Miksi tekijänoikeuksien suoja-aikoja tulisi lyhentää
Aki Suihkonen kommentoi Rick Falkvingen visioita seuraavasti:
1) "File sharing is always legal": miksi, siksikö, että piraatti haluaa ponin?
Siksi, että saat jakaa tiedostoja myös kaverisi tai naapurin tädin kanssa. Ihan laillisesti saat kopioida niille mitä sinulla on. CD:t ja kansilehdet ja kaikki. Kunhan vain et ota tästä rahaa. Ainoastaan Internetissä tiedon jakaminen on nyt kielletty.
2) "Free sampling.": ok, kuulostaa järkevältä ja reilulta. Tanssiesitykset mm. ovat johdannaisteoksia, jotka vaativat musiikkia. Mahdollisesti tekijänoikeudenalaista musiikkia.
Noniin. Tämä ei kuitenkaan ole laillista. Jos järjestät vaikka vain ilmaisen tanssiesityksen ja käytät siinä tekijänoikeuksien alaista musiikkia, "esität sitä julkisesti".
3) "Ban DRM": just. Ei ole pakko ostaa. Minulle kelpaa aivan mainiosti sekä Ovi Musiikki Unlimitedin, että Spotify:n "rikkinäinen drm -kakka".
Onko musiikki sinulle kertakäyttöistä, ja olet valmis maksamaan uudestaan vaihtaessasi palvelua tai puhelinta? Vai murratko "tehokkaat kopiosuojaukset" lainvastaisesti?
4) Copyrightin keston määrittely on avoin ideoille. Ehdotus, jossa 5v on automaattista ja 20v ostettavissa on mielenkiintoinen. Kannattaisin sitä sellaisella varauksella, että automaattinen suoja-aika olisi vähintään 10 vuotta ja jonka jälkeen valtio suostuu syyttämään tekijänoikeusrikkeistä enintään N euroon saakka n% provisiota vastaan. Mielestäni on selvää, että esim. Disney ja Disney *yksin* on tehnyt Mikki Hiirestä brändin ja omistaa oikeudet siihen ja tekee jatkuvasti työtä ylläpitääkseen kyseistä brändiä.
Fingerporin Mikin ja Akun käyttö on jo sellaista toimintaa, mistä Disney on haastanut ihmisiä oikeuteen ja saanut julkaisuja sensuroitua. Sanomaa se tosin tuskin uskaltaa haastaa, vaikka Mikki tekisi törkeyksiä. Itse asiassa Sanomalla Disneyn kumppanina saattaa olla oikeuskin käyttää hahmoja varsin vapaasti.
Onko jotain perustetta, miksi se kuuluisi jollekin toiselle suuryritykselle, joka ei osaa kehittää omaa animaatiohahmoa tai miksi sen pitäisi kuulua prekaareille ja *miten* se voisi kuulua "kuluttajille."
Disney kopioi hiirensä toisilta aikansa animaationtekijöiltä. Eivät olleet pallokorvat silloin mitään rekisteröityjä tavaramerkkejä. Hän osasi kuitenkin tehdä siitä rahaa niin paljon, että pian saattoi muuttaa pelin sääntöjä.
5) The public domain must be strengthened. Mitä ihmettä tämä voi tarkoittaa: pitääkö ihmisiä pakottaa saattamaan töitään pd:n alaisuuteen?
Kun joku on saanut hyötyä teoksestaan esimerkiksi kymmeniä vuosia jälkeen kuolemansa, eikö jossain vaiheessa olisi aika antaa jotain takaisinkin yhteiskunnalle? Tässä lista kulttuurista, joka olisi nyt vapaasti katsottavissa, luettavissa, kuunneltavissa ja levitettävissä Yhdysvalloissa, jos sikäläistä tekijänoikeussuojaa ei olisi pidennetty vuonna 1978:
http://www.law.duke.edu/cspd/publicdomainday/2012/pre-1976
Alunperin tekijänoikeus siis oli 28 vuotta, ja sen sai uudistaa toiseksi 28:ksi. Nyt se on 70 vuotta tekijän kuolemasta, tai 95 vuotta työnantajalle tehdyn asian julkaisusta. Ja yhä enemmän on töitä, joiden tekijänoikeuksien haltijaa ei tiedetä - eikä niitäkään niin ollen julkaista.
6) Net neutrality must be guaranteed. No hohhoijaa. Ihmisiä ei pidä pakottaa kustantamaan omien vastustajiensa/tuhoajiensa toimintaa:
Miten piraatit tai sananvapausaktivistit tuhoavat muita operaattorinsa asiakkaita, jakaessaan näiden kanssa sisältöä vertaisinaan, ansaitsematta siitä mitään?
8) "Overall, it must always be clear where the line goes": no, siinä on yksilöllä vastuuta hankkia tietoa miten pärjätä yhteiskunnassa ja miten tulla toimeen omillaan nk. markkinaperiaatteiden mukaisesti. Tämän rajan ylittäviä kutsutaan aikuisiksi ja he tietävät, että kaikki tuotanto on *jonkun* tekemää ja he myös ymmärtävät sen yhteyden, ettei pelkästään olemalla olemassa voi ansaita oikeutta kuluttaa jotain, jonka joku toinen on tuottanut.
Monet, todella monet artistit tuottavat rahaa juuri nyt, vaikka eivät ole olleet olemassa kymmeniin vuosiin. He tuottavat sitä vähän jälkeläisilleen, ja paljon yhtiöille.
Kun jollain yritysryppäällä on hallussaan lähes kaikki Hollywoodin elokuvat 1900-luvulta, sen ei tarvitse keksiä uutta. Miljoonia tulee vain mustavalkoelokuvan värittämällä, tai muuttamalla elokuva 3D:ksi, tai julkaisemalla se Blu-Rayllä DVD:n sijasta, joka julkaistiin VHS:n, sijasta, jne. Ja yhä sitä fyrkkaa tulee myös joka kerran, kun joku elokuvafestivaali tai TV-kanava esittää alkuperäisversion.
Jos tekijänoikeuksia voidaan pidentää 70 vuoteen tekijän kuolemasta, ne voidaan myöhemmin pidentää 140 vuoteen. Aina on teollisuudella suurempi hinku. Toisaalta, tekijänoikeudet ovat yksi Yhdysvaltain kauppasodan muoto; sisältöteollisuus on ainoita siellä kasvavia aloja, ja suuri osa sen tuotoista tulee ulkomailta.
Liian pitkällä tekijänoikeudella rahastavat yritykset tienaavat loputtomasti ja varmasti rahaa mm. Elviksellä, mutta kaiken tuon rahan edestä ne eivät tuota lainkaan uutta luovaa työtä. Tällainen on jokseenkin haitallista yhteiskunnalle, tiedon saatavuudelle, luovuudelle ja markkinaperiaatteelle.
Ei yritysten pitäisi säätää lakeja. Innovaatiohan on arvoton, jos sen arvo tulee vain siitä, että sen omistaja pystyy säädättämään lakeja mieleisikseen, keskittämään itselleen valtaa vain sementoimalla markkinansa, vuodesta toiseen.
Kun aiemmin kysyit, haluaako piraatti ponin...
Ainakin joku piraatti halusi jakaa poneja:
Tätä sisältöä jakaa Googlen tytäryhtiö Youtube, koska joku piraatti laittoi sen sinne. Mutta tähän videoon linkittäminenkin haluttaisiin tehdä laittomaksi. Miten kuvittelet, että Internet sitten toimisi? Miten pystyisimme linkittämään edes vapaata, itse tekemäämme sisältöä, jos Uusi Suomi olisi vastuussa linkeistämme, ja teleoperaattorisi niiden klikkaamisesta?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Oma tavaramerkkini on huono otsikko joka ainoassa kirjoituksessa.Haastan oikeuteen kaikki, jotka yrittävät matkia.
1) Ihan laillisesti ei saa kopioida mitä vain "tiedostoja". Näihin kuuluvat mm. tekijänoikeudenalaiset ohjelmistot -- ja yllättäen sille(kin) on rationaalinen peruste: ohjelmistojen *ainoa* ja *konkreettinen* esitysmuoto on bittijono tai bittijonojen joukko. Jos naapurin mummo pystyy sellaisen bittijonon rekonstruoimaan omalla työllään, hän ansaitsee pitää "ohjelmistonsa". Tosin senkin jälkeen on vähintään kiistanalaista, tuleeko hänestä ohjelmiston *taiteellisten* piirteiden omistaja -- kuten jos hänen rekonstruoimansa ohjelmisto sisältää samat bittikartat, kuvat tai äänet.
Yhä enenevässä määrin muukin taiteellinen sisältö luodaan suoraan digitaaliseen muotoon, mikä hämärtää teoksen ja teoskappaleen eroa ainakin niille ihmisille, joiden käsitteellinen ajattelukyky on rajoittunut sekä temporaalisesti että spatiaalisesti oman käden etäisyydelle. Sen sijaan, että henkilö voisi laillisesti ja moraalisesti tehdä kopion teoskappaleesta, hän suorastaan metafyysisen lainalaisuuden johdosta joutuukin ottamaan kopion itse teoksesta: ja tähän aspektiin tekijänoikeuslaki puuttuu. Ihmisestä tulee teoksen *omistaja* ja hän saa siihen *oikeuden* tuottamalla sen. Sen sijaan teoskappaleen oikeudet on delegoitavissa teoskappaleen ostajalle.
2) Tuossa merkityksessä tekijänoikeuslaki tai sen kansallinen implementaatio voi tarvita kehitystä: järjestään ei voida kuitenkaan sanoa, että tanssiesitykset olisivat "kiellettyjä", koska yhdistys-, ja seuratoiminnassa teostokysymykset ovat useimmiten neuvoteltu valtakunnallisten tai muitten kattojärjestöjen toimesta. Kotiseudullani mm. hämeen liikunta ja urheilu ja valtakunnallisesti STUL on neuvotellut seuroille oikeuden soittaa opetustarkoituksessa musiikkia. Teosto myös myy musiikin soiton pienesityslupia ja aivan viime kädessä musiikin käyttö tanssiesityksessä tarvitsee luvan, jos kyseessä on maksullinen yleisötilaisuus.
3) Spotify sattuu olemaan palvelu, josta voin kuunnella koti-, ja mobiilioloissa minkä tahansa kappaleen miljoonien kappaleiden valikoimasta. Milloin vain. Talletuksesta tulee tarpeetonta. Se on nimenomaan se ominaisuus, joka maksaa. Se on niin hyvä palvelu, että maksaisin helposti enemmän kuin heidän pyytämänsä 10e/kk. En tosin tiedä, kuinka paljon enemmän maksaminen olisi järkevää: maailmassa on erään arvion mukaan noin 3000 ainutlaatuista kappaletta ja jos ne kaikki hankkisi amatsooniasta 60 sentin hintaan, kärsisi 1800 euroa. Toisaalta 10e/kk -maksulla joutuisin 30 seuraavan vuoden aikana maksamaan 3600 euroa. Se puolestaan vastaa tähän mennessä keräämäni cd-levykokoelmani hintaa.
4) Tavaramerkkejä oli jo kauan ennen Disneytä. Muutoin en valitettavasti yhtään ymmärrä pointtiasi: paitsi että Disney-yhtiö vei siis hiiren joltain tuntemattomalta lahjakkuudelta, joka varmaan sitten kuoli keuhkotautiin katuojassa?
5) On selkeästi väärin, jos *pysyviksi* ja vihoviimeisiksi rajoiksi sovitut aikarajat liukuvat pakoon kuin horisontissa melkein häämöttävä kommunismi tai USA:n *kiinteä* velkakatto. Mutta muutoin argumenttisi on itse liukuva maalitolppa. Se ei vastaa kysymykseen mitä on "Strengthening PD".
6) Nettiä eivät "omista" piraatit, tiedostonjakajat tai kirjaston konetta käyttävät "kuluttajat", vaan sen omistavat tietoliikenneoperaattorit, jotka myyvät asiakkaille kaistaa. Heillä on oikeus määritellä protokollatasolla ja asiakas(ryhmä)tasolla kuinka paljon trafiikkia netissä kulkee. Epäilen myös vahvasti firmojen toiminnan kaupallisia edellytyksiä, mikäli he päätyvät netin "neutraalisuuden" luopumisen johdosta huonontamaan toisten asiakkaiden palvelua sen sijasta, että ne korvamerkitsisivät nopeuden kasvattamisen enemmän maksaville asiakkaille tai omille video-on-demand -palveluille. Netissä on kuitenkin useampia operaattoreita valtion monopolin sijasta.
8) On tietysti tulkinnanvaraista mitä tarkoitetaan ilmaisulla "drawing the line"; itse halusin tulkita vastauksessani ilmaisun siten, että henkilö löytäessään maasta setelitukun, *tietää* että ei ole tehnyt mitään ansaitakseen sen. Mutta siinä on sentään yritys objektiivisen faktan esittämiseen päinvastoin kuin tekijänoikeuksien kumoamisessa sillä varjolla, että joku voi tahkota niillä rahaa *paljon* tai *liikaa*. Verrattuna mihin? Joku kuitenkin haluaa *ostaa* niitä värjättyjä mustavalkoelokuvia. Ja sinä haluaisit nähdä niitä ilmaiseksi, koska ne ovat parempia kuin nykyisin tehtävät erikoisefektielokuvat? Olen samaa mieltä, että muinoin tehtiin parempia elokuvia ja kirjoja. Pääsääntöisesti siksi, että niiden pohjimmainen ideologia oli *romantismi*: taidemuoto, joka katsoo ihmisten omaksuvan vapaan tahdon ja kyvyn olla moraalisia.
"1) Ihan laillisesti ei saa kopioida mitä vain "tiedostoja". Näihin kuuluvat mm. tekijänoikeudenalaiset ohjelmistot -- ja yllättäen sille(kin) on rationaalinen peruste: ohjelmistojen *ainoa* ja *konkreettinen* esitysmuoto on bittijono"
Hyvä huomio. Milloin tästä tuli laitonta? 1993. Ainakin lapsena käyttämäni piraattikopiot sentään olivat laillisia. Ja Suomen tietoyhteiskuntakehitys pääsi hyvään vauhtiin, koska juuri tuona kriittisenä aikana, 1995-2005, poliisia tai tekijänoikeusporukoita eivät pahemmin kiinnostaneet voittoa tavoittelemattomat piraatit.
"Yhä enenevässä määrin muukin taiteellinen sisältö luodaan suoraan digitaaliseen muotoon, mikä hämärtää teoksen ja teoskappaleen eroa"
En sanoisi näin. Teoksen muuntaminen formaatista toiseen ei poista sen tekijänoikeutta. Muutenhan elokuvantekijällä olisi oikeus vain alkuperäisen formaatin filmirulliin, eikä esim. VHS-nauhoitteisiin samasta elokuvasta. Usein esim. DVD-elokuvia levitetään noin CD-levyn kokoisena rippauksena, joka ei digitaalisesti muistuta alkuperäistä pätkän vertaa.
Tietokoneohjelmia pidettiin uniikkina tapauksena siksi, että niillä voi tehdä rahaa. Ne ovat työkaluja, ja tuottavat pitkäaikaisesti työtä ja kilpailuetua - mutta ei vain myyjilleen, vaan etupäässä käyttäjilleen. Siksi niistä sai jo 20 vuotta sitten rahastaa vähän tarkemmin.
Nyttemmin kaiken tuottavan työn voi tehdä open sourcella, eikä tarvitse hikoilla lisensseistä. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja vastaan kamppaileva ja likaisia keinoja käyttävä Microsoft tullaan lyömään. UEFI kaikissa merkittävissä tietokonemalleissa tullaan murtamaan, mutta siitä huolimatta, avoimen hardiksen valmistajat ja myyjät tulevat voittamaan merkittävästi markkinoita.
"2) Tuossa merkityksessä tekijänoikeuslaki tai sen kansallinen implementaatio voi tarvita kehitystä: järjestään ei voida kuitenkaan sanoa, että tanssiesitykset olisivat "kiellettyjä", koska yhdistys-, ja seuratoiminnassa teostokysymykset ovat useimmiten neuvoteltu valtakunnallisten tai muitten kattojärjestöjen toimesta. Kotiseudullani mm. hämeen liikunta ja urheilu ja valtakunnallisesti STUL on neuvotellut seuroille oikeuden soittaa opetustarkoituksessa musiikkia. Teosto myös myy musiikin soiton pienesityslupia ja aivan viime kädessä musiikin käyttö tanssiesityksessä tarvitsee luvan, jos kyseessä on maksullinen yleisötilaisuus."
Miten paljon näiden järjestöjen rahaa kuluu noihin lupiin? Maksetaanko ne verorahoista vai jäsenmaksuista?
Esimerkiksi taksi tai kampaaja ansaitsee rahansa työstä, jossa musiikilla ei olisi lopulta muuta virkaa kuin vähentää asiakkaan ja työntekijän vitutusta. Mutta julkisen tanssiesityksen tuottaminen on käytännössä hävyttömän kallista, jos jokaisesta harjoitus- ja esityskerrasta täytyy maksaa lisenssimaksut.
Mitä mieltä sitten olet toisten artistien samplaamisesta? Entä matkimisesta? Nimen käyttämisestä satiirisessa mielessä tyyliin South Park?
"3) Spotify sattuu olemaan palvelu, josta voin kuunnella koti-, ja mobiilioloissa minkä tahansa kappaleen miljoonien kappaleiden valikoimasta. Milloin vain. Talletuksesta tulee tarpeetonta."
Entä, kun suosikkiartistisi levy-yhtiö sanoo irti sopimuksen Spotifyn kanssa, ja joudut käyttämään kahta palvelua, sitten kolmea tai neljää, ja ne kaikki kustantavat kympin kuussa?
"kappaletta ja jos ne kaikki hankkisi amatsooniasta 60 sentin hintaan, kärsisi 1800 euroa. Toisaalta 10e/kk -maksulla joutuisin 30 seuraavan vuoden aikana maksamaan 3600 euroa. Se puolestaan vastaa tähän mennessä keräämäni cd-levykokoelmani hintaa."
Itsellänikin on satojen CD-levyjen kokoelma. Mutta jo kauan ennen kuin musiikin lataaminen netistä tuli laittomaksi, latasin mieluummin torrentin kuin etsin CD-levyn ja pistin sen asemaan, edes ripatakseni sitä koneelle tai mp3-soittimeen. Musiikin sai nopeammin Internetistä, kuin olisi liikkunut levyhyllylle ja pistänyt levyn soimaan. Ja sen jälkeen sitä saattoi soittaa koska ja missä tahansa.
Säästin siis Internetin avulla ja vertaisteni kesken kosolti aikaa ja sähköä. Vuonna 2005 säädetyn lain pahin ongelma on, että en saa enää ladata netistä, jos samalla jaan muille. Lataaminen on rike, josta ei ole (vielä) edes säädetty rangaistusta, jakaminen tai sen mahdollistaminen sen sijaan on rikos, josta joutuu maksamaan pitkän pennin.
"Disney-yhtiö vei siis hiiren joltain tuntemattomalta lahjakkuudelta, joka varmaan sitten kuoli keuhkotautiin katuojassa?"
Tai jonka Disney palkkasi nopeasti kasvavaan studioonsa piirtämään, tai luomaan lisää hahmoja?
"On selkeästi väärin, jos *pysyviksi* ja vihoviimeisiksi rajoiksi sovitut aikarajat liukuvat pakoon kuin horisontissa melkein häämöttävä kommunismi tai USA:n *kiinteä* velkakatto. Mutta muutoin argumenttisi on itse liukuva maalitolppa. Se ei vastaa kysymykseen mitä on "Strengthening PD".
Varmistaa, että PD:n arvon kasvu jatkuu, ja että se ajan kuluessa luo uutta taloutta, kulttuuria, koulutusta, tiedettä ja teknistä edistystä. Tämä on yksi juttu, jonka vuoksi tietoyhteiskunta on parempi kuin pelkkä post-teollinen yhteiskunta. Tietoa on niin helppoa ja edullista monistaa ja levittää, että sen pitäisi olla kenen tahansa saatavilla.
Tuskin kuulit paljon kenenkään valittavan Teosto-maksuista C-kasettien tai VHS:n kanssa? Minä en vastustaisi niitä edes tietokoneen kovalevyn, kännykän, tai kameran SD-kortin osalta, jos maksut olisivat kohtuulliset ja jos ne oikeuttaisivat minut tekemään hallussani olevalla julkaistulla sisällöllä mitä haluan (paitsi ansaita rahaa sillä).
"Nettiä eivät "omista" piraatit, tiedostonjakajat tai kirjaston konetta käyttävät "kuluttajat", vaan sen omistavat tietoliikenneoperaattorit, jotka myyvät asiakkaille kaistaa. Heillä on oikeus määritellä protokollatasolla ja asiakas(ryhmä)tasolla kuinka paljon trafiikkia netissä kulkee."
Haloo. Katso joskus laajakaistojen mainoksia. Verkkoyhteyttä markkinoidaan sen nopeudella. Nopeammasta yhteydestä maksat enemmän. Verkkoa ei markkinoida sillä, että estetään käyttämästä tuota kapasiteettia johonkin tiettyyn tarkoitukseen, tai sillä, että paketteihisi tulee latenssia erilaisista filttereistä.
Toki ensin käyttäjät siirtyvät tekemään jotain muuta, käyttämään jotain uutta protokollaa, salattuja yhteyksiä, tai VPN:ää; mutta sitten lakia muutetaan uudelleen, ja nämäkin tietoliikenteet kielletään.
"Epäilen myös vahvasti firmojen toiminnan kaupallisia edellytyksiä, mikäli he päätyvät netin "neutraalisuuden" luopumisen johdosta huonontamaan toisten asiakkaiden palvelua sen sijasta, että ne korvamerkitsisivät nopeuden kasvattamisen enemmän maksaville asiakkaille tai omille video-on-demand -palveluille. Netissä on kuitenkin useampia operaattoreita valtion monopolin sijasta."
Nuo operaattorien omat video-on-demand -palvelut ovat uhattuina koko ajan. Joko luit Wikipediasta, miten Gramex tuhosi nettiradiot Suomessa muutama vuosi sitten? Nyt samaa ollaan tekemässä nettiviihdepalveluille, nettidigibokseille, nettitallennustilalle, ja muutamalle kansalaisoikeudelle.
"8) On tietysti tulkinnanvaraista mitä tarkoitetaan ilmaisulla "drawing the line"; itse halusin tulkita vastauksessani ilmaisun siten, että henkilö löytäessään maasta setelitukun, *tietää* että ei ole tehnyt mitään ansaitakseen sen. Mutta siinä on sentään yritys objektiivisen faktan esittämiseen päinvastoin kuin tekijänoikeuksien kumoamisessa sillä varjolla, että joku voi tahkota niillä rahaa *paljon* tai *liikaa*. Verrattuna mihin?"
Rahaa ja valtaa on keskitetty liikaa viimeistään siinä vaiheessa, kun sen voimalla voi säätää lait omaksi edukseen ilman että suurin osa ihmisistä edes kyseenalaistaa tätä. Sisältöteollisuus ei ole tehnyt mitään ansaitakseen lainsäätämisvallan. Paitsi rahaa sijoittajille ja yritysryppäille, jotka sitten korruptoivat poliitikkoja rikkomaan yleistä etua ja jopa perustuslakia vastaan.
Taiteilijalla pitäisi olla oikeus kohtuulliseen korvaukseen jo teoksensa ollessa suosittu, ja teoksille sallia kunnia päätyä osaksi yhteistä kulttuuriperintöä jossain järjellisessä aikataulussa.
Jos vielä puhutaan sananen itse otsikosta, niin tekijänoikeuksien suoja-aikoja tulisi lyhentää. Otaksuisin että hyviä argumentteja tekijänoikeuksien kestosta on esitetty jo noin sata vuotta sitten -- mutta kuten blogisti kahdessa (otsikkoon kuuluvassa, mutta itse keskusteltavaan argumenttiin kuulumattomassa) otteessa mainitsee, tekijänoikeuksien kestoja on venytetty siten, että on kohtuullista epäillä, onko niiden *nykyinen* tarkoitus olla sittenkin ikuisia 20 tai 50 vuoden sijasta. Näin niiden mahdollinen alkuperäinen tarkoitus on vesitetty.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 4 kommenttia