Siperian "kraatterit" tutun näköisiä
Siperian "mysteerikraaterit" ovat olleet runsaan spekuloinnin kohteena jo yli kuukauden ajan. Jopa Helsingin Sanomat intoutui kirjoittamaan niihin liittyneistä villeistä teorioista (HS Tiede 19.8.), ja päätyi ilmeisesti tulokseen, että kyse saattaisi olla jonkinlaisista rajuista metaanipurkauksista.
Olisiko nyt kuitenkin aika pistää stoppi tällaiselle sensationalismille? Jos tuo kuoppa olisi syntynyt räjähdyksessä tai purkauksessa, maa-ainesta olisi työntynyt ulos paljon enemmän.
Kuten monet arktisten alueiden tuntijat ovat jo todenneetkin (1, 2, 3), kuvissa esiintyvät kuopat näyttävät tyypilliseltä sulaneelta pingolta. Pingo on Suomen Lapistakin tuttujen palsojen kaltainen, maaperän kryoturbaatiosta (siis, veden jäätymisestä tai sulamisesta) johtuva pinnanmuoto.
Pingo on käytännössä ikiroutaisesta maasta kasvava jäätappi, jota sula pohjavesi ruokkii, turvottaa ja työntää ylöspäin vuosituhannesta toiseen. Kesäisin ympäröivä maakerros suojaa jääydintä sulamiselta.
Kun pingo lopulta pääsee sulamaan, sen seinämät romahtavat aluksi ulospäin. Tämän jälkeen jääydin sulaa pois verrattain nopeasti, jättäen jälkeensä vain syvän kuopan, joka ulottuu koko ikiroudan läpi sulaan pohjaveteen saakka.
Kuvatut mekanismit metaanin vapautumisesta roudan sulaessa ovat sinänsä paikkansapitäviä; kaasulähteen räjähtäminen maanpinnalle sen sijaan ei vaikuta todennäköiseltä.
En halua vähätellä ilmastotutkijoiden huolta ikiroudan sulamisesta ja metaanista. Mutta eikö ole jo sinänsä tarpeeksi kauhistuttavaa, että nämä ikiaikaiset jäämuodostelmat sulavat? Miksi revitellä keltaisen lehdistön tapaan "mysteerikraatereilla" ja "kaasupurkauksilla", kun ilmiön luonteen voisi tarkistaa vaikka geologilta kysymällä?
…
(1) kuva: Guelphin yliopisto
(2) kuva: GeoDataZone
Teksti on lähetetty Hesarin mielipideosastolle jo 19.8. Ainakaan perjantaihin mennessä se ei heille ollut kelvannut, joten lisäsin kuvia ja linkkejä ja laitoin nyt tänne.
Ilmastonlämpeämisteorioilla saa myytyä muutaman lehden lisää, kun ilmastomuutosuskovaiset saavat lisää ”todisteta” omille peloilleen. Miten ne Siperian ikijäässä olevat mammutit ovat päätyneet sinne? Oho, Siperiassa on joskus ollut niin lämmintä, jotta mammutit ovat pystyneet elämään siellä..
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on oleellista, että nuo reiät ovat syntyneet about samoihin aikoihin ja samoille leveysasteille, poikkeuksellisen pitkään jatkuneiden lämpimien ilmojen seurauksena. Kyllä ne ovat ihan hyviä todisteita ilmaston lämpenemisestä ja Siperian ikiroudan sulamisesta, ja sulavasta ikiroudasta vapautuva metaani on todellakin huolestuttavaa.
Mutta kun maan suurin päivälehti, edes epäsuorasti ja vihjaillen, popularisoi oudointa ja sensaatiomaisinta teoriaa (alueelleen erittäin tyypillisten) pinnanmuotojen synnystä, on aika kaivaa lyttäysnuija esiin.
Ilmoita asiaton viesti
Siellä on testattu vaan utta sädeasetta. Satelliitti peilaa voimakkaan infrapunalasersäteen takaisin maahan. Parikymmentä sekuntia ikiroutaan saa juuri tuollaisn jäljen. Siitä vain ei saa kertoa julkisesti, mutta asianomaiset kyllä huomaavat varoituksen.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, ilmastolämpiää, mutta onko se pitempiaikainen prosessi ja ihmisen aiheuttamaa. Joskus tuolla on ollut niin lämmintä, että mammutitkin on pystyneet elämään siellä. Joten ilmasto on jossakin vaiheessa kylmentynyt, ja nyt mennään toiseen suuntaan..
Ilmoita asiaton viesti
Mammutit tykkäsivät kylmemmästä. Niille kävi kalpaten, kun jääkauden jälkeen lämpötila nousi pikkuhiljaa ihmisille sopivaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä ole tuollainen bingo kaasumiestenkylän tai pumppausaseman alla juuri sen toivottavampi kuin metaanipurkauskaan.
http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1738…
Ilmoita asiaton viesti
En itse kauheasti perusta näistä netin ns. arktisista asiantuntijoista. Tutkimuksethan ovat oikeastaan vasta käynnistymässä. Tohtori Marina Leibman on ainoa asiantuntija, joka on käynyt paikalla alustavan tutkimuksen tehneen Andrei Plehanovin kanssa.
Marina Leibman on tutkinut siperialaista ikiroutaa jo 40 vuotta Venäjän tiedeakatemian alaisuudessa, Moskovan Maan kryosfääri-tutkimuslaitoksen Siperian alaosastossa. Otaksuisi todellakin että hän erottaa pingon (ja muut ikiroudan muodostamat kuviomaat) sellaisen nähdessään. Myös Plehanov: ”I’ve never seen anything like this, even though I have been to Yamal many times.”
http://siberiantimes.com/science/casestudy/news/fi…
http://siberiantimes.com/science/casestudy/news/fo…
Eivät siis ole pingoja (aka sinkholes tuossa jutussa).
Andrew Revkin New York Timesistä teki videohaastattelun Leibmanin kanssa
http://dotearth.blogs.nytimes.com/2014/07/25/fresh…
Ilmoita asiaton viesti
Tuolla Siberian Timesin videolla onkin hyvää ilmakuvaa… jossa näkyy useita pyöreitä ”kraattereita” tuon uusimman lähistöllä.
Kannattaa huomata, että uusin reikä jatkaa yhä sulamistaan – jyrkät ja sileät seinät ovat pelkkää jäätynyttä kuraa. Jossain vaiheessa suurin osa ympärille kaatuneesta aineksesta putoaa kuoppaan, ja jäljelle jää vain samanlainen lammikko kuin nuo monet sen ympäristössä.
Ilmoita asiaton viesti
V.H.>….ilmiön luonteen voisi tarkistaa vaikka geologilta kysymällä?
ooo
Noinhan se tietenkin kuuluisi tehdä. Silloin vaan menee hyvä uutinen pilalle.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät kaikki geologit kyllä tunne periglasiaali-ilmiöitäkään.
Tuo omassa kommentissani mainitsemani Marina Leibman nimenomaan on geologian tohtori, ja ollut ainoana toisena asiantuntijana ihan paikan päällä, mutta jostain syystä hänen sanomisensa ei kiinnosta, vaan ville-maallikoiden arvuuttelut. Millähän geomorfologian kenttätuntemuksella sitten blogisti Hautakangas vakuuttaa muodostumien olevan ”tutunnäköisiä”?
http://www.researchgate.net/profile/Marina_Leibman
Ilmoita asiaton viesti
Linkittämissäni uutisissa esiintyvät sellaiset henkilöt kuin napatutkija Chris Fogwill ja ympäristötutkija Kenji Yoshikawa.
Marina Leibman taas lienee jo tienannut näillä haastatteluilla enemmän kuin akateemisella työllään koko vuoden aikana, eikä hänkään silti väitä faktana, että jotain isoa purkausta olisi tapahtunut?
Näin lopuksi suosittelen etsimään venäjänkielellä vaikkapa Googlen kuvahausta ”Бугры пучения Сибири”. Tutunnäköisiä?
Ilmoita asiaton viesti
Eipä ole geologeja kummatkaan asiantuntijasi, eivätkä ole käyneet alueella. Napatutkijasi (glasiologi) tutkii jäätiköitä, ei ikiroutaa.
”Lienee tiennannut…”
yritä pysyä asiassa ja faktoissa, spekulaatiot ja mustamaalaamiset ei paranna yleensä argumentaatiota.
”Näin lopuksi suosittelen etsimään venäjänkielellä vaikkapa Googlen kuvahausta ”Бугры пучения Сибири”. Tutunnäköisiä?”
No, haloo. Onhan siellä tutunnäköistä, koska osa kuvista juurikin linkittää tähän tämän kesän löytöön…
Ja, jatkossa vähän tieteellisempää kuin ”tutunnäköisyys” …pliis.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä vaiheessa pistäisin tuhat euroa vetoa, että kyseessä on pingo.
Jos sattumalta olet se lymfaterapeutti-hieroja Minna Ahonen, niin sulla on varmasti varaa tällaiseen?
Ilmoita asiaton viesti
En, en ole. Sen sijaan olen joskus muinoin laatinut aiheesta ’ikiroudan muodostamat kuviomaat’ cumu-tason seminaariesitelmän professori Matti Seppälälle. Jos ei ole tuttu asiantuntija, niin http://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Sepp%C3%A4l%C3%A4, http://www.helsinki.fi/geography/Matti_Seppala_eng…
Kenet sitten saatkin vetoon mukaan, niin toivottavasti itselläsi on varaa kivuttomasti maksaa tuo 1000 :). Lykkyä.
– Joka tapauksessa, kaikkea hyvää tutkivan journalismin harrastuksellesi, Ville!
Ilmoita asiaton viesti
Minusta tuo kaavio pingon syntymekanismista vaikutti todennäköiseltä selitykseltä näihin kraatereihin. En voi kehua harrastaneeni tai opiskelleeni geologiaa, mutta ammattikorkeassa sitäkin kyllä luettiin jonkinverran. Maalaisjärkeä ja loogista ajattelukykyä on kyllä riittävästi tajutakseni, että näinhän nämä ilmuiöt ovat todella voineet syntyä. Kun tämä tapahtuu suuressa mittakaavassa, jälki on myös sen mukaista. Ja Sipreriassa kun ollaan, pinta-alaa ja tilavuutta ikiroutaisessa maaperässä riittää, joten pidän tätä luontevaa selitystä ihan uskottavana. Ja mitä tuohon tieteellisyyteen tulee, mitä minnam ahonen peräsi tuossa viimeisimmässä viestissään, niin onhan se hyvä, jos osaa selittää asiat tieteellisellä tavalla. Se luo uskottavuutta ja teoriaan voidaan näin suhtautua vakavammin. Kuitenkin tämä, kuten myös moni muu ilmiö, voidaan selittää sekä vähemmän tieteellisesti, kansantajuisesti, että myös tieteellisiä termejä käyttäen. Se kansantajuinen versio ei kuitenkaan ole yhtään huonompi eikä vähemmän paikkansapitävä. Samasta tosiasiasta on kyse molemmissa tapauksissa. Selitystapa vain on erilainen
Ilmoita asiaton viesti