*

hautakangas Kyttäyksestä kannustamiseen, rötösherrat kuriin jne.

Hyvä johtaminen

Hyvä johtaminen auttaa myös julkista sektoria

Olemme valitettavasti tottuneet näkemään otsikoita luokattoman huonosti hoidetuista julkisista palveluista. Hyvä esimerkki on vuodenvaihteessa toteutunut toimeentulotuen perusosan siirto kunnilta Kelan vastuulle täydentävän toimeentulon jäädessä kuntiin. Muutoksen yhteydessä kärsijän osaan jäi ihminen, kun yksilö joutui loukkuun kahden organisaation väliin ja prosessi ei toiminut. Lopputuloksena oli, että pahimmillaan lääkkeet jäivät ostamatta.

On muutoksen aika

Ikaalisilla menee talouden kannalta suhteellisen hyvin ja ylijäämäisiä vuosia on ollut peräkkäin onnistuneen ja kovan työskentelyn ansiosta. Vanha työn jättävä valtuusto tulee jättämään hyvän taloudellisen pohjan uusille päättäjille. Uusi valtuusto astuu valtaan kesän kynnyksellä ja silloin on luontevaa tehdä samalla iso muutos toimintatapoihin, jossa Ikaalinen siirretään myös henkisesti 2010-luvulle.

Johtajan tärkein taito

Kun maailmassa vapautetaan enenevässä määrin työntekijöitä suorittavasta työstä vaativampiin työtehtäviin, aidon johtajuuden merkitys kasvaa. Enää ei riitä, että esimies toimii laadunvalvojana tai tehtävien jakajana, vaan esimiehen täytyy olla ensi sijassa kiinnostunut työntekijöistään ihmisinä. Työn laatu heikkenee, jos työntekijät eivät koe olevansa luottamuksen arvoisia tai jos he eivät koe olevansa tärkeitä jäseniä jossain suuremmassa kokonaisuudessa.

Julkisen sektori ongelma on se itse

Ajat ne muuttuvat: enää ei ole olemassa työpaikkoja, joissa saattoi työskennellä työuransa eläkkeelle saakka. Elämme maailmassa, jossa tulos, tehokkuus sekä proaktiivinen ote ovat itsestään selvyyksiä. Yksityinen sektori on jo uuteen aikaan siirtynyt askel asteittain, eikä muutos ole aiheuttanut rajuja shokkireaktiota. Mutta julkisella sektorilla asiat ovat toisin. Se on kuin olisi talviunilta säpsähtäen herännyt.

 

Miksi menetit hänet?

Kuvitellaan, että olet palkannut 20-30 vuotiaan nuoren ammattilaisen (milleniaalin). 

Alussa menee loistavasti. Uusi työntekijäsi on korkeasti koulutettu ja paiskii töitä kahdenkin edestä. Hän suoltaa kehitysideoita palavereissa. Olet iloinen ja vakuuttunut siitä, kuinka erinomaisen lisän löysitkään tiimiisi. 

Suomessa on johtamisongelma

Olet varmasti huomannut, että organisaatiosi ikäjakaumassa on tapahtunut muutos. Ne, jotka olivat joskus teillä kesätöissä, istuvatkin jo kanssasi palavereissa ideoita esittämässä. He ovat milleniaaleja, 1980- ja 90-luvuilla syntyneitä, ja he ovat täysin uudenlainen haaste johtamiselle. Nuoret ammattilaiset ovat myös vakava ongelma perinteiselle johtamiselle, mikäli heihin liittyviä haasteita ei ymmärretä.

Suomessa on johtamisongelma

Olet varmasti huomannut, että organisaatiosi ikäjakaumassa on tapahtunut muutos. Ne, jotka olivat joskus teillä kesätöissä, istuvatkin jo kanssasi palavereissa ideoita esittämässä. He ovat milleniaaleja, 1980- ja 90-luvuilla syntyneitä, ja he ovat täysin uudenlainen haaste johtamiselle. Nuoret ammattilaiset ovat myös vakava ongelma perinteiselle johtamiselle, mikäli heihin liittyviä haasteita ei ymmärretä.

Heikko ja ristiriitainen johtaminen on levottomuuden ahjo

 

 

Vuoden sisään on mahtunut niin jättimäinen tympääntyminen Olli Immosen taisteluhuutoon, levottomuus uuden turvapaikanhakijatilanteen myötä, uuden hallituksen kylmä rätti kasvoille kuin yleisesti ottaen kelmeänkalpea taloustilannekin.

Miten siis liennyttää tunteita? Tietenkin osaavalla johtamisella.

Tuttua työpaikoilta, joissa on sekava johtamiskulttuuri: Työntekijät ovat huonosti motivoituneita, riitaisia ja syyttelevät toisiaan. Siellä myös kiusataan samalla kun pomo viis veisaa, saattaapi kiusata jopa ihan itse.

Miksei meitä johdeta paremmin?

Monien suomalaisen työelämän ongelmien katsotaan olevan ainakin osittain seurausta huonosta johtamisesta. Siksi edellinen hallitus perusti valtakunnallisen johtamisen kehittämisverkoston tukemaan pyrkimyksiä parempien käytäntöjen omaksumiseen. Tarjolla on myös suuri määrä johtamisoppaita ja esimieskoulutusta.

Tasahyppäys tuottavuuteen ja työhyvinvointiin

Hallituksen kilpailukykyloikka tuonee mukanaan myös annoksen työhyvinvointia työpaikoille. Yrityksissä missä kannattavuus ja kilpailukyky eivät ole kunnossa, on ongelmia myös työhyvinvoinnin kanssa. Johtaminen, työilmapiiri yms. ovat kehnolla tolalla, ellei ole valoa näkyvissä.

​The winning team -konseptia viljeltiin yleisesti viime nousukauden aikana. Innostus ja onnistumisen mieliala saa muutkin mukaan. Työnteko on helppoa kun tulosta tulee ja on valoisa tulevaisuus. Minne yritykset kadottavat sen mukaansa tempaavan innostuksen?

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä