*

hautakangas Kyttäyksestä kannustamiseen, rötösherrat kuriin jne.

Kaikki blogit puheenaiheesta Velkaelvytys

Leikkaamista ja elvyttämistä – unohtuuko jotain?

(Uutisointi mouruaa vastauksia valituilta poliitikoilta – leikataan, elvytetään. Leikataan 2-9 miljardia 1] ja vain harva haluaa ottaa velkaa lisää, yllättävää. Valtiomme velka on lukuna hallinnassa, jos luottaisimme itseemme!)

Olemme Stiglitzin mallioppilaita

Nobelisti Joseph Stiglitzin haastattelua on Helsingin Sanomien sivuilla jaettu tätä kirjoittaessa reilut 30 000 kertaa. Sosialismi kiehtoo, vuosikymmenestä toiseen. Suomessa julkiset menot ovat tänä vuonna Euroopan korkeimmat suhteutettuna BKT:hen. Jos tämä olisi menestysresepti, luulisi, että huipulle olisi tunkua.

Paroni Munhausen ja Ruusuvelt Helvetistä

Patomäki ja Zyskovits keskusteli netti teeveessä. Ben kertoi tarinan paroni Munhausenista joka pelasti itsensä kiskomalla omista hiuksistaan. Vertasi Patomäen elvytys teoriaa siihen. Klassinen sivistys on ansio ja sopii erittäin hyvin makrotaloudelliseen keskusteluun. Minä mietin että pitäisi varmaan vasemmistonkin osasta satuja kertoa. Joutessani kirjoitan sellaisen.

Tunnettuja populisteja

Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huuskon mielestä kevään vaalien populistit löytyvät vasemmalta. Huusko tyrmää blogikirjoituksessaan Vasemmistoliiton vaatimukset velkaelvytyksestä ja asettuu tukemaan ”vastuullisten” puolueiden leikkauspolitiikkaa, jonka seurauksena Euroopan taantuma on pitkittynyt.

Mitä elvyttäminen on

Monesti ihan lukeneet miehet sanovat, valtion budjetti on ollut elvyttävä koska valtio on kuluttanut enemmän kuin tienannut. Tuo on yksi elvytyksen määritelmä. Lisäksi se on väärä kuten useimmat fiksujen miesten väitteet. Minulle elvyttäminen tarkoittaa. Jos yksityinen sektori irtisanoo tuhat henkilöä, valtion täytyy palkata tuhat henkilöä lisää. Rahapoliittinen elvytys taas tarkoittaa.

Valtion kulutuksen vaikutukset

Käväsin Heikki Patomäen kirjan Suomen talouspolitiikan tulevaisuus kirjan julkaisutilaisuudessa. Kirjaa haukkumaan oli pyydetty siihen kriittisesti suhtautuva Risto E. J. Penttilä. Hän kritisoi Patomäen esittämää investointiohjelmaa varsin voimakkaasti koska ei ymmärtänyt investointien kerrannaisvaikutuksia. Asia ei ole kovinkaan monimutkainen, sen voi esittää parilla excel taulukon pätkällä.

Velkahysteriaa ilmassa

Suomen valtionvelka on tällä hetkellä globaalistikin ajatellen varsin kohtuullinen - sen suhde bruttokansantuotteeseen on vain ja ainoastaan 48 prosenttia.  

 

Eli vaatimuksille "palkkamaltista" ja julkisen sektorin massiivisista leikkauksista ei ole katetta - Suomella on nyt varaa ja ainutlaatuinen mahdollisuus ottaa lisävelkaa ja alkaa elvyttämään oikein urakalla.

 

Kannattaako elvyttää? Onnistuuko se?

Antti Rinne on esittänyt että valtionyhtiöiden myynnistä saadut varat käytettäisiin lisävelanoton vähentämisen sijasta elvytystoimiin. Perusteina on mm. se että kyseisten yritysten tuotto saattaa olla suurempi kuin niiden myynnillä saadut säästöt lainanhoitokuluissa.

 

Työläis-identiteetti ja Antti Rinteen missio.

Antti Rinteen ristiretki Suomen talouden pelastamiseksi ilman palkkajoustoja ja ilman devalvaatioita on tuomittu epäonnistumaan. Silti tämä ristiretki on tavallaan ihan välttämätön työväenpuolueen uskottavuuden kannalta. Hyvin monet työtä tekevät kansalaiset ajattelevat nimittäin edelleen että “kyllä tämä tilanne pitää jotenkin muuten hoitaa kuin palkkoja pienentämällä”.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä