*

hautakangas Kyttäyksestä kannustamiseen, rötösherrat kuriin jne.

Vapaakaupan vastustajat Venäjän asialla? (HS 26.3.)

  • Taas tämä kuva viimekeväisestä mielenosoituksesta.
    Taas tämä kuva viimekeväisestä mielenosoituksesta.
  • Piraattipuolue on johdonmukaisesti vastustanut sekä CETAa etti TTIP:tä.
    Piraattipuolue on johdonmukaisesti vastustanut sekä CETAa etti TTIP:tä.

Helsingin Sanomien eilinen pääkirjoitus työnsi ainakin allekirjoittaneen lounaskahvit väärään kurkkuun.

Paavo Raution aluksi sinänsä asiallinen analyysi Euroopan poliittisesta ilmapiiristä kipristyy loppua kohden melkoiseksi propagandaksi:

"Ei ole sattumaa, että Venäjä toimii kulisseissa, jotta Eurooppaa lujittava energiaunioni epäonnistuisi ja Euroopan ja Yhdysvaltojen suhdetta tiivistävä – ja hyvässä tapauksessa taloudellista kasvua edistävä – kauppasopimus menisi karille. Ensimmäinen vähentäisi Euroopan riippuvuutta Venäjästä ja jälkimmäinen olisi jonkinlainen talousnato."

Hyvässä tapauksessa talouskasvua edistävä. Eli Rautiokin myöntää suoraan, että sopimuksen tarkoituksena on vain "tiivistää suhdetta". Ikävämmistä sivuvaikutuksista ei sitten olekaan mainintoja.

Mitä energiaunioniin tulee, sivuuttaa Rautio kätevästi kokoomuksen Fortum-Fennovoima-lehmänkaupat, jotka tehtiin suoraan Putinin kanssa ja tämän ehdoilla.

Ja joo, kyllä, minä uskon että myös Venäjä vastustaa TTIP- ja CETA-sopimuksia, mutta se vastustaa niitä varsin eri syistä kuin minä (ja miljoonat muut eurooppalaiset ja amerikkalaiset). Venäjä haluaisi itse ryöstää meidät, eikä antaa jenkkisijoittajien tehdä sitä.

TTIP/CETA ovat toki nähtävissä jonkinlaisena "pienempänä pahana", jos niitä vertaa siihen ei-mahdolliseen skenaarioon, että Venäjä alkaisi viedä työpaikkoja EU:n alueelta ja valtaisi markkinamme halvoilla tuotteillaan.

Ei ole myöskään mitään realistista skenaariota siitä, että Venäjän oligarkit pääsisivät kumoamaan tai estämään EU:n direktiivejä tai Euroopan valtioiden kansallista lainsäädäntöä.

Ja tämä onkin sekä TTIP:n että CETAn suurin peikko - niin kutsuttu "investointisuoja". Mekanismi, jonka avulla sijoittajat voisivat päästä suoraan vaikuttamaan valtioiden lainsäädäntöön, ohi demokraattisten prosessien. Me sopimusten vastustajat olemme kirjoittaneet tästä jo näppäimistömme puhki, mutta mokomasta ei esimerkiksi Hesarissa vain suostuta hiiskumaan.

Suosittelen tutustumaan vaikkapa professori Martti Koskenniemen lausuntoihin, joita ainakin Yle on välillä uutisoinut mallikkaasti. Koskenniemi on itsekin vapaakaupan kannattaja, mutta hän on myös tutustunut "investointisuojan" vaaroihin monelta kantilta.

Omatkin blogaukseni aiheesta saattavat kiinnostaa jotakuta: 1, 2, 3, noin esimerkiksi.
 


Mutta ajatelkaa talouskasvua!

Varsin kummallisesti Suomessa kaikki suurimmat puolueet sekä ammattiliitot ovat asettuneet "vapaakaupan" taakse, vaikka pelkästään TTIP-sopimuksen ennustetaan vievän pohjoisesta Euroopasta yli kaksisataatuhatta työpaikkaa (Capaldo, 2014).

Aiemman tutkimuksen mukaan "optimistisimmassa vaihtoehdossa vaikutus kokonaistyöllisyyteen on vain noin 0,4 prosenttia". Tämä nk. optimistinen tutkimus oli TTIP:tä lobbaavan Bertelsmannin säätiön laatima mainospumaska. Kannattaa toki tutustua siihenkin, jos vatsa kestää.

Todellisuus on näissä hommissa yleensä paljon karumpi kuin pessimistisimmätkään ennusteet. Pohjois-Amerikan sisäiset vapaakauppasopimukset ovat vain kymmenien vuosien aikana vieneet maanosasta miljoonia työpaikkoja ja johtaneet massiivisiin rakennemuutoksiin ja tuloerojen kasvuun.


Isku vyön alle

Ei, en vielä unohtanut pääkirjoitustoimittaja Rautiota. Lainaanpa nyt vielä sen toisenkin lauseen hänen propagandaplöräyksestään:

"Hyödyllisiä hölmöjä, pikavoiton tavoittelijoita ja ostettavia riittää. Moskova vahvistaa viidettä kolonnaansa länsirintamalla."

Minä en edusta viidettä kolonnaa, kuten ei moni muukaan investointisuojasopimusten vastustajista. On toki sinänsä totta, että vastustajista löytyy myös äärikansallismielisiä, putinisteja ja muuten vain täysin kajahtaneita yksilöitä.

Itse vastustan putinismin lisäksi myös näitä Raution "talousnatoja", enkä näe asiassa mitään intressiristiriitaa. Samaa sontaa eri paketissa on tarjolla niin idässä kuin lännessäkin; suurpääoman valtaa, verokeinottelua, demokratian rapauttamista, kuluttajan oikeuksien polkemista, hyvinvoinnin ja työpaikkojen hävittämistä, epätasa-arvon ja tuloerojen kasvua. Varsinainen herrojen kanssa marjassa -tilanne.

En halua uhrata Euroopan vapautta ja demokratiaa sen paremmin Venäjän kuin Yhdysvaltainkaan oligarkeille.

Tilanne ei kuitenkaan ole se, että meidän edes täytyisi valita näiden kahden vaihtoehdon väliltä. Sikäli Rautio on oikeassa, että Euroopan idealismi on nykyisellään aivan hukassa, mutta se hukattiin alun perinkin rahavaltaa kumartelemalla, unohtamalla yhteiset periaatteet ja arvot.


Toivoa on

Tämä meidän Eurooppamme on, vielä toistaiseksi, maailman suurin sisämarkkina - ja sitä kannattaa hieman varjellakin. Rahoillemme olisi kyllä ottajia pitkin maailmaa, sen sijaan ostajia työllemme ei ole liiemmin näköpiirissä.

Meidän tulisi pyrkiä lisäämään kulutusta EU:n alueella, ja kulutus lisääntyisi tehokkaimmin elvyttämällä ruohonjuuritasolta alkaen. Esimerkiksi perustulosta puhutaan jo varovasti suurtenkin puolueiden keskuudessa, ja yhä useammat näkevät sen selkeänä mahdollisuutena Euroopan (tai edes Suomen) talouden pelastamiseksi.

Itse haluan olla vahvan Euroopan, vahvan kuluttajansuojan, avoimen politiikanteon, taatun hyvinvoinnin, turvatun vapauden ja perustuslaillisen demokratian puolella. Vapaata kaupankäyntiä sinänsä kannatan, mutta näissä "vapaakauppasopimuksissa" on nykyisellään kyse jostain aivan muusta.

Mitä viidensiin kolonniin ja hyödyllisiin idiootteihin tulee, jokaisella intressitaholla on ilmeisesti omansa. Hesarin ja kokoomuksen isäntiä ei ainakaan tarvitse arvailla. :)

 

...

Olen ehdolla eduskuntaan Helsingin piiristä. Puolueeni on Piraatit ja numeroni 247.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Vahva kuluttajansuoja" - pelkkää lässytystä jo neljäkymmentä vuotta, "taattu hyvinvointi" - en edes halua tietää, mitä sillä tarkoitat. Professori Koskenniemi - onko siinä byrokratiamme viimeinen toivo?

Mistä muusta kuin vapaasta kaupasta on vapaakauppasopimuksissa kysymys?

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Vapaakaupan nimellä kaupitellaan meille nyt useammasta suunnasta sopimuksia, joihin on ympätty mukaan muun muassa "investointisuojamekanismi", tuttavallisemmin ISDS. Kyse on järjestelmästä, joka kehitettiin alunperin turvaamaan länsimaisten sijoittajien pääomia kehitysmaissa, joissa ei aina ollut minkäänlaista oikeusjärjestelmää ja valta vaihtui tiuhaan.

ISDS tarkoittaa, että muutama alaan erikoistunut lakimies päättää asioista suljettujen ovien takana. Sellaisista asioista, kuin että pitäisikö valtion korvata (kuvitellut) menetykset sijoittajille, jos esimerkiksi ympäristölainsäädäntöä - tai nyt vaikka kuluttajansuojaa - mentäisiin tiukentamaan.

ISDS:iä on käytetty viime vuosina muun muassa sellaisia länsimaita vastaan, jotka ovat ensin myyneet julkisia palvelujaan ulkomaisille yrityksille, ja palvelun tultua kalliiksi ja huonoksi, ovat halunneet perustaa julkisen palvelun uudestaan. Tämähän siis olisi investoijille painajainen, ja tuottaisi jopa miljardien (kuvitellut) menetykset.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Onko niin Jouni ettet näe samaa "pahaa makua" sanassa "vapaakauppa",kuten näet sanassa "vahva kuluttajansuoja" ?

Voisiko tämä ehkä johtua siitä ettet osaa kriittisesti tarkistella oman ideologiasi paasaamia asioita?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Vapaata kauppaa en osaa kritisoida, se on pitänyt sukuni ja kansani hengissä luolamiesajoista lähtien ja erityisen hyvin viimeiset 150 vuotta.

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Ilmeisesti elinkeinoelämä on päättänyt laajemminkin harrastaa tätä leimailua:

"Investointisuojasta kantavat huolta pääasiassa patologiset Amerikan-vihaajat ynnä ne, jotka eivät näe vapaakaupassa muutenkaan mitään hyvää.

Miksi TTIP pitäisi ratkaista ilman suojapykälää? Investointisuojahan on kaksisuuntainen järjestely ja ilman sitä suomalaiset yritykset ovat aika heikoilla. Onko paikallinen amerikkalainen tuomioistuin todella parempi ratkaisu kuin kansainvälinen välimiesoikeus? Investointisuojan vastustajien pelkäämä haastaminen on mahdollista jo nyt, ja sitä tapahtuu koko ajan.

Viime vuonna ratkaistiin kansainvälisesti kymmeniä investointiriitoja."

- Matti Apunen, http://www.talouselama.fi/vaalit/vaalitebatti/mite...

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Vastaanpa muuten omaan kommenttiini (ja Apuselle):

Viime vuonna ratkaistiin onnistuneesti kymmeniä investointiriitoja, ja suuri osa saavutetuista sopimuksista oli SALAISIA. Emme voi tietää, montako miljardia valtiot hävisivät, tai montako lakia jätettiin säätämättä suuryritysten litigaation pelossa.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Suomessahan asiat yleensä juntataan läpi leimaamalla kritisoijat hulluiksi.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Investointisuojaa meiltä löytyy jo paljonkin ja se on toiminut suomalaisten eduksi mm tapauksissa jossa suomalainen pankki ulkomailla toimiessaan on joutunut sikäläisen valtiovallan taholta epäoikeudenmukaisen menettelyn kohteeksi.

Tulee äkkiseltään mieleen muutamakin tapaus jossa nimenomaan meikäläinen suomalainen byrokratia ja lainsäädäntö on estänyt ulkomaisia yrityksiä tarjoamasta suomalaisille sellaisia tuotteita ja/tai palveluja jotka muualla Euroopassa ovat kaikille itsestäänselvyys.
Sellaisissa tapauksissa totta tosiaan toivoisin investointisuojan toimivuutta joissa kansalaisten ja noiden ulkomaisten firmojen edut ovat yhteiset: vastapuolella kansalaistensa oikeutta rajoittava valtio.

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Tuleeko mieleen esimerkkitapauksia ihan nimeltä, tai linkitettäväksi asti?

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Tulee. Tuossa jo mainitsinkin suomalaisen pankin ja Viron valtion välisen kiistan jossa epäoikeudenmukainen kohtelu oikeistiin sitten välimiesoikeudessa meidän suomalaisten eduksi.

Toinen, usein käytetty esimerkki on kv tupakkajätin ja Australian valtion välinen kiista, jossa valtio pyrkii rajoittamaan kansalaistensa oikeuksia. Se että tupakkayhtiö joutuu ajamaan asiaansa välimiesoikeudessa ei tee ollenkaan vähempiarvoiseksi sitä että se tulee samalla puolustaneeksi kansalaisten oikeuksia valinnanvapauteen.

Muitakin vastaavia löytyy etsimällä.

Käyttäjän HeikkiKetoharju kuva
Heikki Ketoharju Vastaus kommenttiin #8

Niin tietenkin jos ajattelee, että ylikansallinen tupakkayhtiö puolustaa kansalaisten oikeuksia jotenkin erittäin paljon valtiota tehokkaammin niin mikäs siinä...

Itse olen ehkä toista mieltä, eli demokratiaa vahvistamalla saataisiin kansalaisten oikeudet toteutumaan paremmin. Hetkinen - kantanihan taitaa itse asiassa olla täsmälleen päinvastainen omaasi nähden.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #9

Olen Heikki Ketoharjun kanssa täysin samaa mieltä. Kyllä Suomessa pitää olla kansalla ylin päätösvalta eikä millään ylikansallisella tupakkayhtiöllä. Sen takia TTIP, CETA ja muut vastaavat pitää torjua.

Antti Jokela

EU:lla on yli 30 vapaakauppasopimusta ja hengissä ollaan. EU:kin on vapaakauppa-alue ja se neuvottelee parhaillaan kahdeksasta uudesta sopimuksesta. Vaikea ymmärtää tähän yhteen uuteen kohdistuvaa pelkoa. Ekonomistit ovat harvoin yhtä mieltä mistään, mutta yhdestä asiasta ovat: melkein 90% pitää vapaakauppaa hyvänä kaikille osapuolille.

Jokainen sopimus voi olla hyvä tai huono, joten toivotaan neuvottelijoille viisautta, tai niin kuin lapset hiekkalaatikolla: "Älä tule paha kakku - tule hyvä kakku!"

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Jos lähdetään siitä, että tämä Yhdysvaltain ja EU:n vapaakauppasopimus on pääasiassa hyvä asia, se asettaa kyseenalaiseksi sen miksi sopimuksen sisältöä on salailtu ja neuvotteluja käyty suljettujen ovien takana. Jos sopimus olisi todella vain kaikkea kivaa, miksi sen sisältöä tarvitsisi piilotella? Jos TTIP sopimuksesta olisi tullut tarpeeksi tietoa muualtakin kuin vain Wikileaksin kautta olisi paljon helpompaa uskoa, että siellä ihan oikeasti neuvotellaan jotain päivänvalon kestäviä asioita, tai jopa myönteisiä muutoksia.

Olipa siis TTIP-sopiimuksen sisällöstä mitä mieltä tahansa, on ongelmallista jos sen sisällöstä ei voida käydä avointa julkista keskustelua. Tältä osin on siis myös kyse siitä kuinka me eurooppalaiset haluamme asioista päätettävän. Mitä demokratiaa se sellainen on, että neuvotellaan sopimuksia suljettujen ovien takana ja sisällöistä tiedotetaan vasta sitten kun asioista on jo päätetty? Se ei ole oikeaa demokratiaa. Suomalaisille tuollainen on toki vähän liiankin tuttua, Matti Vanhanenkin aikoinaan sanoi "keskeneräisistä asioista ei keskustella" (eikä tietysti sittenkään kun ne eivät ole kesken – koska silloin ne on jo päätetty). Itse olen kuitenkin sitä mieltä, ettei EU;n tulisi ottaa tässä asiassa lainkaan mallia Suomesta. Päinvastoin!

Antti Jokela

"Jos lähdetään siitä, että tämä Yhdysvaltain ja EU:n vapaakauppasopimus on pääasiassa hyvä asia, se asettaa kyseenalaiseksi sen miksi sopimuksen sisältöä on salailtu ja neuvotteluja käyty suljettujen ovien takana. Jos sopimus olisi todella vain kaikkea kivaa, miksi sen sisältöä tarvitsisi piilotella?"

Enpä ole seurannut TTIP-prosessia kovin tarkkaan, mutta kyllä neuvotteluhuoneen ovi on tapana sulkea neuvottelujen ajaksi. Mikähän tässä eroaa kaikista muista EU:n tekemistä vapaakauppasopimuksista? Miksi tämä pitäisi hoitaa jotenkin eri tavalla?

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas Vastaus kommenttiin #18

Vaikkapa siksi, että EU-maiden kansalaisten tulee tietää millaiseen maailmaan heitä ollaan viemässä EU:n päätösten myötä. Siellä on ollut hyvinkin kyseenalaisia kohtia mukana. Usein tuollaiset kohdat lähtevät lieventymään juuri siksi, että ne pääsevät julkisuuteen ja ihmset reagoivat niihin kielteisesti. Särmät hioutuvat kun päättäjät huomaavat, eihän tätä voikaan vetää päätökseen aivan kuten lobbarien kanssa oli sovittu. Ymmärtääkseni useimmat vapaakauppasopimukset on tehty avoimemmin. TTIP:n kanssa nimenomaan amerikkalaiset osapuolet ovat vaatineet erittäin tiukkaa salailua. Hyvä kysymys on miksi, jos sieltä on tulossa silkkaa nannaa ja lupauksia hyvinvoinnista jne.

Tietysti itse kukin saa olla sitä mieltä, että valta pitää oikeastaan suoraan luovuttaa lobbareille. Silloin ei totisesti tarvitse avata niitä ovia ollenkaan ja neuvottelut voidaan käydä totaalisessa rauhassa ilman minkäänlaista kritiikkiä. Kannatatko sinä yhteiskuntaa jossa tärkeistä, kaikkia kansalaisia koskevista päätöksistä ei käydä julkista keskustelua ja päätökset tehdään ainoastaan suljettujen ovien takana. Silloinhan valta luovutetaan niille joilla on jo valmiiksi eniten valtaa, eli ylikansallisille suuryrityksille. Jos tätä pitää hyväksyttynä olisi ainakin rehellistä lopettaa demokratiasta puhuminen ja avoimesti myöntää että kannattaa ihan silkkaa korporatismia jossa suuryritykset sanelevat yhteiskunnan säännöt ja muut vikisevät perässä.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #20

Päätöksiä ei tehdä suljettujen ovien takana vaan edustuksellisen demokratian periaatteiden mukaan.

Täytyy erottaa neuvottelut ja päätöksenteko. Prosessi toimii niin, että neuvottelijat raportoivat poliittisille päättäjille neuvotteluiden aikana ja saavat näiltä ohjausta, mutta julkisuus on rajattua. Lopullinen neuvottelutulos alistetaan päätettäväksi kansallisten lakien mukaan jäsenmaissa, sitten EU:n ministerineuvostossa ja lopuksi EU-parlamentissa. Yhdysvalloissa sopimuksesta päätetään kongressin molemmissa huoneissa.

Lobbareilla on se valta, minkä poliitikot heille antavat. Myös kansalaisjärjestöt ja poliittiset puolueet, vaikkapa Piraattipuolue, lobbaavat omia näkemyksiään, ja hyvä niin. Ihmettelen tosin, onko Piraattipuolueen kanta sopimukseen kategorisesti negatiivinen vai edustaako tämä kirjoitus ennemminkin blogistin omaa linjaa.

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas Vastaus kommenttiin #21

Piraattipuolue vaatii kaikkeen demokraattiseen päätöksentekoon maksimaalista avoimuutta.

EU:ssa on jo muodostunut perinteeksi, että komissio neuvottelee salassa monituhatsivuisia sopimuksia, joihin parlamentaarikot eivät pääse tutustumaan. Näihin sopimuksiin pääsevät vaikuttamaan pääasiassa suurpääoman lobbarit, kansalaisjärjestöjä kuullaan (jos kuullaan) vain velvollisuudentunnosta. Eivätkä ne pääse tutustumaan edes neuvoteltuihin asioihin.

Tämä perinne tulee katkaista.

Me EU:n kansalaiset tapoimme jo ACTAn, ja seuraavana pölkyllä ovat CETA ja sitten TTIP. Näiden sopimusten neuvottelemiseen on jo käytetty miljoonia euroja veronmaksajien varoja, ja moninkertaisesti lobbausrahaa. Mikä ihmeen järki tällaisessa toiminnassa muka on?

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #22

Vastustaako Piraattipuolue vapaakauppaa? Pitäisikö EU:n irtisanoa kaikki kymmenet vapaakauppasopimukset?

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas Vastaus kommenttiin #25

Piraattipuolue ei vastusta vapaakauppaa, mutta vaatii avointa demokratiaa, jossa päätöksiä ei tehdä salassa - ei sopimuksia, eikä oikeuden päätöksiä.

Itse näkisin ensimmäisenä askelena, että investointisuojapykäliä ei kerta kaikkiaan solmita enää. Niistä oli hyötyä ennen vanhaan, kun sopimuksia tehtiin epävakaiden kehitysmaiden kanssa - nykyään ne ovat väline vähentää äänestäjien valtaa ja lisätä (sekä piilottaa) rahavaltaa.

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Tässä nyt olisi niitä Koskenniemen ajatuksia, esimerkiksi:

"Attendon, Mehiläisen ja Terveystalon juristit voisivat marssia lainsäätäjän puheille ja sanoa, että tehdään näin tai 'see you in court'. Oikeudenkäynnin hinta voi olla 14 miljoonaa, ja sen uhka riittää."

http://summa.talentum.fi/article/te/uusimmat/139594

Antti Jokela

Kiitos linkistä, lainaamasi kohta jatkuu seuraavasti:

"Paneelin muut osanottajat, etenkin sovitteluprosesseihin osallistuneet asianajajat Laura Halonen ja Peik Mäkelä sekä oikeusneuvos Gustaf Möller pitivät Koskenniemen pelkoja liioiteltuna. Heidän mukaansa välimiesmenettely on käytännöllinen keino riitojen ratkaisuun, varsinkin kun kansainvälisesti ei ole pystytty luomaan monenkeskistä sovittelutuomioistuinta."

Jutun otsikko on "Professori Koskenniemi kannattaa TTIP-sopimusta - sovittelupykälä ei kuitenkaan käy". Kannattaa siis tehdä hyvä sopimus.

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

"Kannattaa siis tehdä hyvä sopimus."

Mitenkäs teet? Suurin osa EU-parlamentin jäsenistä ei ole päässyt tutustumaan edes keskeneräisiin neuvotteluteksteihin. Lähes kaikki tieto, mitä neuvotteluista on saatu ulos, perustuu (laittomiin) tietovuotoihin. Ja nämä vuodot sisältävät hyvinkin pelottavaa tietoa.

Käytännössä tavoitteena näyttäisi olevan tehdä mm. verosuunnittelijoiden porsaanreijistä pysyviä, koko unionimme laajuisesti. Täysin päin vastoin, kuin mitä EU:n parlamentti ja sen äänestäjät ovat halunneet jo vuosien ajan.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Olisi mielenkiintoinen maailma jos valtio ja sen pykäliä tulkitsevat virkamiehet saisivat yksinään päättää minkälaista kauppaa suomalaiset saavat käydä muualle. Niin ostoa kuin myyntiä.
Ja että valltio voisi tosta noin vain jonkun pekkapuskan tai muun speden puolueellisten asiantuntijalausuntojen perusteella keskeyttää toiminnan mieleivaltaisesti. Samaan aikaan voisi vain ihmetellä miten hommat sujuvat muualla, ja miten suomalaisiakin vientiyrityksiä muut maat voivat mielivaltaisesti syrjiä.

Se olisi toki sitä ylintä kansallista päätösvaltaa, mutta mieluummin päätän asioista mahdollisimman pitkälle itse.
Olihan meillä aikanaan aikamoiset rajoitukset mm omien peltoeemeliemme eliittiaseman turvaamiseksi. Se tuli suomalaisille tavattoman kalliiksi.

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Olisiko mielenkiintoinen maailma, jos Talvivaara voisi haastaa Suomen oikeuteen sadoista miljoonista, jotta saisi laajentaa kaivostaan entisestään?

Näin kävi juuri äsken Kanadassa: Yhdysvaltalainen kaivosfirma halusi laajentaa louhostaan, mutta ei saanut lupaa. Tuloksena investointisuoja otettiin käyttöön, ja nyt Kanadan valtio on oikeudessa kolmestasadasta miljoonasta dollarista.

http://www.huffingtonpost.ca/2015/03/20/bilcon-see...

Kyse oli siis siitä, että valtio noudatti normaalia demokraattista prosessiaan, ja tämä ei vain kelvannut ulkomaisille sijoittajille. Valtio ei siis poistanut kaivoksen olemassaolevia lupia tai mitään, vaan pelkästään epäsi lisäluvat.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Komppaan sen verran!
Itse kannatan vapaakauppaa. kriitikoita tarvitaan, että homma ei mene holtittomaksi.
Venäjä yrittää vaikuttaa kaikkialla omien etujensa puolesta. Verrataan vaikkapa -80 luvun rauhanliikkeeseen. Eihän näistäkään ihmisistä suurin osa mitään Venäjän etua ajanut. Olivat aidosti rauhan asialla. Mutta mutta. Venäjä ajoi omia asioitaan ja ne johtohenkilöt komppasivat.

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Vapaa kauppa edellyttäisi kahta asiaa:

1) tullimaksujen poistamista.

2) täts it.

Tähän ei tarvita puhelinluettelon paksuisia sopimuksia. Tätä ei tarvitse salailla, vaan se voidaan myydä kansalaisille suoraan vapaana liikkuvuutena, tehostuneena kilpailuna, laajempina markkinoina, lisääntyneenä ostovoimana, kaikkena hyvänä mitä myös EU alunperin oli tuomassa meille.

TTIP:n, CETAn yms. härpäkkeiden tarkoitus ei kuitenkaan ole lisätä ostovoimaa, ei laajentaa markkinoita, ei luoda työtä - niiden tarkoitus on ulkoistaa demokraattinen valta kasvottomalle, kansainväliselle suurpääomalle. Siksi niistä neuvotellaan salassa, siksi investointisuojamekanismit toimivat salassa, siksi lobbarit käyttävät näiden sopimusten mainostamiseen miljoonia ja taas miljoonia euroja.

Toimituksen poiminnat