hautakangas Kyttäyksestä kannustamiseen, rötösherrat kuriin jne.

ACTAn perilliset: TPP, TTIP, ja vielä varmuudeksi CETA?

  • Me Suomessakin torjuimme ACTAa, ja onnistuimme
    Me Suomessakin torjuimme ACTAa, ja onnistuimme
  • Kanadalaisten näkemys tarjotusta "vapaakaupasta"
    Kanadalaisten näkemys tarjotusta "vapaakaupasta"

"Vapaakauppasopimus" ACTAn jouduttua vaikeuksiin vuonna 2012, Yhdysvallat on edistänyt taloudellisia etujaan, eli liike-elämän lobbareiden vaatimuksia, kahdella erillisellä suurella kauppasopimuksella. 

Ensimmäinen, Trans-Pacific Partnership eli TPP, on neuvottelukierroksilla ympäri Tyyntä valtamerta, tavoitteena ulottaa Yhdysvaltain hallitsema vapaakauppa-alue aina Kiinan rajoille saakka.

Toinen, TTIP, yrittää levittää Yhdysvaltain vaikutuspiirin "vain" Euroopan yli, Venäjän läntisille rajoille. Ja sen kaverina on paljolti näkymättömissä pysytellyt CETA.

 

Mistä on tarkalleen kyse?

Tässä vaiheessa TPP:n julkisuuteen vuodetut sopimustekstit sisältävät jo kohtia, jotka voisivat olla suoraan ACTAn luonnoksista - paitsi, että vaatimukset mm. lääkepatenttien ja tekijänoikeuksien suhteen ovat kuluttajien ja valtioiden kannalta vielä ACTAakin pahempia

TPP:n suhteen Yhdysvaltain vaatimukset ovat vakavasti ristiriidassa monen pienemmän valtion toiveiden kanssa, mutta nuo heikommat osapuolet tultaneen järjestelmällisesti jyräämään, Yhdysvaltain lähimpiin liittolaisiin kuuluvien Uuden-Seelannin ja Australian vaikutusvallalla.

Yhdysvaltain toinen sopimushanke, alkuperäiseltä työnimeltään TAFTA (Trans-Atlantic Free Trade Agreement) ja nykyiseltä nimeltään TTIP (Transatlantic Trade and Investment Partnership), tähtää käytännössä samoihin tavoitteisiin kuin TPP, mutta vai EU:n osalta.
Tämä on tavallaan järkeenkäypää; sen sijaan, että Yhdysvallat yrittäisi ajaa kerralla globaalia kauppasopimusta, se on tällä kertaa jakanut "etupiirinsä" osiin; nyt se pystyy neuvottelemaan "hankalan", liian demokraattisen Euroopan kanssa erikseen.

Mutta mikä on CETA?

Jostain syystä EU-komissio on neuvotellut myös Kanadan kanssa erikseen sopimusta nimeltä CETA (Comprehensive Economic and Trade Agreement, aiemmin tunnettu myös nimellä Canada-EU Trade Agreement), joka sekin sisältää hyvin ACTAn kaltaisia ominaisuuksia

Tässä täytyy tietää, että Kanadan kanssa neuvoteltu sopimus käsittäisi väkisin myös Yhdysvallat, jolla on jo monenlaisia sopimuksia Kanadan kanssa.

Kanadalaiset kansalaisjärjestöt ovatkin pitkään varoitelleet, että "vapaakauppa" EU:n kanssa merkitsisi heille myös pakollista "vapaakauppaa" Yhdysvaltain kanssa, ja lopullista julkisen sektorin alasajoa (joka toki on myös Harperin neoliberaalin hallituksen tavoite).

CETAn tekstiä on väitetysti lievennetty matkalla, esimerkiksi piraattikopioinnin pakollisten rangaistusten osalta, koska EU-komissaarit pelkäsivät tietovuotojen jälkeen vastakampanjaa myös Euroopassa - missä vastustuksella olisi paljon enemmän merkitystä. 

Samaan tapaan muka-loivennettiin ACTAakin aikoinaan, mutta tällaiset eleet ovat vain kosmeettisia. 

CETA sisältää myös investointisuojan, josta TTIP:tä on viime aikoina aiheellisesti kritisoitu. Sopimuksessa siis vaaditaan välimiesoikeutta suojelemaan yrityksiä valtioiden kansalliselta lainsäädännöltä ja näiden kansallisilta eduilta. 

Suurpääoman sylikoirat vauhdissa

CETAsta kerrotaan salaa neuvotellun jo vuosia, siis pitkälti päällekkäin sekä ACTAn että TPP:n + TTIP:n kanssa. 

Kanada on jo valmiiksi kirjoittamassa - käytännössä - ACTAn edellyttämiä sortotoimia omaan tekijänoikeuslakiinsa. Vaikka sen ei edes, ainakaan vielä, olisi pakko.

Myös Australiassa ollaan maan omaa lakia muuttamassa mielenkiintoisesti yhteensopivaksi TPP:n kanssa. Merkkejä "vapaakaupasta" voi etsiä esimerkiksi tieteen ennakkosensuurista - australialainen tiedemies voi pian joutua syytteeseen, jos edes kommunikoi ulospäin yhtään mitään tietoa mistään teknologiasta, jolla saattaisi olla puolustusteollisia sovelluksia. 

Uuden-Seelannin sylikoiruus paljastui viimeistään Kim Dotcomin tapauksessa; miehen yritys käytännössä tuhottiin tekaistujen ja osin lavastettujen piratismisyytösten perusteella, minkä jälkeen osa todisteista hävitettiin, ja osa vielä laittomasti vietiin maasta. Tietenkin Yhdysvaltoihin.

Kanadan Harperin, Uuden-Seelannin Keyn ja Australian Howardin kaltaiset Yhdysvaltain kauppapolitiikan sylikoirat ovat aktiivisia myös Euroopassa. Ja voimme kyllä arvata, keitä he ovat. 

ACTAn yhteydessä mm. EU-komissio, EU-parlamentin oikeistoryhmä ja Suomen kokoomus asettuivat tiukasti Yhdysvaltain puolelle, välittämättä Euroopan tai Suomen edusta. Sama tulee tapahtumaan myös CETAn ja TTIP:n kanssa. 

Joulukuussa aiemmin epätoivoisestikin ACTAa puolustanut kokoomusmeppi Petri Sarvamaa puolusti Hesarin mielipidekyselyssä, sekä blogissaan, johdonmukaisesti Yhdysvaltain teollisuuden etuja. Sekä hieman freudilaisesti halkoi hiuksia; ilmeisesti hänen mielestään "haitta Suomen demokratialle" ei ole sama kuin "haitta Suomelle"? 

Oudompaa sen sijaan on, että nähtävästi myös Perussuomalaiset on asettunut tukemaan TTIP:tä. Tosin ei se sikäli ole outoa, että Soini on jo pitkään luonut ilmeisen rahakkaita suhteita Yhdysvaltoihin. Pääoma puhuu. 

Tällaisten "vapaakauppasopimusten" yhteydessä kaikki ns. keskustaoikeiston puheet "yhteisistä sisämarkkinoista" ja "vapaasta kilpailusta" ovat pelkkää sanahelinää ja kaunistelua. 
Liike-elämän ja suurpääoman ehdoilla pelaava valtio nimittäin jakaa vapaakaupan voitot vain suurille toimijoille, ja aina vain monimutkaisemmiksi muuttuvat säännöt rankaisevat lähinnä kuluttajia ja pienyrittäjiä, kun taas suuryritykset saavat oikeuden laajentaa monopoliasemaansa entisestään.

Ja kyllä - tällaiset sopimukset ovat vakava uhka myös demokratialle. 


Neuvotteluja vakoilun varjossa - kenties lahjonnankin?

Snowdenin tietovuodot ovat hieman avanneet maailman silmiä, mutta ei vaikuta että esimerkiksi EU olisi ottanut opikseen. Vakoilu jatkuu entiseen malliin, ja entiseen malliin Yhdysvallat ja Britannia pelaavat "liittolaisiaan" toisiaan vastaan, ja vakoilevat jopa kokonaisten valtioiden tietoliikennettä edistääkseen kaupallisia etujaan.

Emme ehkä koskaan saa tietää, miten paljon vuosia jatkunut "tiedustelu", ja kauppa- ja neuvottelukumppanien ja liittolaistenkin jatkuva vakoilu, sekä näistä seurannut mahdollinen kiristys tai painostus, on vaikuttanut sopimusteksteihin. ACTAan, CETAan, TTIP:hen sun muihin. 

Joulukuisen tiedon mukaan Yhdysvallat on ilmeisesti NSA:n avulla myös "manipuloinut pankkitilejä" ja yrittänyt "vaikuttaa rahajärjestelmiin". Tästä ei ole vielä vuodettu tarkempia tietoja. Valkoisen talon NSA:ta arvioinut työryhmä vain totesi parannusehdotuksessaan, että sellaista ei pitäisi tehdä.


Miksi enää edes rimpuilla vastaan?

TPP, CETA ja TTIP ovat yhdessä potentiaalisesti vielä pahempia kuin ACTA aikoinaan, sillä nyt Yhdysvallat pyrkii murtamaan vastarinnan osissa, ja ilmeisesti tyytyy myös osittaisiin voittoihin. 

Hajottavat ja hallitsevat, ja tunkevat aina vain uusia sopimuksia, monella rintamalla. Lobbareilla rahaa riittää, ja pienikin voitto näissä neuvotteluissa tuo heille vain lisää ansaintamahdollisuuksia ovista ja ikkunoista.

Nämä sopimukset ovat kansallisesti edullisia vain Yhdysvalloille ja näiden lähimmille liittolaisille - mutta näissä voittavissakin maissa tavallinen veronmaksaja, työntekijä ja kuluttaja kärsii.

Suursijoittajat, ja harvat erilaisten kuvitteellisten yksinoikeuksien omistajat, kyllä voittavat. Ja tämä voitto tarjoaa heille vain lisää valtaa keksiä uusia "oikeuksia" ja lobata niitä suurella rahalla.

Sopimusten mukana ei ole tulossa mitään positiivista ihmisoikeuksien, eikä ainakaan pienempien maiden talouden kannalta. Päinvastoin, niiden katsotaan laajalti uhkaavan demokratiaa, ja siirtävän valtaa lainsäätäjiltä suurpääomalle

Tämäntyyppisissä sopimuksissa monikansalliset firmat sanelevat itse, että heillä pitäisi olla ikuinen monopoli, ja poliitikot vain nyökyttelevät ja teeskentelevät ymmärtävänsä mistä on kyse. 

Jos tämä lobbausvalta joskus pääsee tavoitteeseensa, muun muassa patentit hivutetaan ennen pitkää käsittämään yhä uusia elämän osa-alueita, sekä ne muutetaan samalla tavoin de facto ikuisiksi, kuin tavaramerkit ja tekijänoikeudet ovat jo nyt. 

Maailman pelasti ACTAn reunalta vain se tosiasia, että EU-parlamentissa on hyvin erilaiset valtasuhteet kuin (erittäin oikeistolaisessa ja elitistisessä, valtioiden nimittämässä) komissiossa. 
Sama voidaan tehdä uudestaankin. Kauppasopimuksen lobbaaminen ja junaileminen salassa on hervottoman kallista; sen torjuminen sen sijaan on halpaa.

EU on yhä maailman tärkein markkina-alue, ja sen demokratia toimii maailman mittakaavalla erinomaisesti - vaikka tätä olisikin Suomesta katsoen vaikea uskoa. Osa unionimme erinomaisuudesta liittyy nimenomaan hajanaisuuteen ja keskinäiseen kilpailuun - EU:ssa ei ole niin keskitettyä valtaa, että se olisi helppo kaapata. Ainakaan kerralla.

 


...

EU on äskettäin avannut julkisen konsultaation joistain kauppasopimusten kohdista, lähinnä investointisuojaan liittyen. Toisin sanoen, kyselevät kansalaisten ja muiden toimijoiden tuntoja ja näkemyksiä sopimuksen sanamuodoista.

Vastaaminen vaatii jonkin verran aikaa, sillä ensin on tutustuttava kymmenien sivujen mittaiseen dokumenttiin, joka on paljolti englanninkielistä lakitekstiä.

Esimerkkitekstinpätkät tässä kyselyssä ovat CETA:sta, joka esitetään "viimeisimpänä EU:n neuvottelemana kauppasopimuksena" - vaikka sitä siis ei vielä ole millään tapaa ratifioitu, eikä edes virallisesti, kokonaisuudessaan julkaistu.

 

 

Hyvä alku olisi vaatia sopimustekstit kokonaan julkisiksi, jotta niistä voitaisiin niistää pois kelvottomat kohdat.

MEPit eivät näitä tekstejä tule kokonaisuudessaan lukemaan, ei ainakaan suurin osa heistä. Siksi tarvitaan kansalaisyhteiskuntaa ottamaan kantaa jo nyt, ennenkuin on myöhäistä.

Toinen hyvä olisi olla missään nimessä äänestämättä mitään puoluetta tai poliitikkoa, joka uskoo lobbareiden puheet sokeasti. Tentatkaa ehdokkaitanne!


Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Pitkälti tekstiä törähti, mutta jos tämä nyt edes auttaisi nostamaan puheenaiheita pöydälle.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Yllättävän hiljaa tätä viedään. Kiitos nyt kuitenkin sen nostamisesta esille.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Aivan hirvittävän kauheaa tulevaisuutta tässäkin on tuotu esille. Minä en kuitenkaan yksinkertaisuudessani ymmärrä noita kaikkia sopimuksia saati niiden hienouksia. Olen siis täysin ulkona ja kaikenlaisen puuta heinää tiedon vietävissä oleva tyhmyri.

Tietenkin, kun syystä voi olettaa, hyvän osan olevan ns. maskirovkaa olen täysin pihalla kuin lintulauta siitä, mitä todella tapahtuu.

Onneksi täällä Usarissa on minua tietäväisempiä. Mutta vaikeutenani on, minkä täysin vastakkaisista mielipiteistä valitsisin.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Olisi hyvä laittaa tämä blogikirjoitus Karuselliin pyörimään ja Uuden Suomen uutislaatijoiden on pantava tämä uutiseksi.

Mikä se kotisivu olikaan, joka aktiivisesti avaa äänestyksen pyörimään, sillä viimeksi kaadettiin ACTA-luonnoksen ratifioinnin?

No, katsotaan miten tilanne siitä kehittyy...

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

ACTAa pysäyttämässä oli lukuisia eri kansalaisjärjestöjä, jotka tiedottivat ja organisoivat mielenosoituksia, sekä pommittivat MEPpejä kipeillä kysymyksillä. Ja satoja eri sivustoja...

Nykyisistä sopimusneuvotteluista ei ole vielä merkittävää liikettä herännyt, mutta jotkut yrittävät herätellä kyllä.

Facebookissa TTIP-info -sivu, suomeksi:

https://www.facebook.com/ttipinfo

Englanninkielinen porukka:

https://www.facebook.com/stopttiptafta

CETA tuntuu yhä lentävän ns. tutkan alla, sammutetuin lyhdyin, keittiön kautta, jne. Ranskalainen La Quadrature du Net on sitä tutkinut ja tiedottanut ansiokkaasti, mutta tieto ei tunnu leviävän tai innostavan ihmisiä:

http://www.laquadrature.net/fr/CETA

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Olen nähnyt (ja kuullut) CETAa vähäteltävän; henkilö, jota luulin asiantuntijaksi, ja joka oli erittäin kriittinen TTIP:n suhteen, kuittasi CETAn vain "no mutta sehän on jo allekirjoitettu" ja vaihtoi puheenaihetta.

Tunnettu nettiaktivisti ja bloggaaja, joka oli mukana kaatamassa ACTAa, väheksyi CETAa jo vuosia ennen kuin sen neuvottelut edes saatiin päätökseen, ja on sittemmin ollut asiasta hiljaa.

Mutta tämäkin sopimus olisi melkoinen askel taaksepäin. CETA tiettävästi edellyttää muun muassa, että Kanada pidentäisi tekijänoikeuksien suoja-aikaa kahdellakymmenellä vuodella - kun oikea suunta olisi lyhentää suoja-aikaa EU:ssa vähintään 20 vuotta välittömästi.

Ja se suurta meteliä herättänyt investointisuoja, joka uhkaa sekä ympäristöä, terveyttä että julkisten palvelujen tehokasta toteuttamista. Jos se torjuttaisiinkin TTIP:stä, se on tulossa mukana myös CETAssa.

Toimituksen poiminnat