; ääripäissä liikkuvan maahanmuuttokeskustelun sijasta tarvitsemme järkevää ja kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa,</p><p>Palolan kommentit vaikuttavat kovin ristiriitaisilta. Ei saa selvää, onko maahanmuutto Suomen kannalta hyvä bisness vai onko se vain velvollisuus EU:ta ja koko ihmiskuntaa kohtaan. On myös hieman vaikea nähdä, että Palola haluaisi todella asiallista keskustelua maahanmuuttopolitiikasta, kun hän jo toiseen lauseeseensa saa mahtumaan terveiset impivaaralaisille.</p><p>Retoriikka sikseen, taas kerran törmää väitteeseen, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa turvaamaan huoltosuhdetta. Sivuutetaan tässä nyt (ei-triviaali) kysymys siitä, onko olemassa jokin välttämätön huoltosuhteen arvo ja toisaalta onko olemassa jokin hyvinvointipalveluiden (julkisten menojen) taso, jota ilman emme millään tule toimeen. Sen sijaan on aiheellista kysyä, miten on ylipäätään mahdollista parantaa huoltosuhdetta, jos maahanmuuttajien huoltosuhde on olennaisesti alhaisempi kuin kantaväestöllä. Ohessa on muutama kuvan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta, joista ilmenee, että maahanmuuttajien huoltosuhde (jota kuvaa työllisten osuus koko väestöstä) on ollut koko 2000 luvun huonompi kuin kantaväestöllä, maahanmuuttajien työllisyysaste on samoin ollut olennaisesti alhaisempi, maahanmuuttajien yrittäjyys (yrittäjien osuus väestöstä) on sekin ollut alhaisempi ja maahanmuuttajien heterogeenisuus on valtava, mistä syystä puhuminen ylipäätään vain maahanmuuttajien tarpeesta on tyhmää. Joka tapauksessa on selvää, että keskimäärin maahanmuuttajat eivät ole parantaneet huoltosuhdetta. Toki tulos heijastaa koko maahanmuuton historiaa, mutta ei ole mitään syytä olettaa, että luvut olennaisesti parantuisivat lähiaikoina, koska pakolaisina (&rdquo;pakolaismaista&rdquo;) maahan tulleiden työllisyysasteet ja &ndash;osuudet ovat katastrofaalisen alhaisia. Toki on niin, että esimerkiksi uzbekit tilapäisesti parantavat työllisyyslukuja, mutta sekin on vain tilapäistä, koska vanhenevat Uzbekistanista tulleet laattamiehetkin. Siirtolaisuus on samanlainen ongelmien ratkaisu kuin velan otto, nyt menee hyvin mutta ongelmat jäävät tulevien sukupolvien murheeksi.</p><p>On vielä muistettava, että huoltosuhde on perimmiltään taloudellinen eikä demografinen ongelma. Jos &rdquo;työllistetty&rdquo; tekee tunnin viikossa töitä tai tekee töitä valtion subventoimilla palkoilla (vert. Ruotsin malli), ei se ole mikään ratkaisu huoltosuhdeongelmiin. Eivät sairaalat ja hoitokodit pyöri tilastoilla vaan euroilla. Mikään ratkaisu ei ole sekään, että maahanmuuttajat työllistyvät töihin joiden palkkataso on niin sanotusti minimipalkkatasoa. Ohessa on taloukko, josta ilmenee kotitalouksien tulojen rakenne tulokymmenyksittäin (1. kymmenys on pienituloisin). Taulukko kertoo, että julkinen valta &rdquo;nettoaa&rdquo; aidosti vain kotitalouksista, joiden kuukausitulot ovat yli 5000 euroa. Jos tulot ovat luokkaa 1500 euroa kuukaudessa, pelkkien tulonsiirtojen netto on luokkaa -10&nbsp;000 euroa ja huomioidaan myös julkiset palvelut ja kulutusverot, luku kaksi kerta suurempi. Inhoraadollinen viesti on se, että vain hyvätuloisista (&rdquo;rikkaista&rdquo;) maahanmuuttajista on yhteiskunnalle hyötyä. Maahanmuuttajine tulotaso on vaikeasti mitattava suure valtavasta heterogeenisuudesta johtuen. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voidaan ehkä kuitenkin pitää sitä, että tulotaso on vain noin 2/3 kantaväestön tulotasosta. Kun vielä pitää mielessä maahanmuuttajien huonot työllisyysluvut, ei millään voi ymmärtää Antti Palolan esittämiä väitteistä siitä, että maahanmuutto olisi jotenkin suoraviivainen ratkaisu huoltosuhdeongelmiin, ei edes siinä tapauksessa, että maahanmuutto olisi pääsääntöisesti työperäistä. Työperäisyys ja yrittäjyys kuulostavat hienolta, mutta usein karu todellisuus on matalapalkkaisuus, valtion tuet ja harmaa talous. Ajatellaan vaikka aika tyypillistä työllistymisen väylää: ravintoala- ja kahvila-alaa. Verottajan (julkisesta) yritysaineistosta (ks. viite alla) voi laskea esimerkiksi kaikkien pizza- pizzeria ja kebab &ndash;nimikkeisten yritysten verotettavat tulot ja maksetut tuloverot. Tulojen keskiarvo (mediaani) vuodelle 2016 on 10700 &nbsp;(0) euroa ja vastaavasti maksettujen verojen keskiarvo (mediaani) on 2200 (0) euroa. On vaikea nähdä, että tämän sektorin kasvu &ndash; oli se sitten miten työperäistä tahansa &ndash; olisi valtiolle jokin kultakaivos.</p><p>Ns. työperäistä maahanmuuttoa perustellaan huoltosuhteen ohella myös sillä, että &rdquo;työvoimasta on pulaa&rdquo;. Tähän argumenttiin on hieman vaikea päästä käsiksi, koska yleensä ei puhuta mitään palkasta. Selvää tietenkin on, että halvasta työvoimasta on (aina) pulaa. Olen hieman skeptinen sen suhteen, että työvoimasta todellakin olisi jokin krooninen pula kaikilla aloilla. Jos katsoo esimerkiksi oheista kuvaa reaalipalkkojen kehityksestä viimeisen 50 vuoden ajalta, ei vaikuta kovin ilmeiseltä, että pula olisi ehtinyt ainakaan palkkoihin asti. Suomessa on varmaan ainakin 200&nbsp;000 työkuntoista ja ikäistä, joita ei syystä tai toisesta oli saatu työmarkkinoille. Minusta on äärimmäisen tyhmää sanoa esimerkiksi niille, jotka työnteon sijaan käyttävät aikansa nettipeleihin, rakennusten ja junien töhrimiseen ja kaiken sorttisiin huumeisiin, että &rdquo;olkaa vain vaan rauhassa, tuomme maahanmuuttaja tekemään työt teidän puolestanne&rdquo;. &nbsp;</p><p>Joskus ennen AY -liikkeen tavoitteena oli työväen aseman parantaminen &ndash; joskus tosin tavalla, joka ei ollut mitenkään työväestön etujen mukaista. Mutta nyt ei oikein tiedä, mikä on koko järjestelmän tarkoitus. Onko se kiinteistöbisness ja muu varain hankinta? Kun jotkut AY -liikkeen edustajat pääomapiirien tapaan vaativat maahanmuuton kasvattamista, eli työvoiman tarjonnan lisäämistä, he tietenkin ajavat takaa palkkojen laskua. Työvoiman tarjonnan kasvu laskee aina palkkoja. Aina. Ihan samalla logiikalla kuin pizzerioiden lukumäärän kasvaa laskee pizzojen hintaa tai mansikkasadon tuhoutuminen nostaa mansikoiden hintaa. Luulisi asian olevan tiedossa Hakaniemessä, mutta ehkä sielläkin kesäkuuma on tehnyt tepposet.</p><p>&nbsp;</p><p>Verotiedot: <a href="https://www.vero.fi/__julk_2016/yhteis%C3%B6_tuloverotus_julk_2016_kunnat_005-257.pdf" target="_blank">https://www.vero.fi/__julk_2016/yhteis%C3%B6_tuloverotus_julk_2016_kunnat_005-257.pdf</a>​</p><p>&nbsp;</p><p>Palola: <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/254085-ay-puolelta-avaus-maahanmuutosta-ratkaisu-ei-voi-olla-rajat-kiinni" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/254085-ay-puolelta-avaus-maahanmuutosta-ratkaisu-ei-voi-olla-rajat-kiinni">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/254085-ay-puolelta-avaus-maahanmuutosta...</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Taas se Impivaara

Uuden Suomen toimittaja Ossi Kurki-Suonio esitteli 18.9. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan näkemyksiä maahanmuutosta. Palolan mukaan Suomi tarvitsee maahanmuuttajia turvaamaan huoltosuhdetta ja hyvinvointipalveluita. Toisaalta Suomi ei Palolan mukaan modernina kansainvälisenä hyvinvointivaltiona ja EU:n jäsenenä voi vetäytyä vastuustaan. Palola myös toteaa, että ratkaisumme ei myöskään voi olla impivaaralainen eristäytyminen ja rajojen sulkeminen. Ratkaisu on asiallinen politiikka; ääripäissä liikkuvan maahanmuuttokeskustelun sijasta tarvitsemme järkevää ja kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa,

Palolan kommentit vaikuttavat kovin ristiriitaisilta. Ei saa selvää, onko maahanmuutto Suomen kannalta hyvä bisness vai onko se vain velvollisuus EU:ta ja koko ihmiskuntaa kohtaan. On myös hieman vaikea nähdä, että Palola haluaisi todella asiallista keskustelua maahanmuuttopolitiikasta, kun hän jo toiseen lauseeseensa saa mahtumaan terveiset impivaaralaisille.

Retoriikka sikseen, taas kerran törmää väitteeseen, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa turvaamaan huoltosuhdetta. Sivuutetaan tässä nyt (ei-triviaali) kysymys siitä, onko olemassa jokin välttämätön huoltosuhteen arvo ja toisaalta onko olemassa jokin hyvinvointipalveluiden (julkisten menojen) taso, jota ilman emme millään tule toimeen. Sen sijaan on aiheellista kysyä, miten on ylipäätään mahdollista parantaa huoltosuhdetta, jos maahanmuuttajien huoltosuhde on olennaisesti alhaisempi kuin kantaväestöllä. Ohessa on muutama kuvan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta, joista ilmenee, että maahanmuuttajien huoltosuhde (jota kuvaa työllisten osuus koko väestöstä) on ollut koko 2000 luvun huonompi kuin kantaväestöllä, maahanmuuttajien työllisyysaste on samoin ollut olennaisesti alhaisempi, maahanmuuttajien yrittäjyys (yrittäjien osuus väestöstä) on sekin ollut alhaisempi ja maahanmuuttajien heterogeenisuus on valtava, mistä syystä puhuminen ylipäätään vain maahanmuuttajien tarpeesta on tyhmää. Joka tapauksessa on selvää, että keskimäärin maahanmuuttajat eivät ole parantaneet huoltosuhdetta. Toki tulos heijastaa koko maahanmuuton historiaa, mutta ei ole mitään syytä olettaa, että luvut olennaisesti parantuisivat lähiaikoina, koska pakolaisina (”pakolaismaista”) maahan tulleiden työllisyysasteet ja –osuudet ovat katastrofaalisen alhaisia. Toki on niin, että esimerkiksi uzbekit tilapäisesti parantavat työllisyyslukuja, mutta sekin on vain tilapäistä, koska vanhenevat Uzbekistanista tulleet laattamiehetkin. Siirtolaisuus on samanlainen ongelmien ratkaisu kuin velan otto, nyt menee hyvin mutta ongelmat jäävät tulevien sukupolvien murheeksi.

On vielä muistettava, että huoltosuhde on perimmiltään taloudellinen eikä demografinen ongelma. Jos ”työllistetty” tekee tunnin viikossa töitä tai tekee töitä valtion subventoimilla palkoilla (vert. Ruotsin malli), ei se ole mikään ratkaisu huoltosuhdeongelmiin. Eivät sairaalat ja hoitokodit pyöri tilastoilla vaan euroilla. Mikään ratkaisu ei ole sekään, että maahanmuuttajat työllistyvät töihin joiden palkkataso on niin sanotusti minimipalkkatasoa. Ohessa on taloukko, josta ilmenee kotitalouksien tulojen rakenne tulokymmenyksittäin (1. kymmenys on pienituloisin). Taulukko kertoo, että julkinen valta ”nettoaa” aidosti vain kotitalouksista, joiden kuukausitulot ovat yli 5000 euroa. Jos tulot ovat luokkaa 1500 euroa kuukaudessa, pelkkien tulonsiirtojen netto on luokkaa -10 000 euroa ja huomioidaan myös julkiset palvelut ja kulutusverot, luku kaksi kerta suurempi. Inhoraadollinen viesti on se, että vain hyvätuloisista (”rikkaista”) maahanmuuttajista on yhteiskunnalle hyötyä. Maahanmuuttajine tulotaso on vaikeasti mitattava suure valtavasta heterogeenisuudesta johtuen. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voidaan ehkä kuitenkin pitää sitä, että tulotaso on vain noin 2/3 kantaväestön tulotasosta. Kun vielä pitää mielessä maahanmuuttajien huonot työllisyysluvut, ei millään voi ymmärtää Antti Palolan esittämiä väitteistä siitä, että maahanmuutto olisi jotenkin suoraviivainen ratkaisu huoltosuhdeongelmiin, ei edes siinä tapauksessa, että maahanmuutto olisi pääsääntöisesti työperäistä. Työperäisyys ja yrittäjyys kuulostavat hienolta, mutta usein karu todellisuus on matalapalkkaisuus, valtion tuet ja harmaa talous. Ajatellaan vaikka aika tyypillistä työllistymisen väylää: ravintoala- ja kahvila-alaa. Verottajan (julkisesta) yritysaineistosta (ks. viite alla) voi laskea esimerkiksi kaikkien pizza- pizzeria ja kebab –nimikkeisten yritysten verotettavat tulot ja maksetut tuloverot. Tulojen keskiarvo (mediaani) vuodelle 2016 on 10700  (0) euroa ja vastaavasti maksettujen verojen keskiarvo (mediaani) on 2200 (0) euroa. On vaikea nähdä, että tämän sektorin kasvu – oli se sitten miten työperäistä tahansa – olisi valtiolle jokin kultakaivos.

Ns. työperäistä maahanmuuttoa perustellaan huoltosuhteen ohella myös sillä, että ”työvoimasta on pulaa”. Tähän argumenttiin on hieman vaikea päästä käsiksi, koska yleensä ei puhuta mitään palkasta. Selvää tietenkin on, että halvasta työvoimasta on (aina) pulaa. Olen hieman skeptinen sen suhteen, että työvoimasta todellakin olisi jokin krooninen pula kaikilla aloilla. Jos katsoo esimerkiksi oheista kuvaa reaalipalkkojen kehityksestä viimeisen 50 vuoden ajalta, ei vaikuta kovin ilmeiseltä, että pula olisi ehtinyt ainakaan palkkoihin asti. Suomessa on varmaan ainakin 200 000 työkuntoista ja ikäistä, joita ei syystä tai toisesta oli saatu työmarkkinoille. Minusta on äärimmäisen tyhmää sanoa esimerkiksi niille, jotka työnteon sijaan käyttävät aikansa nettipeleihin, rakennusten ja junien töhrimiseen ja kaiken sorttisiin huumeisiin, että ”olkaa vain vaan rauhassa, tuomme maahanmuuttaja tekemään työt teidän puolestanne”.  

Joskus ennen AY -liikkeen tavoitteena oli työväen aseman parantaminen – joskus tosin tavalla, joka ei ollut mitenkään työväestön etujen mukaista. Mutta nyt ei oikein tiedä, mikä on koko järjestelmän tarkoitus. Onko se kiinteistöbisness ja muu varain hankinta? Kun jotkut AY -liikkeen edustajat pääomapiirien tapaan vaativat maahanmuuton kasvattamista, eli työvoiman tarjonnan lisäämistä, he tietenkin ajavat takaa palkkojen laskua. Työvoiman tarjonnan kasvu laskee aina palkkoja. Aina. Ihan samalla logiikalla kuin pizzerioiden lukumäärän kasvaa laskee pizzojen hintaa tai mansikkasadon tuhoutuminen nostaa mansikoiden hintaa. Luulisi asian olevan tiedossa Hakaniemessä, mutta ehkä sielläkin kesäkuuma on tehnyt tepposet.

 

Verotiedot: https://www.vero.fi/__julk_2016/yhteis%C3%B6_tuloverotus_julk_2016_kunnat_005-257.pdf

 

Palola: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/254085-ay-puolelta-avaus-maahanmuutosta-ratkaisu-ei-voi-olla-rajat-kiinni

 

]]>
27 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258404-taas-se-impivaara#comments Maahanmuutto Tulonjako Verot Thu, 19 Jul 2018 09:42:35 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258404-taas-se-impivaara
Eurooppa, Suomi ja maahanmuutto http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258379-eurooppa-suomi-ja-maahanmuutto <p>&nbsp;</p><p>Meidän kaikkien sydän särkyy nähdessämme lapsia sodan jaloissa tai salakuljettajien huterissa laivoissa matkalla eurooppaan. Järkyttävintä on nähdä uutiskuva lapsesta ajelehtineena kuolleena rantaan välilmeren aaltojen huuhtoessa ylitse. Jokainen haluaa auttaa. Minkälainen apu olisi sitten kaikkien kannalta paras ratkaisu? Maailma on vääryyttä pullollaan ja lantti kadun kulmassa kerjäävälle, ei auta kurjassa tilanteessa olevaa henkilöä pitkälle, se voi hetkellisesti tuoda lohtua. Sama pätee maahanmuuttopolitiikkaan. Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa kärsivät sotaa, vainoa ja nälänhätää. Tulee pyrkiä auttamaan kestävällä tavalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Minä uskon lähiapuun. Siihen, että avun antaminen kannattaa aina aloittaa omassa lähiympäristössä. Auttaa sukulaisia, naapureita, tuttavia tai oman kotikaupungin avun tarvitsijoita. Uskon myös lähiapuun laajemmassa mittakaavassa. On nimittäin niin, että Euroopan kantokyky ei riitä loputtomasti. Meidän on huolehdittava ensin omista maistamme ja euroopasta, ennen kuin voimme auttaa muita. Miten me sitten voisimme paremmin auttaa muita? Apu tulee suunnata sinne missä sitä tarvitaan, eli lähemmäksi avuntarvitsijoita. Jo lähtömaissa tulisi olla järjestelmä, jonka avulla olisi mahdollista anoa turvapaikkaa ja saada apua. Lähtömaissa tai niiden rajavyöhykkeillä apu saavuttaisi helpommin heikoimmassa asemassa olevat henkilöt. Se myös mahdollisesti selventäisi näkemystä siitä, kuka ei ole välittömässä avun tarpeessa. Apu lähellä vähentäisi kuolleita välimerellä ja heikentäisi salakuljettajien bisnestä. Vastaanottokeskuksia on pystytettävä Pohjois-Afrikkaan ja lähi-itään. Eu-maista Ranska ja Saksa ovat jo esittäneet yhteisiä turvapaikkaleirejä näille alueille.</p><p>&nbsp;</p><p>Minä rakastan erilaisia kulttuureita ja erilaisia ihmisiä. Mikään ei ole niin mielenkiintoista ja jännittävää kuin tutustua vieraaseen kulttuuriin. Mielestäni erilaisia kulttuureja tulee vaalia. Kaikista inhimillisintä apua on, kun apua suunnataan voimallisesti siten, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus asua omassa maassaan ja omassa kulttuurissaan hänen niin halutessaan. Tätä varten euroopan on tehtävä ryhtiliike. EU:n on tehtävä selkeät säännöt maahanmuuttopolitiikkaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Maahanmuuttopolitiikan tulee lähtökohtaisesti pyrkiä antamaan apu lähellä kriisejä, auttaa konfliktien selvittämisessä ja turvallisuuden lisäämisessä ja pyrkiä välttämään suuret kansanvaellukset eurooppaan. Maahanmuuttopolitiikan on myös keskityttävä työhön. Vain työ kotouttaa. Mielestäni kansalaisuuden saannin ehtona tulee olla kielitaito, kyvykkyys ja halukkuus tehdä työtä ja sopeutuminen länsimaiseen, oikeusvaltion periaatteita kunnioittavaan kulttuuriin. Suomen on myös syytä katsoa naapurin tekemisiä ja ottaa oppia Ruotsin onnistumisista ja virheistä maahanmuuttopolitiikan osalta.</p><p>&nbsp;</p><p>Sara Tuisku, Lapin Kokoomuksen varapuheenjohtaja</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Meidän kaikkien sydän särkyy nähdessämme lapsia sodan jaloissa tai salakuljettajien huterissa laivoissa matkalla eurooppaan. Järkyttävintä on nähdä uutiskuva lapsesta ajelehtineena kuolleena rantaan välilmeren aaltojen huuhtoessa ylitse. Jokainen haluaa auttaa. Minkälainen apu olisi sitten kaikkien kannalta paras ratkaisu? Maailma on vääryyttä pullollaan ja lantti kadun kulmassa kerjäävälle, ei auta kurjassa tilanteessa olevaa henkilöä pitkälle, se voi hetkellisesti tuoda lohtua. Sama pätee maahanmuuttopolitiikkaan. Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa kärsivät sotaa, vainoa ja nälänhätää. Tulee pyrkiä auttamaan kestävällä tavalla.

 

Minä uskon lähiapuun. Siihen, että avun antaminen kannattaa aina aloittaa omassa lähiympäristössä. Auttaa sukulaisia, naapureita, tuttavia tai oman kotikaupungin avun tarvitsijoita. Uskon myös lähiapuun laajemmassa mittakaavassa. On nimittäin niin, että Euroopan kantokyky ei riitä loputtomasti. Meidän on huolehdittava ensin omista maistamme ja euroopasta, ennen kuin voimme auttaa muita. Miten me sitten voisimme paremmin auttaa muita? Apu tulee suunnata sinne missä sitä tarvitaan, eli lähemmäksi avuntarvitsijoita. Jo lähtömaissa tulisi olla järjestelmä, jonka avulla olisi mahdollista anoa turvapaikkaa ja saada apua. Lähtömaissa tai niiden rajavyöhykkeillä apu saavuttaisi helpommin heikoimmassa asemassa olevat henkilöt. Se myös mahdollisesti selventäisi näkemystä siitä, kuka ei ole välittömässä avun tarpeessa. Apu lähellä vähentäisi kuolleita välimerellä ja heikentäisi salakuljettajien bisnestä. Vastaanottokeskuksia on pystytettävä Pohjois-Afrikkaan ja lähi-itään. Eu-maista Ranska ja Saksa ovat jo esittäneet yhteisiä turvapaikkaleirejä näille alueille.

 

Minä rakastan erilaisia kulttuureita ja erilaisia ihmisiä. Mikään ei ole niin mielenkiintoista ja jännittävää kuin tutustua vieraaseen kulttuuriin. Mielestäni erilaisia kulttuureja tulee vaalia. Kaikista inhimillisintä apua on, kun apua suunnataan voimallisesti siten, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus asua omassa maassaan ja omassa kulttuurissaan hänen niin halutessaan. Tätä varten euroopan on tehtävä ryhtiliike. EU:n on tehtävä selkeät säännöt maahanmuuttopolitiikkaan.

 

Maahanmuuttopolitiikan tulee lähtökohtaisesti pyrkiä antamaan apu lähellä kriisejä, auttaa konfliktien selvittämisessä ja turvallisuuden lisäämisessä ja pyrkiä välttämään suuret kansanvaellukset eurooppaan. Maahanmuuttopolitiikan on myös keskityttävä työhön. Vain työ kotouttaa. Mielestäni kansalaisuuden saannin ehtona tulee olla kielitaito, kyvykkyys ja halukkuus tehdä työtä ja sopeutuminen länsimaiseen, oikeusvaltion periaatteita kunnioittavaan kulttuuriin. Suomen on myös syytä katsoa naapurin tekemisiä ja ottaa oppia Ruotsin onnistumisista ja virheistä maahanmuuttopolitiikan osalta.

 

Sara Tuisku, Lapin Kokoomuksen varapuheenjohtaja

 

]]>
0 http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258379-eurooppa-suomi-ja-maahanmuutto#comments EU:n pakolaisvastuu Eurooppa Maahanmuutto Suomi Wed, 18 Jul 2018 23:54:32 +0000 Sara Tuisku http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258379-eurooppa-suomi-ja-maahanmuutto
Tätä järjettömyyttä on saatava kuriin http://berhanben.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258159-tata-jarjettomyytta-on-saatava-kuriin <p>Olet erilainen ja juuri sellaisena olet arvokas. Ihmisten pitäisi tuntea olonsa turvalliseksi Suomessa.</p><p>&nbsp;</p><p>viime aikoina natsit ja rasisteja ovat levittäneet pelkoa ympäri Suomea. Olen saanut soittoa siitä, ettei uskalla lähteä ulos. Pelkäen sitä, että perheelle tehtäisiin jotain. tätä ei voida mitenkään hyväksyä.</p><p>&nbsp;</p><p>Hallituksen suunnalta ei löydy empatia tälle asialle. Hallitus tulisi kieltää rasistiset järjestöt ja osallistumista näiden järjestöjen toimintaan välittömästi. Mielenosoituksia he järjestävät edelleen ympäri Suomea.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kyllä he ovat määrällisesti vähemmistö, mutta jos tälle ei aseta Stop. He tulevat kasvattamaan joukkojaan päivä päivältä.</p><p>Nyt ei enää voi katsoa kuinka viha leviää heidän kauttaan. Suomi on juuri tällaisena kaunis, arvokas ja edelläkävijä. Meidän ei tarvitse mennä takaisin Natsi-Saksan ajalle. Me tiedämme historiasta miten siinä kävi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olet erilainen ja juuri sellaisena olet arvokas. Ihmisten pitäisi tuntea olonsa turvalliseksi Suomessa.

 

viime aikoina natsit ja rasisteja ovat levittäneet pelkoa ympäri Suomea. Olen saanut soittoa siitä, ettei uskalla lähteä ulos. Pelkäen sitä, että perheelle tehtäisiin jotain. tätä ei voida mitenkään hyväksyä.

 

Hallituksen suunnalta ei löydy empatia tälle asialle. Hallitus tulisi kieltää rasistiset järjestöt ja osallistumista näiden järjestöjen toimintaan välittömästi. Mielenosoituksia he järjestävät edelleen ympäri Suomea. 

 

Kyllä he ovat määrällisesti vähemmistö, mutta jos tälle ei aseta Stop. He tulevat kasvattamaan joukkojaan päivä päivältä.

Nyt ei enää voi katsoa kuinka viha leviää heidän kauttaan. Suomi on juuri tällaisena kaunis, arvokas ja edelläkävijä. Meidän ei tarvitse mennä takaisin Natsi-Saksan ajalle. Me tiedämme historiasta miten siinä kävi.

]]>
26 http://berhanben.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258159-tata-jarjettomyytta-on-saatava-kuriin#comments äärioikeisto suomessa Kansallisrasismi Maahanmuutto Natsi-Saksa Fri, 13 Jul 2018 08:04:08 +0000 Berhan Ben Ahmadi http://berhanben.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258159-tata-jarjettomyytta-on-saatava-kuriin
Jokisipilän analyysi puolueiden linjaeroista osuu oikeaan http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258097-jokisipilan-analyysi-puolueiden-linjaeroista-osuu-oikeaan <p>Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi perjantaina 6.7. <a href="https://www.verkkouutiset.fi/tutkija-uskoo-vaaliyllatykseen-jussi-halla-aholla-on-tarkat-suunnitelmat/" rel="noopener noreferrer" target="_blank">Verkkouutisten haastattelussa</a> perussuomalaisten olevan ainoa puolue, joka edustaa tiukkaa turvapaikkapoliittista linjaa. Jokisipilän mukaan Suomessa ei myöskään ole perussuomalaisten ohella muita aidosti EU-kriittisiä puolueita.<br /><br />Jokisipilä kiteytti lausunnossaan erittäin olennaisen seikan suomalaisessa politiikassa. Perussuomalaiset on ainoana suomalaisena puolueena johdonmukaisesti jo vuosien ajan esittänyt perusteltua vahvaa kritiikkiä sekä liittovaltiokehitystä kohti kulkevaa EU-päätöksentekoa että hallitsematonta maahanmuuttoa kohtaan. Kuten Jokisipilän lausunnosta käy hyvin ilmi, vain perussuomalaiset tarjoavat todellisen vaihtoehdon kauan harjoitetulle politiikalle, joka voi muuttaa pitkällä tähtäimellä peruuttamattomasti suomalaista yhteiskuntaa.<br /><br />Jokisipilä myös arvioi viime viikolla <a href="https://www.verkkouutiset.fi/euroopan-keskustaoikeisto-tiukentaa-turvapaikkalinjaa-suomi-seuraa-ruotsin-mallia/" rel="noopener noreferrer" target="_blank">Verkkouutisille</a> kokoomuksen eurooppalaisten sisarpuolueiden joutuneen tiukentamaan linjauksiaan maahanmuuttokriittisten puolueiden kannatuksen nousun myötä. Hänen mukaansa tällainen linjanmuutos voi kuitenkin johtaa herkästi uskottavuusongelmiin, koska se on ristiriidassa aiemmin harjoitetun retoriikan kanssa. Jokisipilän näkemys on tältäkin osin helppo allekirjoittaa.<br /><br />Puolueiden pitkän linjan toimintaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Erityisesti vaalien alla muun muassa keskusta ja kokoomus antanevat jälleen joidenkin yksittäisten ehdokkaidensa esittää hieman kriittisempiä kantoja äänestäjiä kosiskellakseen. Tällaisilla irrallisilla kannanotoilla ei ole kuitenkaan mitään yhteyttä kyseisten puolueiden ohjelmalinjauksiin, jotka ovat todellisuudessa varsin maahanmuutto- ja EU-myönteisiä. Kesän 2017 hallituskriisi oli tästä yksiselitteinen osoitus, samoin Suomeakin syksyllä 2015 koetellut turvapaikanhakijakriisi, jota pääministeri Sipilä ja silloinen sisäministeri Orpo omalta osaltaan pahensivat harkitsemattomilla lausunnoillaan ja hitaalla toiminnallaan.<br /><br />Äänestäjän kuluttajansuojan kannalta tilanne on hyvin ongelmallinen. Puolueiden hyvin yleisesti harjoittama kaksien rattaiden politiikka ei ole kunniaksi demokratialle ja voi jopa johtaa äänestysaktiivisuuden laskuun. Äänestäjän täytyykin muistaa, että ääni menee ensisijaisesti puolueelle ja vasta sen jälkeen ehdokkaalle. Ehdokas kannattaa valita sellaisesta puolueesta, jonka ohjelman voi ainakin pääpiirteissään hyväksyä ja jonka linjaukset rakentuvat vakaalle aatteelliselle pohjalle. Muutoin edessä on miltei varmasti paha pettymys.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi perjantaina 6.7. Verkkouutisten haastattelussa perussuomalaisten olevan ainoa puolue, joka edustaa tiukkaa turvapaikkapoliittista linjaa. Jokisipilän mukaan Suomessa ei myöskään ole perussuomalaisten ohella muita aidosti EU-kriittisiä puolueita.

Jokisipilä kiteytti lausunnossaan erittäin olennaisen seikan suomalaisessa politiikassa. Perussuomalaiset on ainoana suomalaisena puolueena johdonmukaisesti jo vuosien ajan esittänyt perusteltua vahvaa kritiikkiä sekä liittovaltiokehitystä kohti kulkevaa EU-päätöksentekoa että hallitsematonta maahanmuuttoa kohtaan. Kuten Jokisipilän lausunnosta käy hyvin ilmi, vain perussuomalaiset tarjoavat todellisen vaihtoehdon kauan harjoitetulle politiikalle, joka voi muuttaa pitkällä tähtäimellä peruuttamattomasti suomalaista yhteiskuntaa.

Jokisipilä myös arvioi viime viikolla Verkkouutisille kokoomuksen eurooppalaisten sisarpuolueiden joutuneen tiukentamaan linjauksiaan maahanmuuttokriittisten puolueiden kannatuksen nousun myötä. Hänen mukaansa tällainen linjanmuutos voi kuitenkin johtaa herkästi uskottavuusongelmiin, koska se on ristiriidassa aiemmin harjoitetun retoriikan kanssa. Jokisipilän näkemys on tältäkin osin helppo allekirjoittaa.

Puolueiden pitkän linjan toimintaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Erityisesti vaalien alla muun muassa keskusta ja kokoomus antanevat jälleen joidenkin yksittäisten ehdokkaidensa esittää hieman kriittisempiä kantoja äänestäjiä kosiskellakseen. Tällaisilla irrallisilla kannanotoilla ei ole kuitenkaan mitään yhteyttä kyseisten puolueiden ohjelmalinjauksiin, jotka ovat todellisuudessa varsin maahanmuutto- ja EU-myönteisiä. Kesän 2017 hallituskriisi oli tästä yksiselitteinen osoitus, samoin Suomeakin syksyllä 2015 koetellut turvapaikanhakijakriisi, jota pääministeri Sipilä ja silloinen sisäministeri Orpo omalta osaltaan pahensivat harkitsemattomilla lausunnoillaan ja hitaalla toiminnallaan.

Äänestäjän kuluttajansuojan kannalta tilanne on hyvin ongelmallinen. Puolueiden hyvin yleisesti harjoittama kaksien rattaiden politiikka ei ole kunniaksi demokratialle ja voi jopa johtaa äänestysaktiivisuuden laskuun. Äänestäjän täytyykin muistaa, että ääni menee ensisijaisesti puolueelle ja vasta sen jälkeen ehdokkaalle. Ehdokas kannattaa valita sellaisesta puolueesta, jonka ohjelman voi ainakin pääpiirteissään hyväksyä ja jonka linjaukset rakentuvat vakaalle aatteelliselle pohjalle. Muutoin edessä on miltei varmasti paha pettymys.
 

]]>
1 http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258097-jokisipilan-analyysi-puolueiden-linjaeroista-osuu-oikeaan#comments EU hallitus Maahanmuutto Perussuomalaiset Wed, 11 Jul 2018 13:20:10 +0000 Sami Savio http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258097-jokisipilan-analyysi-puolueiden-linjaeroista-osuu-oikeaan