*

hautakangas Kyttäyksestä kannustamiseen, rötösherrat kuriin jne.

Kaikki blogit puheenaiheesta Kapitalismi

Keskenkasvuinen talousjärjestelmämme

Kapitalistinen talousjärjestelmämme kannustaa mainostamaan. Koska jokainen yrittää saada tuotteensa kaupaksi, kansalainen törmää jatkuvasti kaupallisiin ilmoituksiin joka puolella: internet-sivustoilla, spämminä sähköpostissa, paperina postilaatikossa, katulampuissa, tienvarren jättimäisissä mainostauluissa, bussien ikkunoihin teipattuna, eri kokoisissa näytöissä kaupunkien katukuvassa, televisiossa, radiossa, lehtien sisäsivuilla...

Kommunismin pelossa kapitalismin kitaan

1980 luvulla kapitalismi kukisti kommunismin. Kommunismin kukistumista voidaan pitää hyvänä asiana, siitä ei ole kahta sanaa. On helppoa olla jälkiviisas, mutta en malta kuitenkaan olla mainitsematta, että 80 luvun jälkeen kapitalismi olisi pitänyt pitää hallinnassa. Kapitalismin voimistuttua, se kukisti 90 luvulla demokratian ja markkinatalouden. Nykymeno on siitä seurausta. Olemme menettäneet hallinnan. Valtaa pitäviä poliitikkojamme ohjaa ulkomaiset tahot. Kaiken tuon seurauksena kärsimme taloudellisista, sosiaalisista ja ekoloogisista ongelmista.

Intersektionaalisuus ja antikapitalismi Suomessa

Suomalaisen feminismin keskeisin areena on verkkoalustat. Liike on hajautettu, eikä sillä ole mitään yhtä kaikkien, tai edes enemmistön tukemaa järjestöä. Viime vuonna perustettua feminististä puoluetta tukee sitäkin vain vähemmistö feministeistä. Alle vuoden ikäiseksi puolueeksi se kuitenkin pärjäsi ihan kohtalaisesti kunnallisvaaleissa, ja monet Suomen tunnetuimmat feministit ovat sen aktiiveja tai tukijoita. Puolueen merkitys feministiselle keskustelulle tulee olemaan merkittävä, vaikka se ei koskaan pääsisi eduskuntaan asti.

Miksi intersektionaalisuus pärjää erinomaisesti ilman antikapitalismia?

Kapitalismilla ei ole yhtä ideologiaa vain kaksi, liberalismi ja konservatismi. Molemmissa on paljon sisäisiä keskenään kiisteleviä oppisuuntia, mutta liberalismin suuri linja on päästä eroon kaikista perinnöllisistä etuoikeuksista ja muista kilpailun hidasteista, ja luoda mahdollisuuksien tasa-arvo. Konservatismilla ei ole mitään suurta linjaa, se on sekalainen kokoelma toimijoita jotka yrittävät hidastaa tai estää yhteiskunnan kehittymistä, tai kääntää kehityksen suunnan taaksepäin 1).

Miksi kapitalismikritiikki on korvautunut luokkasyrjinnän kritiikillä?

Patricia Hill Collinsin ja Sirma Bilgen Intersectionality on Polity-kustantamon Key concepts-sarjassa ilmestynyt johdantoteos intersektionaalisuuteen. Kirja liittää intersektionaalisuuden jatkumoon, joka alkaa 60-luvun liikkeistä, Combahee River -kollektiivista ja Angela Davisista, mutta se ei käsittele 30-luvun Yhdysvaltojen mustia kommunistinaisia. Anarkismia ei kirjassa mainita lainkaan. Marxilaisuuteen viitataan pääosin intersektionaalisuudesta irrallisena liikkeenä, jonka edustajat kritisoivat identiteettipolitiikkaa 1).

Intersektionaalinen feminismi ja sosialismi

Intersektionaalisuus-sanalle ei ole tyylikästä suomenkielistä vastinetta. Englanniksi intersectionality viittaa risteyksiin. Intersektionaalisuus tarkoittaa erilaisten sorron muotojen, kuten rasismin ja seksismin kiinnittymistä toiseensa. Itse ajattelen risteysmetaforaa niin, että joku on keskellä risteystä ja yhdestä suunnasta päälle ajaa rasismi, toisesta seksismi ja muista suunnista sitten vielä muut sorron muodot. Intersektionaalisuuden aatteelliset juuret ovat feminismissä, mikäli ensimmäisestä puhutaan erillisenä suuntauksena on tarkoituksena korostaa sen laajempaa lähestymistapaa.

Miksi kirkko ja papit eivät haasta julkista valtaa?

Vastaan tähän heti: Miksi heidän pitäisi? Törmään usein ajattelumalliin, jossa ihmisten, erityisesti vasemmistolaisesti suuntautuneiden mielestä kirkon ja pappien tulisi tuoda esiin yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuksia ja epäkohtia, ja haastaa siten julkista valtaa. Nykyisen käsityksensä mukaisesti näin ajattelevat ihmiset pitävät kirkkoa ja papistoa (ja kenties myös muita uskovia?) osana “riistävää kapitalistista järjestelmää” oheisen pyramidikuvan tapaan - “we rule you, we fool you jne.”.

 

Kenelle hylättyjen talojen pitäisi kuulua?

Helsingin Villingin saaren talonvaltaajien tulosta julkisuuteen on seurannut erikoisia reaktioita. Ei ole erikoista, että oikeiston mielestä talon mätäneminen on parempi asia kun sen käyttäminen ja ylläpito.

Tutkijoista koe-eläimiksi – miten yliopistosta tuli uuden työn laboratorio?

Julkaistu alunperin Kulttuurivihkoissa 6/2016, siksi "tänä vuonna" tarkoittaa vuotta 2016.  
 

Helsingin yliopisto on massiivinen organisaatio, henkilökuntaa oli ennen yliopistoleikkauksia yli 8000 ja opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita yli 30 000. Yliopisto on paitsi koulutuslaitos, myös tiedontuotannon tehdas. Se on Suomen suurin tutkimustyön keskittymä, vaikka yliopiston piirissä tehtävän tutkimustyön rahoitus tuleekin yhä enemmän yliopiston ulkopuolelta.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä